Elämä on niin lyhyt. Kannattaa käyttää aika internetissä osingoista tappelemiseen tuntemattomien kanssa.
Samaan aikaa osakesäästötilin käyttäjänä
22 tykkäystä
Voisit kysyä nyt itseltäsi onko Talenomin viiden euron hintalappu sen syytä, että yhtiö on epäonnistunut ulkomaan liiketoimintojen kannattavuuden parantamisessa vaiko sitten osingonmaksun suuruuden vika?
Puuilo ei pysty määräänsä enempää avaamaan uusia myyymälöitä. Pitää löytää sopivat kiinteistöt, henkilöstö, huolehtia logistiikkaketjusta ja muutenkin pitää homma hanskassa
Sitten jos jättää kassaa ja pelivaraa niin täällä on forumin gurut valittamassa kuinka pääoma pitää laittaa heti poikimaan. Ostaa vaikka niitä omia osakkeita tai mitä tahansa
Anteeksi vain purkaus. Välillä keskustelu on vain vähän yksiulotteista ja voisi luulla kaikkien firmojen ongelmien syynä olevan osingonmaksu
17 tykkäystä
Lisäksi Puuilo käytti Q3 paisunutta kassaansa yritysostoon ja velan lyhentämiseen. Ei ylimääräiseen osinkoon.
3 tykkäystä
Hei,
Talenomin kohdalla nettovelkaisuus kasvanut vuoden 2020 90,3 prosentista vuoden 2023 134,7 prosenttiin. Samana aikana osakkeiden määrä on lisääntynyt 43,2m → 45,4m. Samana aikana on maksettu 70% tuloksesta osinkoina ja viime vuoden tuloksesta maksetaan 257% osinkoina iloisille omistajille.
Puuilon kohdalla olet ihan oikeassa. Ei se ole helppoa se laajentuminen mutta firman konsepti on hyvä ja mielestäni osingonmaksu hidastaa sitä.
Mitä tulee kassaan ja pelivaraan. Siitä saat syytellä muita experttejä foorumilla. Minä kannatan vahvasti pelivaraa tiettyyn pisteeseen saakka. Ehkä Buffetin 160mrd kassa alkaa ampumaan vähän yli mutta muuten mikäs sitä hieman myös kassaa omistaessa.
Kritiikkini pointti ei kohdistu osinkosijoittajiin, onhan minullakin esimerkiksi BATsia salkussa 10% osinkotuotolla.
Kritiikkini kohdistuu siihen, että ehkei tässä maassa joka nakkikioskin tarvitse olla ennenkaikkea osinkoautomaatti. Tämä kevät on näyttänyt miten ne osinkorahat otetaan vaikka suunnatulla annilla, jotta ne saadaan väkisin maksuun. Samalla voimme kurkkia vaikka pohjois-amerikkoihin, jossa paukutellaan vuodesta toiseen ath lukuja, isosti sen takia kun niiden sp500 firmojen epsit nousee vuodesta toiseen investointien, tuottavuuden parantumisen ja myös omien osakkeiden oston seurauksena.
No joka tapauksessa. Mukavaa pääsiäisviikkoa ja pidetään pää kylmänä.
26 tykkäystä
Jos esimerkiksi Talenomin tapauksessa tutkiskelisit kassavirtoja IFRS-tuloksen sijaan niin maailma näyttäisi kovin erilaiselta. Yhtiö on tehnyt sen verran reilusti yritysostoja, että poistot eivät ole mitenkään linjassa investointien kanssa. Rahaa kyllä liikkuu, vaikka vähemmällä voitonjaolla oltaisiin varmasti pärjätty
Kokonaiset viisi prosenttia lisääntynyt osakekanta kolmen vuoden aikana, joka on kaiken lisäksi käytetty sitouttamaan ostettujen yritysten johtoa. Tuo kolme prosenttia menee perus jenkkifirmassa henkilöstön palkitsemiseen joka ikinen vuosi ja ei edes riitä. Samoin voi spekuloida onko kyseessä hyvä arbitraasi, kun ostetaan reilusti arvostetulla osakkeella kohtalaisesti kannattavia kotimaan tilitoimistoja. Toki muualtakin on ostettu
Pitkän tähtäimen tuotot muodostuu pääosin kannattavasta kasvusta. Mitäpä sille voimme, että hesulibörsä on täynnä niin heikkoja bisneksiä, etteivät pärjää kuin täpärästi syklisellä konepajasektorilla ja kotimaassa myymässä toisilleen palveluja kuihtuvassa kansantaloudessa. Jos tuo on näkemys niin ei kannata sijoittaa tänne kuin poikkeuksellisen edullisella hintalapulla 
6 tykkäystä
VAROITUS: luvassa Martin Paasin tasoista indeksipuolueen palvontaa
Tuli taas hiihtolenkillä mietittyä kuinka indeksisijoittaminen on lähes liian helppo tapa vaurastua ollakseen totta. Olen erittäin vakaasti sitä mieltä, että joitain poikkeuksia lukuunottamatta sijoittaminen matalakuluisiin maailmanlaajuisesti hajauttaviin ETF-rahastoihin olisi tuottoisin vaihtoehto meille kaikille. Olemme kuitenkin osakesijoittamiseen keskittyvällä foorumilla, joten voin hyväksyä ihmisten harrastuneisuuden ja mieltymyksen osakepoimintaan. Onhan muitakin harrastusfoorumeita olemassa. Massekin aikoinaan totesi, että sijoittaminen on harrastus, josta joutuu välillä maksamaan. Jos verrataan yksinkertaiseen indeksisijoittamiseen, suurin osa meistä maksaa osakepoiminnan harrastamisesta. Tässä tarkoitan nyt kuitenkin vain puhtaasti tuottoja, sillä osakepoiminta voi olla mitä kiehtovin harrastus, jolle kukin voi mieltää suuren arvon itsessään.
