Aloitteleva sijoittaja: miten aloititte sijoittamisen ja mistä lähteä liikkeelle?

Ennen kello 10 aamulla käydään huutokauppaa, samalla tavalla kuin ennen pörssien sulkemista 18:30. Eli osto- ja myyntitoimeksiannot ovat ns. “ilmassa” odottelemassa, että pörssi avautuu. Sinulla oli odottamassa ostotoimeksianto hinnalla 20,60, mutta 100 muuta ihmistä oli laittanut ostotoimeksiannon suuremmalla hinnalla kuin sinä, eli vaikka joku myisi samaan hintaan 20,60, niin osakkeet menevät niille kenellä on suurempi ostotoimeksianto sisällä.

Kysyntä ja tarjonta kohtaavat toisensa, ja sillä hinnalla tulee avaus.

Yritin selittää selvästi :slight_smile:

2 tykkäystä

Sulkemisen ja avauksen välissä tehty uusiakin osto- tai myyntitarjouksia ja ne vaikuttavat avaushintaan.

1 tykkäys

Kiitos paljon teille, onnekso kysyin olisi vasn pitänyt tehdä se jo aiemmin. Täällä on todella avuliasta ja ammattitaitoista porukkaa ja lukemalla foorumia olen saanut todella hyviä vinkkejä, jotka olen sitten hätäpäissäni itse tössinyt kuten tecnotree…

Kiitos vielä ja iso peukku :+1:

6 tykkäystä

Tässä vielä avattuna enemmän:

Kaupankäyntiä edeltävän vaiheen aikana välittäjä voi nähdä kaikki järjestelmään syötetyt näkyvät tarjoukset. Kello 9.45–10.00 on päivän avaushuutokauppa. Huutokaupassa määräytyy kunkin osakkeen avaushinta.

Noin kello 10.00 tapahtuvan täsmäytyksen jälkeen osakkeet siirtyvät jatkuvaan kaupankäyntiin, jonka aikana tarjoukset täsmäytyvät automaattisesti kaupankäyntijärjestelmässä. Tarjouksia voidaan syöttää, muokata ja perua sekä sopimuskauppoja raportoida jatkuvan kaupankäynnin aikana.

Päivän sisäinen huutokauppa käydään kello 14.30–14.35. Tähän huutokauppaan osallistuvat vain tietyt osakkeet, jotka Nasdaq Helsingissä on rajattu markkina-arvoltaan pieniin ja keskisuuriin yhtiöiden osakkeisiin sekä Nasdaq First North -markkinapaikan osakkeisiin. Huutokaupan ajaksi jatkuva kaupankäynti näillä osakkeilla keskeytyy ja siirtyy huutokauppaan. Huutokaupan päätyttyä noin kello 14.35 tehdään täsmäytys, jonka jälkeen osakkeet ovat jälleen normaalisti jatkuvan kaupankäynnin kohteena. Päivänsisäisen huutokaupan tarkoituksena on keskittää näiden vähemmän likvidien osakkeiden kaupankäynti tiettyyn hetkeen kaupankäyntipäivän sisällä, jotta mahdolliset ostajat ja myyjät saisivat toteutettua kauppoja mahdollisimman hyvään hintaan.

Jatkuva kaupankäynti päättyy kello 18.25. Sitä seuraavan, noin viiden minuutin mittaisen päivän päätöshuutokaupan aikana tarjoukset eivät enää täsmäydy automaattisesti. Päivän päätöshuutokaupan aikana tarjouksia voi kuitenkin vielä tallentaa ja muokata. Päivän päätöshuutokaupan jälkeen tarjoukset täsmäytetään, minkä perusteella määräytyy osakkeen päätöshinta.

5 tykkäystä

Osaako joku avata tuota DCF-mallin WACC käsitettä? Ymmärrän jotain tuosta, että se on niinkuin pääoman keskimääräinen kustannus, mutta miksi ajatellaan, että osakkeen tuotto on vastaa pitkälti WACC:ia?
Ja eikö WACC:in lasku ole hyvä asia yritykselle?

Kiitos vastauksista DCF-ummikolle.

3 tykkäystä

DCF-mallin käsite (ehkä pikemminkin parametri) WACC, eli pääoman keskimääräinen kustannus tulee suoraan rahoitusteoriasta CAPM:ista (capital asset pricing model), ja sille on suoraan esitettävissä matemaattinen kaava, joka on tässä:
image
Tuossa Re:lle ja Rd:lle (oman pääoman kustannus ja vieraan pääoman kustannus) on olemassa omat kaavat, jotka nekin johdetaan CAPM:ista - kaavoja on useita, mutta tässä minun käsityksen mukaan yleisimmät:
CoE:
image
CoD:


(Mainittakoon, että toi vieraan pääoman kustannus on huomattavasti hankalampi määritettävä kuin oman pääoman kustannus - tätä en lähde tarkemmin avaamaan, koska minulta loppuu itseltä kompetenssi, mutta liittyy mm. velan markkina-arvoon ja velan kirja-arvoon, ja näiden kautta osittain mm. tasejatkuvuuteen.)

