Hei inderesin foorumin lukijat! Olen nuori ja varsin uusi sijoittaja (Vuoden 2020 alusta). Minua on ihmetyttänyt foorumilla, kuinka jotkin käyttäjät ovat myymässä salkkuaan aina huipuissa ja sitten taas ostamassa sen takaisin ennakoiden laskun tapahduttua. Minusta tämä tuntuu kovin omituiselta varsinkin pitkän ajan sijoitusfilosofiaani katsoen. Ovatko kyseiset henkilöt millaisen sijoitusfilosofian omaavia? Eikö se suurin tuotto tehdä kuitenkin pitkäjänteisellä ja kovalla työllä, kuin osakkeiden veivaamisella suuntaansa. Vai olenko missanut jotakin? Minusta tämä veivaaminen antaa varsinkin uusille sijoittajille väärän kuvan siitä, että salkkua pitäisi veivata niin nousuissa ja laskuissakin. Oman kokemuksen sekä lukemieni sijoituskirjojen mukaan siinä polttaa vaan omat näppinsä. Onko veivaaminen järkevää vai pitäisikö vaan pysyttäytyä omassa sijoitusfilosofiassaan.
Omassa sijoitusfilosofiassa tulisi varmaankin aina pysyttäytyä. Tulee myös muistaa, että foorumilla on aktiivisempina henkilöinä juuri näitä veivaajia, sillä tuskin kukaan haluaisi lukea monien kuukausisäästäjien viestejä miten he eivät tänäänkään myyneet mitään.
Korona-aika on tosin luonut melko hyvät olosuhteet veivaamiselle kun volatiliteetti on suurta. Osalla sijoittajista on vain pienempi positio salkusta minkä kanssa tehdään päätöksiä hyvin lyhyellä aikavälillä.
Kauppalehdessä oli hyvä juttu miten salkulle on käynyt jos on missannut 10 parasta nousupäivä tänä vuonna.
Kannattaa pysyä omassa filosofiassa. Niin kuin totesit veivaamisella voi voittaa tai hävitä, se sopii toisille, toisille ei, veivaaminen on korostettua riskinottoa.
Itse harjoitan veivaamista jonkin verran ja onnistumisprosentti on tyydyttänyt itseäni. useimmiten näissä operaatioissa olen sijoittanut koko summan takaisin samaan osakkeeseen, jolloin osakemäärä on kasvanut.
Foorumia lukiessa tosiaan tulee äkkiä sellainen olo että “ma tahtoo veivaa veivaa”. Mutta osalla saattaa olla erikseen “pelisalkku” jossa on vaikka 10% kaikesta varallisuudesta ja se on tarkoitettukin puhtaasti treidailuun ja jännityksen ylläpitämiseen. Loput voi olla hyvinkin pitkässä holdissa.
Tärkeää on tosiaan valita se oma strategia ja pysyä siinä. Itse myös uutena olen siitä poikennut ja yleensä aina huonolla menestyksellä 
Sijoitus tyylejä on niin kovin erilaisia ja sijoittajat hakevat erilaisia tuottoprosenttrja, josta syystä myös toiset ovat valmiita ottamaan riskiä enemmän.
Itse veivaan, kun näen sen järkeväksi, mutta myös tiedostan, että oma tuntuman voi olla väärä.
En itse ole kovinkaan pitkään ollut markkinoilla ja aloitin suorat osake ostot kahdella osakkeella. Molempia osakkeita omistan yhä edelleen, mutta toista näistä olen myynnyt ja ostanut takaisin (sekä seikkailut muiden osakkeiden kyydissä).
Ehkä tärkeintä on ekana tutustua markkinaan ja pörssiin. Itse katselin melkein vuoden päivät oman omistukseni plussalla ja miinuksella oloa, ennenkuin uskalsin lähteä veivaamaan. Ja silloinkin (ostaessani ja myydessäni) olen tehnyt sen harkiten sekä käynyt läpi ennen toimenpiteitä eri skenaarioita ja hyväksynyt ne sekä päättänyt miten toimin niiden toteutuessa.
Näin ei tule tehtyä niitä hätiköityjä päätöksiä, jotka syövät sen oman pääoman (melko varmasti) ja sijoituksesta tulikin kallis seikkailu. Eli riski pienenee jonkun verran, vaikkakaan ei koskaan poistu kokonaan.