Haluan nyt kuitenkin yrittää perustella aloitteleville sijoittajille, miksi pidän indeksisijoittamista ylivertaisena strategiana suurimalle osalle ihmisiä. Kauppalehden foorumin kokeneemmat ohjasivat minut aikanaan ETF-rahastojen pariin ja siitä olen saanut olla kiitollinen. Laitetaan hyvä kiertämään. Tässä syyt mitkä tulee ensimmäisenä mieleen:
-
Harvalla meistä on oikeasti riittävästi aikaa panostaa osakepoimintaan voittaakseen indeksin. Voittaakseen indeksin säännöllisesti, asioita on tehtävä toisin ja paremmin kuin muut. Se ei tule kuin kovalla työllä. Työ vaatii aikaa ja silläkin on arvonsa. Indeksisijoittaminen ei vaadi omaa työpanosta lainkaan.
-
Kaikilla ei valitettavasti ole tarvittavia ominaisuuksia ollakseen menestyvä osakepoimija. Omat kyvyt tulevat aidosti ilmi vasta 10-20 vuoden aikajänteellä. Suurin osa autoilijoista kuvittelee olevansa keskivertoa parempi autoilija. Sama pätee sijoittamiseen ja monet kuvittelevat kuuluvansa juuri siihen porukkaan, jotka pystyvät päihittämään indeksin. Indeksisijoittaminen ei vaadi osaamista.
-
Usein sanotaan, että sijoittajan pahin vihollinen on sijoittaja itse. Lukuisat inhimilliset psykologiset ilmiöt voivat olla tuhoisia osakepoimijan tuottojen kannalta. Indeksisijoittajan oma pääkoppa ei pääse tekemään tuhoja tuotoille.
-
Osakepoiminta voi olla (etenkin laskumarkkinassa) henkisesti kuormittavaa ja pahimmassa tapauksessa se vaikuttaa terveyteen ja ihmissuhteisiin. Jotkut kestävät tätä paremmin kuin toiset, mutta indeksisijoittaminen on huomattavasti huolettomampaa, kun omilla päätöksillä ei ole vaikutusta tuottoihin.
-
Indeksisijoittaminen on strategia, jossa on helppo pysyä. Yksinkertaisimmillaan indeksisijoittaminen on säännöllistä kuukausisijoittamista, jolloin sijoittajan ei kirjaimellisesti tarvitse tehdä mitään. Sen sijaan osakepoimijan valitussa strategiassa voi olla haastava pysyä varsinkin silloin, kun toisella strategialla sijoittavat kaverit tekevät satumaisia tuottoja.
-
Indeksisijoittajan ei tarvitse itse osua tulevaisuuden voittajiin. Voittajat nousevat indeksiin ja saavat siellä painoarvoa, kun taas häviäjät poistuvat sieltä. Ei tarvitse tietää mikä sektori on nousussa tai mistä maasta saa hyviä tuottoja tulevaisuudessa. Indeksit hoitavat senkin sijoittajan puolesta.
-
Indeksisijoittamisessa laaja hajautus toteutuu todella helposti. Osakepoimijana hajauttaminen on hankalampaa. Jokainen uusi yhtiö salkussa vaatii säännöllistä seurantaa eli työtä. Myös mitä enemmän salkussa on yhtiöitä, sitä enemmän tulee maksettua kuluja ostoista ja myynneistä. Jos aikoo hajauttaa runsaasti, niin jo pelkästään kulujen kannalta on järkevämpi tehdä se sijoittamalla indeksirahastoihin.