Se miksi WACC on niin tärkeä käsite DCF-malleissa voidaan avata kansankielisesti: WACC:lla tarkoitetaan käytännössä sitä tuottoa, jota sijoittajat vaativat yrityksen koko pääomalle (oma pääoma + vieras pääoma)! Se miksi näin on, liittyy siihen, että DCF mallissa nk. diskonttokorko (= se korko, jolla yrityksen tulevat kassavirrat diskontataan tähän päivään) on hyvin usein WACC!

Vastaus on että kyllä on, ja tämän voi nähdä puhtaan matemaattisesti, jos katsotaan kaavaa, jolla tulevaisuuden kassavirrat DCF-mallissa diskontataan tähän päivään:
image
Jos tuota kaavaa katsotaan, niin huomataan, että WACC on laskulausekkeen nimittäjässä. Tämän vuoksi, jos nimittäjä pienenee (WACC pienenee) ja kaikki muut arvot pysyvät vakioina, niin tulevaisuuden kassavirran nykyarvo kasvaa.
Esim. Oletetaan yrityksellä A vuotena 1 kassavirta 1 MEUR, ja muutetaan pääoman keskimääräistä kustannusta kahdessa eri skenaariossa. Skenaariossa 1 WACC = 8,0%, jolloin kassavirran nykyarvoksi saadaan:


Oletetaan sitten skenaariossa 2 sama vapaa kassavirta vuotena 1, mutta muutetaan WACC 8,0% → 5,0%. Nyt kassavirran nykyarvoksi saadaan:
image
Kuten huomaat, alentuneella WACC:illa skenaariossa kaksi saman tulevaisuuden kassavirran (1 MEUR) nykyarvo kasvoi n. 26 tuhatta euroa. Tämä on luonnollisesti hyvä asia yritykselle, koska nyt heidän tulevaisuuden arvioidut kassavirrat ovat sijoittajien silmissä arvokkaampia nykyhetkessä verrattuna tilanteeseen, jossa yrityksen arvonmäärityksessä sovellettava WACC olisi isompi :slight_smile:

En tiedä ymmärsinkö tätä kysymystä nyt oikein, mutta osakkeen tuoton ajatellaan vastaavan WACC:ia vain silloin, jos DCF-mallin nykyarvo on osakkeen nykyisen kurssin tasolla, ja vielä oletuksella siitä, että DCF-mallin ennusteet osuvat täysin oikeaan. Tämä johtuu jälleen täysin matematiikasta. DCF-mallin perusteella osakekurssin arvo vuotena n voidaan laskea kaavalla:
image
Nyt jos DCF-mallin arvo vuotena n on sama kuin nykyinen osakekurssi, niin osakkeen arvo kasvaa kertoimen (1+WACC)^n mukaisesti, ja on siten vuotena n nykykurssiin nähden (1+WACC)^n-kertainen (esim. 1,5-kertainen = +50% nousu). On hyvä huomata, että mikäli DCF-mallin nykyarvo eroaa nykyisestä osakekurssista alas- tai ylöspäin, niin vuotena n osakkeen arvo kasvaa kertoimen [(PV/P)*(1+WACC)^n) mukaisesti, missä PV = DCF-mallin nykyarvo, ja P = osakkeen hinta, mikäli PV > P. Jos P > PV (osakkeen nykyinen kurssi on suurempi kuin DCF:n nykyarvo), niin osakkeen arvo DCF-mallin mukaan voi jopa laskea tulevaisuudessa (= arvo pienenee!).

Tässä minun kommentti noihin kysymyksiisi - meni ehkä turhan matemaattiseksi, mutta DCF-malliin jos sukeltaa yhtään syvemmälle, niin homma menee väistämättä tavalla tai toisella kaavojen pyörittelyyn :slight_smile: Toivottavasti tästä vastauksesta oli jotain apua! Jos esim. @Juha_Kinnunen tai @Sauli_Vilen haluaa korjata jotain, tai lisätä jotain pointteihini, niin antaa palaa! :fire:

32 tykkäystä

Kun puhutaan erilaisista arvonmääritysmalleista minua kiinnostaisi tietää suuruusluokka, mille tarkkuudelle näillä voidaan antaa arvoja (johtuen lähtötietoihin liittyvistä epävarmuuksista. Eräs salkunhoitaja sanoi taannoin, ettei yritysten arvonmääritystä voi tehdä kovinkaan tarkasti, vaan yleensä jollain +/-30% marginaalilla.

