Mä oon monesti ehdottanut että Inderes edelläkävijänä luopuisi kokonaan Tavoitehinnan ja Suosituksen antamisesta. Vastaukset on vaihdellut historiallisesti välillä “Tämä nyt vaan on alan pakollinen käytäntö” ja "Sitten ei voiteta enää Starmine-pokaaleja " Te ootte kuitenkin sell-side analyytikkotalo, joten ei noilla kurssia seuraavilla suosituksilla hirveästi aitoa lisäarvoa ole
Oikeasti siellä analyysissä pitäis olla hienoa interaktiivista grafiikkaa ja muita hyödyllisiä keinoja visualisoida dataa, koska kyse on tiedon tehokkaasta VIESTIMISESTÄ lukijoille. Nyt ollaan jämähdytty johonkin pdf-dokkareihin ja tavoitehinnan ja suosituksen perustelemiseen.
Mun mielestä sinänsä turha huudella foorumia muuttumaan, kun vika on pikemminkin siinä että Inderesin analyysi ei muutu tai kehity. Jos ette halua että tavoitehintaan ja suositukseen keskitytään, niin laittakaa ne pois etusivulta ja piiloon sinne analyysin loppupäähän DCF-mallin kaveriksi. Ei se nyt voi niin mennä että ensin painotetaan mahdollisimman näkyvästi suositusta ja tavoitehintaa ja sitten harmitellaan miten ihmiset keskittyvät näihin Inderesin painottamiin asioihin.
Vaikuttaisi siltä, että Petterin lausahduksiksi on laskettu myös muiden gurujen sanomisia. esimerkiksi numero kuusi: “in the short run, the market is voting machine, but in the long run, it’s a weighing machine” taitaa olla alunperin Ben Grahamilta? Ja muitakin tuossa on, mitkä kuulostavat enemmänkin Buffettilta.
Oikeasti siellä analyysissä pitäis olla hienoa interaktiivista grafiikkaa ja muita hyödyllisiä keinoja visualisoida dataa, koska kyse on tiedon tehokkaasta VIESTIMISESTÄ lukijoille. Nyt ollaan jämähdytty johonkin pdf-dokkareihin ja tavoitehinnan ja suosituksen perustelemiseen.
Tästä saisi hienon aprillipilan. Ensi vuodelle joku Nokian uusi laaja analyysi, joka on täynnä kaikenlaista animoitua kuvaa ja tajunnan räjäyttävää graafia. Uutisena, että Inderes uudistaa laajan raportoinnin alustansa ja alkaa tuottamaan jatkossa tällaista.
Näistä osin samaa mieltä, että viestinnässä olisi aina tehostettavaa. Joskin omaan makuuni visuaalisuus on parantunut jatkuvasti ja on jo kiitettävällä tasolla. Ja siis aina voi parantaa entisestään.
Tämä keskustelu leimahtaa aina välillä ja analyytikot vastailevat näihin mielellään.
Mutta muutama taustoittava näkökulma.
Perinteisestihän analyysi ei ole koko kansalle, vaan pankin valitulle ammattilaisten (ei välttämättä taidoiltaan, mutta he käyttävät pukua ja osaavat fänsejä termejä) kohderyhmälle suunnattua matskua kaupankäynnin generoimiseen.
Jos lukijoita on ammattilaiset, voi olettaa että arvonmääritys ja siten tavoitehinnat/suositukset he tekevät itse. Täten ne voi vetää vähän hihasta esimerkiksi käyttämällä sinne päin koostetun verrokkiryhmän EV/EBITDA-multippeleita vuonna XXXX tai jotain muuta joka ei päivän valoa kestä jos asiaa miettii vähänkään pidempään. Sen sijaan kommunikaatio käydään paljon puhelimitse, keskustellen yms.
