Vaikka 10k salkulla tuo 100e on 1%. Jos teet 7% tuottoa, mutta veivaaminen aiheuttaa 1% vuosittaiset kulut (veivaamisen pitää lisääntyä salkun kasvaessa), niin 10 vuodessa teet vain 80% tuottoa 95% sijaan. Tähän vielä 200e inderesin premium päälle (tämä ei skaalaudu salkun kasvaessa, ainakaan nykyisellä hinnoittelu mallilla) ja ylimääräiset 2% kulut, niin teetkin 50% etkä 95% tuottoa. Jos analyysi ei paranna tuottojasi tuota 2% tai jopa enemmän.
20 transaktiota vuodessa ei ihan hirveästi ole, ainakaan kovalle veivaajalle, joten nuo kaupankäyntikulut on monilla varmaan lähempänä 500 euroakin.
Myös ulkomailta ostaessa kulut on tyypillisesti suurempia. Jos ostat jenkkiosaketta jonka kurssi on 50e vaikka 10kpl 15e kaupankäyntipalkkiolla ja myyt sen kurssin ollessa 60e, kurssi on noussut 20% mutta tuottosi on vain 14%. Eli kaupankäyntikulut on syönyt tuotosta 30%.
Ja suhteuttaa siihen että aloittelijan salkun koko voi olla pienimmillään alle 1000e, kuten täältäkin voinut lukea joidenkin osalta… Tai maksimissaankin vain muutama tonni.
Tosiaan 50,00e osaketta kun ostaa 10kpl 15e kuluin, niin sijoituksen keskihinta onkin 51,5e… Myydessä vielä sitten päälle toinen 15e kulu…
Mun kaupankäyntikulut on ihan törkeen, koska teen pienillä summilla ja niin vähän. Mutta sitten taas, kyl mä mielelläni otan sen 50% tuottoa ja maksan kaupankäynti kuluja vs. Ei tuottoa ollenkaan. Jossain vaiheessa summat sitten putoavat sinne “sallitulle tasolle” kun rahaa on enemmän.
Mutta sitten taas, jos teet kauppaa paljon, niin alkaa olemaan enemmän väliä.
Komppaan tota sun ihmettelyä, ei ne kulut niin vaarallisia ole normaalissa sijottamisessa kuin Nordnetin ja rahapodin mainonnat antaa ymmärtää. Sitä paitsi, toi ongelma pätee lähinnä vaan pienillä summilla sijottaessa. Normaali työssä käyvä henkilö saa kuitenkin säästettyä suht nopeasti itelleen kassaa, jolloin kulut skaalautuu aika nopeesti.
Suurin kulu tässä harrastuksessa on IMO se että luokittelee itsensä esim. “arvosijoittajaksi” joka meinaa sitä et sijoitat vain Teliaan ja Nordeaan.
Samaa mieltä, ja kuluja pitäisikin tarkastella kokonaisuutena, eikä vain yksittäisen kaupan osalta. Jos esimerkiksi sijoittaa pääosin maksuttomalla kk-säästöllä rahastoihin, voi satunnaiset osakeostot mielestäni tehdä hieman yli prosentin kululla. Mihinkään älyttömyyksin ei silti pidä sortua.
Muutenkin oma sijoitusfilosofia menee siten, että etsin ensin mielenkiintoisen indeksin/kohteen tmv, johon sijoittaa, ja vasta sen jälkeen halvimman vaihtoehdon.
OK! Ajattelin lähinnä sitä että kukaan ei varoittele vuotuisista sijoittajia tukevien palveluiden kuluista, vaikka ne on helposti samaa tai suurempaakin skaalaa kuin kaupankäyntikulut. Haluaisin itse olla vaikka kuinka monessa jäsenenä mutta ei tunnu järkevältä käyttää esimerkiksi 400 euroa eri palveluihin, kun jo sitä viittäkin euroa pitää varoa niin…
Sä voit miettiä sen samallailla kuin kuntosaliharrastuksen aloittaminen:
Sali.
Katsot vaikka kokeneen personal trainerin track recordin ja mietit että tolta saisin itselleni hyviä vinkkejä alkaa saada tämä kroppa kesäkuntoon. Toinen vaihtoehto on tutkia asiaa itse internetistä tai mahdollisesti omata kaveri joka osaa asiassa auttaa. PT jakaa myös osan matskustaan ilmaiseksi youtubessa joten et ole ihan varma kannattaako se maksullinenkin palvelu ottaa. Pätevällä pt:llä toi ohjaus on kuitekin melko hyvä lisäarvo ihan kokeneemmillekkin treenaajille.
Sijoittaminen.
Katsot hyvän track recordin omaavan analyysilafkan ( vaikka inde tai redeye ), ja pohdit saisitko täältä parempia sijoitussuosituksia kuin osakkeista puhuvalta kaveriltasi. Tosin näistäkin lafkoista löytyy myös ilmaista infoa joten mietit riittäisikö se ja säästäisit vuosimaksun.