Tossa kaksi palstasuositusta josta näkee eri strategiaa pitkälle aikavälille sekä sekä lyhyemmälle 
Monella meistä veivaajista on pitkä salkku jota sitten ehkä liiankin aktiivisesti seurataan. Kun huomaa omasta mielestä räikeän hinnoittelu virheen niin miksi siihen ei tarttuisi. Itse usein ostan extra position vivulla ja puran sen sitten nopeasti kun virhe on korjautunut. Mukava bonus aktiivisesta seuraamisesta. Ei yltiöpäistä riskiä, päiväkauppaa tai johdannaisia. Vain lyhyitä longi positioita tutuista yhtiöistä.
Eiköhän se veivaaminen kuitenkin vaadi enemmän kovaa työtä kun osta ja unohda strategia.
@KalleH ehkä vähättelin tai en edes maininnut veivaajien kovaa työtä pahoittelut siitä. Olen aina itse tehnyt kovaa työtä (Fundamentteihin perehtyminen, tulevaisuuden näkymien ennustaminen, yhtiön kasvun kehityksen seuraaminen ja jne). Omasta mielestäni tulevaisuuden ennustaminen vuosien päähän on haastavaa ja vaatii kovaa työtä, jotta voisi löytää sellainen yhtiön mikä vastaisi omaa tuotto-odotustasi. Monesti täällä foorumilla näkee sitäkin, että yhtiön perään lähetään vaan FOMO mielessä ja unohdetaan varsinainen työ. Ehkä silloin tämä osta ja unohda strategia toimii ja kovaa työtä ei tarvita.
Hienoa nähdä myös uusia sijoittajia jotka ei ole vielä päässyt humaltumaan nykymarkkinan menosta 
totta puhuen, olen ihmetellyt aivan samaa ja varmaan tulen ihmettelemään myös jatkossa. Hyvä huomio tosin oli ylempänä, että ehkä ne veivaajat vain ovat esillä enemmän kun päivittelevät ostoja/myyntejä meikäläisiä useammin. Kuitenkin, olen tullut siihen tulemaan, että täällä foorumilla on lisäksi joka lähtöön todella paljon ammattitaitoista (esim TA:n tai tietyn toimialan suhteen) ja valveutunutta väkeä, jotka osaa laittaa rahaa sinne missä tuottoa tulee, oli kyseessä sitten energia tai peliala tai jokin, mistä en ole ennen kuullutkaan. Toki sekaan varmasti mahtuu myös näitä fomottajia ja peesaajia yllinkyllin.
Meikäläinen välttelee turhaa veivaamista kuin koronaa, enkä vain kaupankäyntikulujen ja veroseuraamusten vuoksi. Tiedän melko varmaksi, että olisin täysin altavastaajana jos huomioni kiinnittyisi lyhyeen kaupankäyntiin (vaikken tosin olekaan kokeillut sen koommin). Tietotaito ei yllä minulla tekniseen analyysiin, seuraan melko vähän päivittäisiä uutisia ja menettäisin lisäks varmaan yöuneni. Mielummin istun vain hyvän osakkeen kyydissä ja yritän välttää huolehtimasta turhasta kurssiheilunnasta. Et suinkaan tee mitään väärin jos repertuaariisi ei kuulu tämä veivailu ja tiheä kaupankäynti. Ei missään nimessä kannata sokeutua kohinasta eikä kanssasijoittajien aktiviteetista. Mutta, jokainen tyylillään, jokainen valitsee myrkkynsä itse ja toimii parhaimmallaan katsomalla tavalla.
Veivailijat ja usein kauppaa tekevät ovat kuitenkin tärkeässä roolissa pörssin toiminnan kannalta. Jos jokainen sijoittaja kävisi yhtä harvoin kauppaa kuin meikäläiset (vaikka silti samoilla summilla), volyymit putoisi silti rajusti, osakkeista katoaisi likviditeetti ja välittäjien kaupankäyntihinnat hyppäisivät varmaan pilviin 
joten olkaamme iloisia foorumimme aktiivisijoittajista.
Tässä pieni matemaattinen harjoittelu joka ehkä selittää veivailua.
Normaali pitkänajan pörssituotto lienee 7-8% per annum. Jos veivaaja pystyy tekemään 0,1% tuottoa per päivä niin vuoden aikana (12x20pv) se tarkoittaa 27% vuosituottoa. Eli jos 10K possalla aloitat vuoden alussa ja väännät 10€ voittoa per päivä kulujen jälkeen niin vuoden lopussa sinulla on 12700€.
Numeroiden taika ja korkoa korolle efekti on maagista ja ah niin koukuttavaa.