Analyytikon alan tuntemus, nippelitiedon, oivallusten ja sekä viestinnän taito korostuvat. Mika Heikkilä mainitsi taannoisessa H&V Showsa (en muista jaksoa), miten eräskin analyytikko otti ennusteensa suoraan konsensuksesta. Kukaan salkunhoitaja ei katsonut tietenkään hänen hieman laiskasti kopioiuja ennusteita, mutta hänen toimialatietämys oli ylivertaista joten niinpä tämän analyytikon kanssa kaikki halusivat olla juttusilla kaiken aikaa.
Tässä kohtaa Inderes eroaa. Pääkohderyhmä on tavalliset sijoittajat tavallisin taidoin. Analyytikko ei voi soitella jokaisen kanssa erikseen, jotta yksityissijoittaja voisi hyödyntää analyytikon syvää toimiala- ja yhtiöosaamista. Sen sijaan itse raportit, ja viimeiset ~10 vuotta, videot hoitavat 80 % viestinnästä, foorumi varmaan 19 % ja 1 % ehkä puhelimitse jos joku uskaltaa soittaa (meillä on myös instikoille palveluita että saa soitella ja kysellä ).
Toimialatietämys pitää siis suoltaa sellaisenaan raportteihin, joista varsinkin laajat ovat massiivisia. Joskin myös tämän takia käsittääkseni alalla, sijoittajien ja yhtiöiden yms., parissa vallan arvostettuja “sinisiä kirjoja”.
Tavoitehinta ja suositus ei voi Inderesillä olla ihan läppä. Toisaalta niiden signaaliarvo korostuu. Jos tulet uutena palveluun, ehkäpä Hesulin osakkeiden tutkiminen on helpompi aloittaa Inderesin osta-suosituksista. Tai oman salkun perkaaminen myy-suosituksista.
Eli, tavoitehinnoilla ja suosituksilla on kyllä paikkansa mutta ne on kuin keittiön teräaseet. Oikein käytettynä mielettömien ruokien tekemisen suuri apu. Sinne päin käytettynä tulee viiltoja sormiin. Väärin käytettyinä hengen vaarallisia.
Ja ne on nimenomaan välineitä. Harvempi tekee keittoa päästääkseen leikkimään keittiön teräaseilla vihannesten parissa (itse kyllä nautin itse ruoan laitosta, pilkkomisesta yms. isolla leikkuualustalla ), vaan veitsi on väline pilkkoa raaka-aineet keittoon sopiviksi.
Nyt jos lähtisitte tyhjältä pöydältä rakentamaan analyysiäpalvelua, niin puskisitteko oikeesti jotain staattisia pdf-rapsoja nettiin? Eikö tosiaan modernilla teknologialla ole mahdollista käyttää mitään tehokkampaa mediakeinoa viestiä lukijalle?
Koko tämä analyysipalvelun ajattelumaailma tulee jostain 2000-luvun alun sisäsiittoisesta maailmasta, missä kaikki asiasta keskustelevat ovat stereotyyppisiä kestävyysliikuntaa harrastavia kauppatieteiden maistereita ja sieltä puuttuu kokonaan viestintäalan ammattilaiset ja modernin teknologian mahdollisuuksia ymmärtävät koodarit.
Ketä kiinnostaa mitä joku pankkiukko tai salkunhoitaja on mistään mieltä? Teidän asiakkaana on käytännössä koko Suomen sijoittajakansa ja näille pitäisi viestiä tärkeimmät ajatukset mahdollisimman tehokkaasti (=visuaalisesti). Se että 3 kk välein kirjoitetaan sama teksti hieman toisin sanoin ja heitellään numeroita Excel-formaatissa ja peruskuvaajilla ei suuria massoja auta, vaikka ne olisivatkin analyytikoille kaikkein tutuimpia työkaluja.
Normaalille ihmiselle tällaiset näkymät ovat ihan hirveätä luettavaa. Ottakaa vaikka joskus @Sijoittaja-alokas messiin ja kysykää että saako hän näistä ensisilmäyksellä mitään selvää, vaikka hän käyttää joku 40 tuntia viikossa teidän analyysejä tutkaillen
Niillä on yllättävän laaja suosio ja jokseenkin suosin itsekin PDF:n lukemista. Voin ehkä olla vanhanaikainen.