Valtaosa normisijoittajista häviää vaikka Inderesin salkulle ja voisin väittää että lähes jokaisen satunnaisen sijoittavan tuttuni olisi kannattanut peesata inderesin salkkua ja olisivat kattaneet nopeasti kulut. Toisaalta tämä ilmainen palsta on myös informatiivinen jos vaan löytyy aikaa ja motivaatiota opiskella itsekkin.
Jossain määrin tämä korona-aika on laskenut maksullisten analyysipalveluiden, sekä erittäin tasokkaan Inderesin foorumin etumatkaa ulkomaisiin vastaaviin foorumeihin. Jos kolme rakettiemojia on riittävä analyysi ylituottoon niin kattavat raportit voi tuntua aivan turhalta. En kuitenkaan usko hetkeäkään että tämä olisi uusi normi vaan asioihin syvällisempi perehtyminen tulee taas “muotiin”.
Jos ei osaa osakepoimintaa ja haluaa sijoittaa osakkeisiin pääasiassa rahastojen kautta, niin minkälaiset kulut ovat mielestänne kohtuullisia, jos haluaa laaja-alaisesti (globaalisti että toimialoittain hajautetun ) hajautetun rahaston osuuksia ostaa? Pitkällä tähtäimellä indeksituotto siis riittävä tavoite.
Siellä taviksen N-marketissa puhutaan n. 0.6% vuotuisesta kulusta. Merkintä ja myynti netissä (ei konttorissa) käsittääkseni molemmat 0%.
Passiivisessa sijoittamisessa kulutaso on yleisesti ottaen vahvasti kytköksissä siihen, kuinka spesifille tai pienelle sektorille halutaan päästä kiinni.
Kaikista yleisimmät vaihtoehdot, kuten S&P500 tai OMXH25, ovat suosituimpia vaihtoehtoja, ja näin ollen kuluiltaan pienimpiä. Mitä enemmän erikoistuneisiin toimialoihin mennään, kuten vaikka Esports tai Clean energy sektorit, sitä kovempi hinta (kulut) ovat. Rahasto ja Etf sijoittamisessa näkemyksen ottaminen on siis mahdollista vastaavalla tavalla kuin suorissa osakkeissa, ja mitä spesifimpi tuote, sitä korkeammat kulut yleensä ovat.
Laajaan globaaliin ja toimialakohtaiseen hajautukseen pääsee rahastoilla helposti ilman sen erikoisempia vaihtoehtoja, joten tuon 0,60% alittaminen onnistuu vaivatta, mikäli tavoite on vain laaja hajautus, eikä niinkään tietyn näkemyksen ottaminen. Vertailun vuoksi S&P500 indeksiä saa ostettua 0,08% kuluilla, ja OMXH25 indeksiä jopa todennäköisesti kuluitta.
Itsellä on ETF salkussa neljää erilaista tuotetta, joista kahdessa on otettu vahvempaa näkemystä tietyistä markkinoista, ja salkun kokonaiskulut ovat 0,18%.
Hei, oon aloitteleva sijoittaja. Kuukausi sitten laitoin n. 1,5k SRX8 ETF:ään ja nyt tarkoituksena olisi ostaa muutamaa ETF:ää lisää pitkällä aikavälillä - ns. loppuelämäksi. Mietteissä olisi muutamalla palstallakin jo useasti keskusteluissa mukana olevat EUNL ja IS3N ETF:t. Niissä mielestäni kulut ovat matalat ja kasvuosuuksia kaikki sekä tuottaneet ihan hyvin. Tavoitteena on siis laittaa noin 1000e/kk. Olen siis vastavalmistunut lääkäri, ikää 25v ja tällä hetkellä pystyisin tosiaan laittamaan tosiaan tuon 1000e/kk.
Kysymykseni kuuluu siis: meneekö nuo SRX8 ja EUNL liian päällekkäin? Ja mitä mietteitä tuosta triosta (SRX8, EUNL, IS3N)? Kannattaako laittaa aina se 1000e kuukaudessa yhteen ETF ja sitten seuraavana kuukautena toiseen jne. Noita kutsuttu aika “pomminvarmoiksi” ETF:ksi ja tavoite tosiaan on pitkä tähtäin. Jos löysää on ns. 4-5k tällä hetkellä niin, että jatkossa pystyy laittamaan aina tämän alkupanostuksen jälkeen sen 1k/kk niin kannattaako noita painottaa jotenkin? Vai laittaa vaan 2k EUNL ja 2k IS3N nyt?
Kiitos jo etukäteen vastauksista! Myös muita ETF ehdotuksia otetaan vastaan!
USA on 66% painolla EUNL:ssä. Omasta mielestäni ne on liikaa päällekkäin mutta jos varta vasten haluat ylipainottaa jenkkejä niin se on oma valintasi. Eli SRX8 ja EUNL eivät lisää hajautusta vaan itseasiassa vähentävät sitä.