Sitä taustaa vasten eikö olisi parempi antaa tavoitehinnan sijasta hintahaarukka, jolloin sijoittaja näkisi nopeasti samalla, kuinka iso epävarmuus ennusteeseen liittyy. Koska eri yhtiöillä se tarkkuus ja epävarmuuden suunnat ovat todennäköisesti erilaiset. Eli jos firmojen A, B ja C tavoitehinnat ovat molemmilla 10 euroa niin niiden suositukset voisivat näyttää esim. tältä:

A: hintahaarukka 6-13 eur, tavoite 10
B: hintahaarukka 7-13 eur, tavoite 10
C: hintahaarukka 7-15 eur, tavoite 10

Yleensäkin meidän kulttuurissamme rakastetaan ajatusta, että matemaattisesti ja loogisesti voidaan päätyä tarkkaan arvoon myös sellaisissa ennusteissa, missä epävarmoja tulevaisuuden muuttujia on paljon. Ystäväni toimi yliopistomaailmassa ja törmäsi tähän ilmiöön jatkuvasti. Ihmiset haluavat selvää, yksikäsitteistä tieteellistä lukua asioista, joista sellaisen tarkka laskeminen on mahdotonta. Sitten paineen alla lopulta annetaan joku keskiarvo- tai mediaanitulos ja siitä tulee vallitseva totuus. :smiley:

Mallit ovat hyödyllisiä ajatusleikkejä ja niistä näkee, miten analyytikon ajatukset vastaavat yhtiön ja oman itsensä näkemyksiä. Enemmän kuin itse laskentaan kiinnittäisin huomiota mallissa käytettyihin arvoihin, ne kun kertovat numeerisesti, mitä yhtiöltä odotetaan. Kirjalliset analyysit ovat mielestäni aloittelevalle (ja miksei pidemmällä olevallekin) sijoittajalle se arvokkain juttu - niistä näkee, mikä firma on nyt ja mihin sen ennustetaan olevan menossa. Sillä pääsee jo pitkälle. Ehkä jopa ihan sijoituspäätökseen saakka.

4 tykkäystä

Tähän perään on tietenkin hyvä muuten myös laittaa Inderesin video DCF-mallista :wink:

5 tykkäystä

Tänne on sen verta hyvin koottu erilaisia neuvoja aloittelijoille että tuskin pystyn tänne mitään järin uutta tai huomionarvoista asiaa antamaan, mitä ei olla jo annettu :smiley:

Mutta jos itse aloittaisin sijoittamisen nyt, lukisin varmaan tuon pörssisäätiön osakeoppaan heti ekana:

Joskus oon lukenut tota ja vaikuttaa ihan hyvältä ja kompaktilta tekstiltä (40 sivua). Toi voisi olla siis hyvä aloituspakkaus jos ei ihan Saariota jaksa lukea ennen ensimmäistä kauppaa :smiley:

Netti on täynnä kaikkea enemmän/vähemmän puolueellisia sijoitussivuja ja blogeja. Toi pörssisäätiö on kyllä varmaan kuitenkin yksi luotettavimmista ja puolueettomimmista paikoista minne on tietoa hyvin koottu ammattilaisten voimin. Ja kattavaa tietoa muuten löytyy. Tässä joitain linkkejä:
Pörssisäätiön Sijoituskoulu verkossa – miten aloittaa sijoittaminen?Pörssisäätiö sijoituskoulu
Oppaat ja materiaalit avuksi sijoittamiseen - PörssisäätiöPörssisäätiö opetusoppaita verohommista vaikka mihin
Näin aloitat osakesijoittamisen – nyrkkisääntöjä aloittelijallePörssisäätiö nyrkkisääntöjä aloittelijalle

Mutta toi osakeopas ja ylipäätänsä pörssisäätiön sivut (porssisaatio.fi) oli viestini pointtina. Tekisi kyllä itsellenikin hyvää tutkia tuota sivua ajan kanssa. En allekirjoita sivuston sisältöä mutta uskoisin kyllä että hyvää perusjuttua löytyy aloittelijoille ja kokeneille sijoittajille.

8 tykkäystä

7 tykkäystä

Mikä olis hyvä sivusto jossa voi katsoa yhtiöiden tuloksia, suosituksia ym. tietoja?
Tuo Marketscreener ilmeisesti yksi sellainen…vaatii tiliä…onko muita ehdotuksia.