Huomaan myös lataavani firmojen raportit ja vuoskarit PDF:inä, vaikka niistä löytyy useasti myös mitä vaikeakäyttöisempiä nettiversioita.
PDF:t on itsessään toki tyhmiä, siis siinä mielessä ettei niistä saa kauheasti dataa, mitä ihmiset niiden sisällä oikeasti katsoo ja lukee yms. (tällaisia datapalveluita on kyllä olemassa ja niitä fundeerataan).
Valtaisia osa Inderesin viestintää on kuitenkin myös videoita (ehkä lopulta se näkyvin ja kansanomaisin osa) sekä tietysti vanha kunnon Aamari, joka on edelleen Inderesin yksittäinen näkyvin sisältö. Ja sehän on digitaalinen.
Numeroiden visuaalisoinneista yms. samaa mieltä että kehitettävää on paljon.
Mäkin lataan kaikki PDF ja vihaan yleensä käyttää interaktiivista visualisointia, koska tiedän mitä teen ja se on vaan huomattavasti nopeampaa ohittaa kaikki “höttö” ja hypätä suoraan kiinni lukuihin mahdollisimman tiivissä formaatissa. Mä en ole kuitenkaan normaali käyttäjä, vaan (ainakin omasta mielestä) kehittyneempi sijoittaja, jolle vuosikertomusten lukeminen alusta loppuun on jo vahvasti rutiinia.
Useimmille ihmisille tilanne on päinvastainen ja he hyötyisivät eniten numerodatan selkeästä esittämisestä helposti lähestyttävässä ja ymmärrettävässä muodossa, koska niiden aivot menee lukkoon mikäli sivulla on 50 eri numeroa eivätkä he tiedä mitä niillä pitäisi tehdä. Analyytikoille on hirveän helppo mennä rinkirunkkumoodiin, missä sitä rapsakamaa tuotetaan lähinnä verrokeille ja finanssialan kavereille, eikä sille kadunmiehelle, jolla on osakesäästötilillä 10 000 € ja kova hinku sijoittaa kotimaisiin osakkeisiin. Tän takia tätä on niin pirun vaikea uudistaa, koska kaikkeen analyysiin lähdetään Excel-edellä ja pyritään kirjoittamaan miniromaaniin aivan kaikki nippelitieto, josta ei normaalille sijoittajalle ole mitään hyötyä.
.pdf on ärsyttävä formaatti ja kun taitto on jostain sanomalehtien ajalta niin ei sitä haluta lukea oikeen millään laitteella. Webbipohjainen ja skaalautuva systeemi olisi kyllä lukukokemuksen kannalta parempi. En tiedä toisiko se vähän tehokkuuttakin, kun voit päivitellä vain osia, jotka ovat muuttuneet jne.
Ja tämä ongelma koskee kaikkia diginäköislehtiä yms. eikä vain Inderesiä.
Kyllähän näistäkin asia tulee selväksi, mutta tapa voisi olla modernimpikin. Kai sen .pdf:n voi boomereilla yhä automaattisesti generoida, jos haluaa asioita siten säilöä
Pakko lyhyesti kommentoida, että näinhän tämä on. Itsellä on yhtenä (ikuisuus)tavoitteena päästä eroon meidän PDF:istä, mutta tässä on valitettavasti muutama muu tuulimylly ensin vastassa
PDF:ien yhtenä etuna on kuitenkin niiden jakelu perinteisempiin jakelukanaviin (Blomma yms.), mutta PDF:n voi tietty latoa sen webbiversion pohjalta. Näin me ollaan tehtykin uudessa Aamarissa, eli PDF on luotu kevyesti sekundaarisena vaihtoehtona, eikä sitä lähtökohtaisesti jatkokehitetä pikkufiksejä lukuunottamatta. Ymmärrän että tämä voi suututtaa ja turhauttaa osaa lukijoista, mutta koen että luku- ja käyttökokemus on parempi ja monipuolisempi webbipohjaisissa ratkaisuissa.