Itse en ole varsinainen daytrader vaan enemmän päivittäinen harrastelijaswingailija, nyt syksyn aikana olen huomannut että aika pienellä vaivalla pääsee 0,5% tuottoihin per päivä (tämä hattuarvio, pitäisi laskea tarkkaan). Toki possa on vain pieni osa salkusta, jos haluaisi koko salkulla swingailla niin kohteet pitäisi olla eri vaihdon pienuuden takia.
Kannattaa pysyä siinä, minkä osaa/hallitsee hyvin. Jos ei osaa veivata (kuten minä), ei siihen kannata sattumanvaraisesti ryhtyä. Jos kokee, että passiivinen indeksisijoittaminen on se oma juttu niin kannattaa keskittyä siihen. Jos osakepoiminta ja pitkän tähtäimen sijoittaminen on oma “juttu” niin sitten keskittyy siihen jne.
Olen huomannut, että motivaatio ja psykologia noin muutenkin on todella tärkeää sijoittamisessa. Kun on kiinnostunut ja motivoitunut jostain (oli se sitten treidaamista, osakepoimintaa, indeksejä jne.) niin sijoittaminen on aika mukavaa ja mielenkiintoista puuhaa ja osaamisen kasvaessa panikoitumisen riski pienenee, mikä on hyvä asia. Lisäksi esim. itse ilman motivaatiota en jaksaisi perehtyä vaikkapa treidaamiseen, jolloin se olisi ikävää puuhaa ja on tyhmä tehdä ikäviä juttuja, siitä ei pidemmän päälle tule mitään.
Warren Buffett käytti termiä “circle of competence”, eli oma osaamisalue. Olennaista ei ole osaamisalueen suuruus, vaan se, että tuntee sen rajat hyvin ja pysyy niiden sisäpuolella. Sijoitusmarkkinoilla on lukematon määrä strategioita ja sijoituskohteita - niistä voi valita sen oman osaamisalueensa sisältä sopivat. Kaikesta ei tarvitse tietää kaikkea eikä kaikkeen tarvitse reagoida. Itse vuosi vuodelta olen tullut nirsommaksi ja valikoivammaksi ja se on parantanut tuottojani selvästi (tosin voi olla sattumaakin).
On hyvä pitää silmät ja korvat auki ja seurailla aika laajastikin sijoitusaiheita uutisointia, tutkimuksia ja vaikkapa tätä palstaa. Mutta siinä omassa sijoittamisessa on hyvä pitää kiinni siitä, mitä osaa ja hallitsee ja muu informaatio on enemmän yleissivistävää ja tuo joskus jotain näkökulmia omaan toimintaan.
Kiitokset kaikille vastaajille!
Kaikki näkökulmat ovat tärkeitä tällaisille uudelle sijoittajalle ja niiden avulla oppii aina jotain uutta. Sijoitusurani on vasta lähtökuopissa ja tällainen Inderesin foorumi tuo vaan lisää tietoa ja taitoa, kuinka ponnistaa tästä eteenpäin. Sijoittamisesta on tullut minulle elämäntapa ja ainoa asia mikä minua harmittaa on se, että en löytänyt sitä aikaisemmin. Ei kai sitä koskaan tiedä, että jos itsetkin lähtisi kokeilemaan veivaamista ja treidaamista, mutta jätetään se niille jonka sen osaavat ja tullaan viisaampina perästä päin.
Itse olen veivaillut aika paljon AOT-tilillä. Mieluummin tällä kokemuksella maksan hieman veroja kun tappioita tulee väistämättä vähän väliä. Tällä hetkellä olen tehnyt kaupoissa -12 000€ tappiota, mutta silti ollaan plussalla kaikissa myynneissä. OST:lla tuo olisi koitunut aika pahaksi 
Salkun arvo on kuitenkin kasvanut ja joskus nuo verot joutuu kuitenkin maksamaan. Nyt olen kuitenkin vähentänyt tätä toimintatapaa, siivonnut salkkua ja jättänyt salkkuun omasta mielestä kasvavia yrityksiä. Olen miettinyt pitää osakkeitani 2-5v, riippuen toki mihin suuntaan ne menevät, sitten miettiä vasta myyntiä. En tiedä onko kaikkein paras tapa, mutta näin tuli tehtyä, kun en OST tilistä tiennyt edes aloittaessani. Jos vaan voitolle jään, niin olen iloinen. Tuonut kyllä paljon harmaita hiuksia tämä harrastus, mutta mukavan koukuttavaa.
Miten perustelet tämän? OST olisi 12k plussalla.