-
Indeksisijoittaja saa korkoa korolle -ilmiöstä kaiken irti, varsinkin jos indeksirahasto/ETF uudelleensijoittaa kaikki osingot. Näin sijoittajan ei tarvitse maksaa veroja kuin vasta kaukana tulevaisuudessa myyntien yhteydessä. ETF-rahastojen matalien kulujen vaikutus pitkän aikajänteen tuottoihin voi olla yllättävänkin suuri. Näitä voi kokeilla erilaisilla laskureilla. Osakepoimijan toimeksiantokulujen vaikutusta vuosikymmenten tuottoihin tulee harvoin laskettua, mutta etenkin pienellä rahalla sijoittava aloittelija voi menettää ison siivun tulevaisuuden tuotoista maksamalla usein kaupankäyntikuluja pienistä kaupoista.
Mikäli kuitenkin haluaa harrastaa osakesijoittamista ja tulla siinä hyväksi, yksi hyvä tapa on allokoida suurimman osan sijoituksistaan ETF-rahastoihin (tai indeksirahastoihin) ja pitää siinä sivussa pienempää osakepoimintasalkkua. Näin pääsee oikealla rahalla kiinni osakesijoittamisen kiehtovaan maailmaan, mutta aloittelijana tehdyt virheet eivät pahimmassakaan tapauksessa kaada koko venettä. Toimii ainakin minulla.
97 tykkäystä
Tässä alla on video, kun muutamaan otteeseen täällä mainittu Tuomas Hautala teki yhteistuloksen SE:n alle 120 kilon sarjaan.
Kyykky
285
302.5
307.5
Penkki
205
212.5
217.5
Maastaveto
350
381.5
*- *
En ottanut enää kolmatta vetoa.
17 tykkäystä
On noissa indeksirahastoissakin omat kierot koukkunsa, joita ei tule aina ajatelleeksi. Minulla on iSharesin Emerging Marketissa kiinni hiluja, joita en saa millään keinolla pois. Kas kun Nordea on keksinyt, että muutaman prosentin omistukset Venäjällä ovat niin paha juttu, että kyseisellä rahastolla nyt ei vaan saa käydä kauppaa.
Varmaan asiasta päättänyt virkailija on keksinyt jonkun hienolta kuulostavan selityksen, jonka mukaan tässä nyt jotenkin suojellaan sijoittajaparkaa. Lopputulos on kuitenkin sellainen, että tilillä on nolla-arvoiseksi merkittyä ETF:ää, jolle ei voi tehdä mitään. Vain muutaman prosentin tähden. No jotain tuottoja sieltä kilahtelee tilille kvartaaleittain, mutta noin periaatteessa harmituttaa. Mitäs jos olisikin paljon rahaa kiinni juuri kyseisessä ETF:ssä.
Suorissa osakesijoituksissa on ainakin se hyvä puoli, että kähinän alkaessa on helppo ihan itse ymmärtää, että kannattaa myydä GazPromit pois.
7 tykkäystä
Takaisinostot nousseet otsikoihin:
5 tykkäystä
Kääk, mikä ETF-tikkeri tarkalleen on kyseessä? IS3N:ssa ei käsittääkseni ole RU-exposurea onneksi.
Jos ostan yhden TT:n osakkeen niin mitä sille tulee käymään? Lunastaako Tecnotree sen yhdistymisen aikaiseen hintaan itselleen vai ostohintaan?
Erinomaista kirjoitustasi heijastellen käytän tilaisuuden hyväksi linkata tänne saate sanojen kanssa talteen lauantain Inderes-päivän “epävirallinen” Vartti, missä kävin läpi osakepoiminnan vaikeutta läpi.
Muutama nosto esityksestä.
Osakesijoituspropagandassa annetaan usein ymmärtää, että markkinatuotto (inflaatio huomioiden eli reaalisesti noin 5-7 % on osakkeiden historiallinen tuottotaso) on tyypillinen tuotto markkinalla.
Tällöin unohtuu, että osakepoimija ei sijoita osakemarkkinaan vaan osakkeiden markkinaa. Tutkimuksia on lukuisia, mutta esimerkiksi tässä 30 vuoden ajalta tuottoja tarkastelevassa paperissa (otos globaalisti yli 60 000 osaketta) havaittiin, että pari prosenttia firmoista vastasi kaikesta nettovarallisuuden luomisesta markkinasta. 55 % osakkeista jäi jälkeen käteisen tuotolle.