1 tykkäys

finance.yahoo.com - sieltä löytyy todella kattavasti tietoa ja paljon tunnuslukuja ainakin jenkkifirmoista. Suomalaisista Inderesin sivut on hyviä (toki ei kata kaikkia yhtiöitä)

4 tykkäystä

Tulokset kannattaa katsoa yritysten omilta sivuilta suoraan, että ei vahingossa ole eksynyt vääriä lukuja esim. juuri Marketscreeneriin.

2 tykkäystä

Kaikille aloittaville sijoittajille (ja konkareille myös) suosittelen lämpimästi Hankenin tarjoamaa maksutonta kurssia, jonka Björn Wahlroos pitää. Page from Principles of Wealth Management - Hanken School of Economics

6 tykkäystä

https://viisasraha.fi/Kumppaniartikkeli/Ilmoittaudu-maksuttomaan-Kasvuyhtiöwebinaariin

1 tykkäys

Huomisessa (11.11.2020 klo 17.00 - 18.30) Webinaarissa seuraavat puhujat

OHJELMA
Sijoittajabarometri - Toimitusjohtaja Sari Lounasmeri, Pörssisäätiö

Aktia - Toimitusjohtaja Mikko Ayub

Lassila&Tikanoja - Toimitusjohtaja Eero Hautaniemi

Talouden näkymät - Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki, Danske Bank

Puheenjo htaja ja moderaattori, Sari Lounasmeri, Pörssisäätiö

Keskiviikkona 18.11.2020

OHJELMA

Sijoittajabarometri - Toimitusjohtaja Sari Lounasmeri, Pörssisäätiö

Sanoma - Talous- ja operatiivinen johtaja Markus Holm

Outokumpu - Toimitusjohtaja Heikki Malinen

Talouden näkymät - Päästrategi Antti Saari, Nordea

Maanantaina 23.11.2020

OHJELMA

Sijoittajabarometri - toimitusjohtaja Sari Lounasmeri, Pörssisäätiö

Robit Oyj - Toimitusjohtaja Tommi Lehtonen

Relais Group Oyj - Toimitusjohtaja Arni Ekholm

Tulikivi Oyj - Toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen

Talouden näkymät - Pääekonomisti Timo Hirvonen Handelsbanken

Puheenjohtaja ja moderaattori Sari Lounasmeri Pörssisäätiö

3 tykkäystä

Pirkanmaan Osakesäästäjien sijoituswebinaarissa on vieraana Sampo-konserni. Tapahtumassa kuulemma Sampo konsernin sijoittajajasuhdeosaston esityksen Sampo sijoituskohteena sekä uusimmat uutiset yhtiöstä.

Tilaisuus järjestetään Microsoft TEAMS:n avulla. Linkki tapahtumaan lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittaudu mukaan 26.11.2020 kello 12:00 mennessä.

Sampo yhtiönä
Sampo-konserni on merkittävä pohjoismainen vakuutuskonserni ja yksi Nasdaq Helsingin arvokkaimmista yhtiöistä.

Sampo Oyj listautui Helsingin pörssiin (nykyinen Nasdaq Helsinki) vuonna 1988. Konserni toimii vakuutusalalla. Konsernilla on toimintaa tytäryhtiöidensä kautta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Liettuassa ja Latviassa.

Sampo-konserniin kuuluvat emoyhtiö Sampo Oyj ja sen tytäryhtiöt If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Topdanmark. Pohjoismaiden suurin pankki Nordea ja Nordax, yksi Pohjois-Euroopan johtavista kulutusluottoihin erikoistuneista pankeista, ovat Sampo Oyj:n osakkuusyhtiöitä. Sammon omistusosuus Nordeasta on hieman alle 20 prosenttia ja Nordaxista 36,25 prosenttia

1 tykkäys

Tässä olisi Pörssisäätiön Sijoituskoulu aloittelijalle 28.10.2020

Edit: Pörssisäätiön Youtube kanavalla myös kasa muita hyviä videoita

2 tykkäystä

Kuinka paljon osakkeen arvon tulee laskea, jotta nämä monien suosimat nopeat svingit ovat oikeasti kannattavia kun huomioi verotuksen ja myynti sekä ostokulut? Eli tavoitteena myydä kalliimmalla ja toivoa, että saa edullisemmin ostettua takaisin myöhemmin. Nähdäkseni monissa näistä keisseistä hyötyy vain verottaja.

1 tykkäys

Monet pitävät nämä kaupat OST tilillä missä veroa ei myynnistä tarvitse maksaa. Eli jos OST sisällä svingaa niin kannattavuus riippuu ainoastaan ostokuluista (+kurssista tietty) :slightly_smiling_face:

5 tykkäystä