Tuo on kyllä totta. Olen välillä miettinyt tota ja ohjenuoran viisaudesta huolimatta kannustaisin (varsinkin aloittelijoita) myös tietynlaiseen avoimuuteen tutkimaan ennakkoluulottomasti uusia sijoituskohteita, joskus jopa oman osaamisalueensa ulkopuolelta. Muistan kun Admicom suunnitteli listautumista, ajattelin aluks että jätän väliin kun en tunne yhtiötä enkä toimialaa enkä ollut kuullutkaan mistään SaaSista. Minä jos nyttenkin sijoittaisin tästä lähin vain tuttuihin ja turvallisiin piireihin, saattaisi äkkiä jäädä ns valueta pöydälle vähän liikaakin.
Mutta täysin oman osaamisalueen ulkopuolella kekkuloivan sijoittajan ura on yleensä tuhoon tuomittu. Siksi ehkä muotoilisin asian näin, ilman että se on liian vaarallisen kuuloinen, että pysy omalla osaamisalueella/pidä fokus siinä mutta kastele välillä varpaita myös hieman tuntemattomimmille sijoituskohteille (omalla vastuulla), varsinkin jos osaamisalue on turhan suppea tätä ehkä xlat saattoi tosin myös hakea takaa viestin vikassa jaksossa. Ja ainahan sitä voi tutkia ja opetella uutta ilman että sijoittaa siihen.
Samoten tuo sijoitusstrategian valinta, mistä sen tietää mikä on itselle hyvä strategia ellei sitä kokeile ensin…? 
Vähän ristiriitaisia fiiliksiä tosta oman osaamisalueen sisällä pysymisestä. Kuinka paljon toimialaa pitää oikeasti tuntea että voi ostaa jonkun firman lappuja? Kuinka syvällisesti muka pitää ymmärtää käytettyjen autojen myyntiä tai kiukaiden valmistusta jos haluaa ostaa Kamuxia ja Harviaa? 
Vastaavasti suomalaisten suosituimpiin osakkeisiin kuuluvien Fortumin ja Nesteen toimialat eivät varmastikkaan ole sellaisia jonka suuri osa suomalaisista sijoittajista lukisi omaksi osaamisalueekseen.
Juuri tätä hain takaa, jos laajentaa omaa osaamisaluettaan sitä ei kannata tehdä rahalla vaan ajattelutyöllä. Vasta, kun saa laajennettua aluettaan on aika laittaa rahoja kiinni.
Kannattaa tutkia eri strategioita ja pohtia, mihin niistä uskoo pystyvänsä. Moni tekee niin, että motivaation ylläpitämiseksi aloittaa suht pienellä rahalla ja sitten laittaa rahaa lisää asteittain, samaan aikaan kun osaaminenkin kasvaa. Eipä näihin mitään yhtä ja oikeaa tapaa ole, enemmän psykologisia juttuja nämä.
Buffett, joka lanseerasi tämän käsitteen muotoili sen suunnilleen niin, että ymmärtää karkealla tasolla yhtiön toimintaa ja sitä kautta pystyy arvioimaan yhtiön tulevia kassavirtoja jonkinmoisella varmuudella. Ei tarvitse sinänsä hallita yhtiön liiketoiminnan yksityiskohtia (sitä varten yhtiössä on johto ja työntekijät). Mutta joku käsitys siitä, miten yhtiö toimii erilaisissa tilanteissa ja miten sen tuotot ja kustannukset käyttäytyvät, on hyvä olla.
Liian detaljeihin ei kannata mennä, keskittyy olennaisiin, isoihin asioihin niin hyvä tulee.
Törmäsin artikkeliin Ted Weschleristä*, jossa hän sanoi jakavansa lukemiseen käytetyn ajan puoliksi, toisen puolen ajasta käyttää oman osaamisalueensa sisällä ja toisen puolen lukee aivan laidasta laitaan (“random”), esim. aikakausi- ja sanomalehtiä. Sillä tavoin saa vahvistettua omaa osaamisaluettaan ja toisaalta laajennettua tietämystään.
*Ted on Warren Buffetin palkkaama salkunhoitaja, joka hoitaa reilun 13 miljardin dollarin osuutta Berkshiren osakesalkusta.
Kysymys: Miksi tulevaisuuden kassavirroilla ei ole niin paljon arvoa korkojen noustessa?
Äkkiseltään ajattelisi että esimerkiksi täysin velaton firma ei kärsi tuosta korkojen noususta, mutta miten asian todellinen laita on?