Jopa eliitti-indeksi SP500:sen sisällä tuulikaapin ovet käyvät. 80 % jäsenistä on pudonnut veke viimeisen 40 vuoden aikana. Ja 44 % osakkeista koki “katastrofaalisen” (aika normi hesuli small cap kurssikorjaus sanoisin) yli 70 % laskun, mistä ne eivät ole enää elpyneet.
Tuo aiemmin mainittu 5-7 % tuotto on mielikuva, mikä perustuu ainutlaatuisiin historiallisiin lopputulemiin ja poikkeuksellisiin markkinoihin. Käytännössä maailma ilman USA:ta on tuottanut päälle 4 %. USAn, Australian, Ruotsin (tai jopa Suomen) kaltaisia eliittipörssejä on ollut lopulta vähemmän. Italiassa osakkeiden 120 vuoden tuotto on ollut 2 %! 
Osakepoiminta on todellakin vaikeaa, vaikkakin jos kun osuu taidolla tai vahingossa siihen neulaan heinäsuovasta niin kelpaa.
40 tykkäystä
Uskallan väittää, että maailma näyttäisi entistä huonommalta. Talenomilla on melko paljon eriä, jotka vaikuttavat kassavirtaan heti*, mutta tuloslaskelmalla vasta poistojen kautta mikä saa tuloksen näyttämään vapaita kassavirtoja ruusuisemmalta. Siinä missä Talenom jakanut nettotuloksesta noin 70% osinkoina ulos viimeisen kolmen tilikauden aikana on suhde vapaaseen kassavirtaan ollut noin 124%. Eli vapaa kassavirta ei ole ihan edes riittänyt kattamaan kokonaan osinkoja tuolla aikajänteellä saati sitten yritysostoja.
*Sopimuksesta aiheutuneiden menojen aktivointi, aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat ja vuokrasopimusvelkojen lyhennykset ovat isoja merkittäviä eriä mitkä rasittavat kunkin tilikauden kassavirtaa ja nostavat vastaavasti tilikauden tulosta tuloslaskelmalla.
6 tykkäystä
Ei ole tullut ainakaan itselle vastaan täällä foorumilla, joten uskallan linkata tämän videon tänne:
Melkosen hyytävää settiä kyllä (tekoäly + robotti kombinaatiosta), jos yhtään antaa mielikuvitukselle tilaa.
3 tykkäystä
Tässä poimijallakin korostuu hajautus → laajemmalla hajautuksella todennäköisyys niiden hyvien osakkeiden nappaamiseen kuitenkin kasvaa, etenkin jos tähän vielä yhdistää jonkinlaista poimintataitoa.
Mutta todella keskittyneellä salkulla pelaa kyllä todennäköisyyksiä vastaan, saa olla aikamoinen guru että juuri ne harvat pickit osuu.
Toki jos 1000 osakepoimijaa koittaa laittaa all in multibaggeriin niin aina sieltä muutama onnistuu ja niistä 9900 epäonnistujasta ei kukaan kuule sanaakaan.
Hajauttaminen kunniaan 
5 tykkäystä
Tärkeä erottaa kasvuinvestoinnit välttämättömistä käyttöomaisuusinvestoinneista. Tilanne alkaakin näyttämään jo hivenen eriltä yhtiöillä, joilla varsinainen liiketoiminnan pyöritys ei paljoa niele pääomaa
2 tykkäystä
Jep, ja tuo hämää somessa koska väkeä piisaa.
Venäläisen ruletinkin pelaamisessa on neroiksi luodinväistäjiksi leimattavia voittajia kymmenien kierroksien jälkeen, jos otoskoko on riittävän iso.
14 tykkäystä
Kuulostaa, että Nordea tässä on perseestä eikä etf:n liikkeellelaskija.
Ottaisin yhteyttä kuluttajaneuvontaan, ja harkitsisin vakavasti kaikkien pankkipalvelujen siirtoa muualle.
5 tykkäystä
Miettinyt myös noita historiallisia tuottolukuja, lopulta edes tuo 122 vuotta ei ole kovin pitkä aika. Jos varallisuuden kerryttämiseen korkoa korolle menee about 20v, niin tuossa on 6 toisistaan riippumatonta ajanjaksoa.
Teollistumisen aikakausi on myös lyhyt pätkä ihmiskunnan historiassa. Negatiivisia trendejä kuitenkin selkeästi olemassa, ilmastonmuutos ja vähenevät resurssit ja väestönkasvun aika rajultakin näyttävä hidastuminen. Teemmekö ylipäätään virheen jos ekstrapoloimme aika lailla “kultaisen aikakauden” kasvu ja tuottolukuja ?
Toisaalta jokerina joku tekoälyn tuoma tuottavuusloikka mahdollinen ja kestävämpään talouteen siirtyminen vaati investointeja, joista myös kasvua saatavissa 
4 tykkäystä