Videot, kommentit ja artikkelit onneksi helpottavat ja keventävät meidän viestintää, mutta oon Vernerin kaa samaa mieltä että visualisoinneissa ja graafeissa olisi tekemistä. Tarkoitus on niitäkin parantaa tulevaisuudessa, mutta prioriteetiltaan ei ole kärjessä.
Vaikka kehitettävää löytyy niin mielestäni raportit ovat tavallisellekin pulliaiselle ihan opettavaista lukemista.
Esim. Tuosta verrokkikuvasta jos itse jotain tutkailen niin tuota alinta riviä josta käy tiivistetysti ilmi että mikä on rapparissa olevan yhtiön “arvostus” vs mediaani.
Tietenkin tästäkin pitää katsoa maalaisjärjellä vähän että mitä yhtiöitä sinne on poimittu… Ja miettiä niiden yhtiöiden arvostusta peilaten tähän hesulifirmaan… Jotain kuvaa se antaa mutta näissäkin toimialafirmoissa arvostuksen hajoavuus on yleensä suurta… Tuleepa tuotakin kautta tutustuttua uusiin yhtiöihin🙂
Ensinnäkin sanon että olen kateellinen niille jotka osaa ja ymmärtää numeroiden päälle ja perustaa sijoittamisen näihin faktoihin, on varmasti mukava kikkailla p/e:illä ynnämuilla numeroilla kun ymmärtää asian päälle.
En taas osaa sanoa mikä olisi minulle “hyödylistä” numerotietoa raporteissa johon suuntaan Eka viittaa pelkistetyllä tiedolla, meikäläisellä se jää numeroiden puolesta siihen että hyvä jos ymmärtää tulkita liikevaihdon, liikevoiton (ja tietenkin osinko prosentin) nousut ja laskut kvartaalien ja vuosien välillä. Eli käytännössä mutulla mennään yleistä tunnelmaa ja eri singnaalien tulkintaa ja tietty varovaisuus nykyisin siitä mihin rahansa tunkee.
Joku tietysti ajattelee nyt että ompa tyhmää ruikuttamista että miksi ei ota vain ja ala opiskella? Tällä hetkellä on elämä tietyssä ruuhkavuosien putkessa, jossa puolet ajasta menee pojan kanssa, koska haluan käyttää ajan pojan kanssa kun hän on minun luona. Lapsivapaa aika meneekin sitten 3-vuorotöissä ja kun en ole työpaikalla niin loppuaika menee oman kunnon ylläpitämiseen tms. elämän oheistoimintaan ja kyllä tämäkin on ihan oma valintani. Lisäksi tällä keskittymiskyvyllä kirjojen lukeminen tai monien kymmenien sivujen nettituojottaminen ei vain onnistu.
Tuosta kun vielä kehityt, niin hoksaat jättää väliin kannesta kanteen lukemisen Vuosikertomukset on nykyisin pahinta ESG-hömppää ja laadintaperiaatejargonia, jossa tieto on hyvin piilossa.
Siitä tuli mieleen, että olishan se hienoa, kun joku tekisi animoituja kuvauksia tuloutuskäytännöistä ja liiketoiminnasta.
Oikeastaan mikä tahansa rappukäytävä Hervannalla on loistava. Booking arvosteluja jos voisi antaa, niin täysi kymppi alueelle. Muitakin kokeilemisen arvoisia paikkoja on, mutta eivät ole niin suosittuja. Ilmeinen häädön uhka on monessa muussa kohteessa kiusana. Muista pukeutua asianmukaisesti, liian siistit vaatteet saattavat aiheuttaa ikävän herätyksen, kun joku auttamisesta innostunut tulee kysymään, onko sinulla kaikki hyvin.
" Te ootte kuitenkin sell-side analyytikkotalo, joten ei noilla kurssia seuraavilla suosituksilla hirveästi aitoa lisäarvoa ole 
yleistä tunnelmaa ja eri singnaalien tulkintaa ja tietty varovaisuus nykyisin siitä mihin rahansa tunkee. 