SPP-aktiefond on juuri aloittanut tarjoamaan vastuullisia rahastoja missä on esimerkiksi yksi rahasto mikä kattaisi maailman + kehittyvät maat yhdestä paikasta.
Suosittelen tutustumaan Vanguard FTSE All-World UCITS ETF (VWCE).
Pitää sisällään Developed ja Emerging markkinat / Large ja Mid Cap yritykset eli tuolla pystyisi melkein kokonaan korvaamaan SXR8, EUNL ja IS3N. Pysyy homma yksinkertaisena ja ei tarvitse itse miettiä painotuksia. VWCEn ja EUNL/IS3N/SXR8 combon ero taitaa olla ainoastaan että IS3N sisältää myös kehittyvien markkinoiden Small cap yhtiöitä.
Jees kiitos vastauksista! En siis ota molempia SXR8 ja EUNL vaan pitäydyn SXR8:ssa jota mulla jo on sekä siihen lisäksi IS3N. Pitäisi vielä hajauttaakseen hyvin joku Eurooppa ETF ottaa. Onko näihin jotain vinkkejä? Eli siis salkku koostuisi sitten SXR8 + IS3N sekä joku Eurooppa ETF.
Mitähän ihmettä tässä nyt tekis nousua katteltu vierestä (markkinoille tultu tammikuussa 2020:) ) ja ajatukset päässä:
“kohta romahtaaa ni ei vitti ostaa”
“no ei oo romahtanukkaa mut onhan noi ny aika kalliita jo kaikki. Ei vitti ostaa”
Haluis ralliin mukaan, koska käteistä on, mutta sitten taas, kun ei ole oikein mistä säästäää (opiskelija) niin sitten kun se romahdus iskeekin niin mitäs sitten laitat?
Lohdutan itteeni sillä, että ikää vasta 19.5v. Ei tässä oo muuta kun aikaa.
Sijotussuunnitelmaa ei ole mutta en mä fortumia ja digiaa lukuunottamatta hätiköidysti oo mitään ostanu. Maltin haluun pitää mukana. Eiköhän se suunnitelma pikkuhiljaa kehity.
Harkinta on aina paikallaan. Mitä jos syttyy III maailmansota; mitä jos osuu meteoriitti… Murheita voi kantaa aika isolla kopalla tuossa harkinnassa. Pääasia, että laittaa pörssiin vain sen, minkä on valmis myös menettämään. Ja sijoituksen kasvaessa yli odotusten kertyneen osan voi sijoittaa aina vain isommalla riskillä. Sijoittamista koskeva kirjallisuus on täynnä sanoja, joiden peräkkäin laittaminen on ollut sijoitus kirjan tekijälle. Toistavat toisiaan ja asioita, joitka ovat itsestään selviä? Olen ajatellut, että pörssi on vedonlyöntiä erityisesti lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten sijoitusten välillä. Lyhytaikainen sijoittaja myy, kun näkee paremman tuoton muualla, viilaa senttejä. Pitkäaikainen ostaa, kun näkee pitemmän aikavälin trendin tuottavammaksi, kasvattaa pottia. Mietipä millainen on maailma 20 vuoden kuluttua, ja mitä nyt kannattaa ostaa, jotta olisi silloin voittaja. Matkalla on nousuja ja laskuja, mutta ne kuuluvat asiaan, pää kylmänä. Salkussani olisi muutama miljoona enemmän, jos olisi uskonut vahvemmin visiot, joita näin 2000. Nyt mielestäni 20 v eteenpäin on selkeämpi nähdä kuin silloin, vaikka taivas voi edelleen pudota niskaan.
Ehkä tässä vois oppia sen, että on tämäkin hetki eikä aina vaan se pelottava tulevaisuus.
Täytyy oppia sekin, että aika on parasta lääkettä tälle harrastelulle.
Kaipailisin näkemystä korkorahastoihin sijoittamisesta. Perinteisestihän tähän on neuvottu sijoittamaan pientä osaa kokonaisuudesta, minkä osuutta tavallisesti neuvotaan kasvattamaan eläkeiän lähestyessä. Itsehän en vielä eläkeikää lähentele, mutta toisaalta ei tässä enää nuoreksikaan voi itseään hyvällä omalla tunnolla lukea. Säästäminen on aloitettu muutama kuukausi sitten.
Tällä hetkellä allokaatiot menevät jotakuinkin näin: 50% säästötili, 20% maailma-indeksi, 10% kehittyvät-indeksi, 10% pitkän koron rahasto, 10% kryptot. Säästötili on kuvioissa mukana siksi, että seuraavat 3-5 vuotta ovat hieman arvoitukselliset sen suhteen, että pitäisikö alkaa ostamaan asuntoa vai ei. Tuo kun selkiytyy tulevina vuosina, niin sitten se jäänee kokonaan pois.
Korkorahasto, tarkemmin OP-obligaatio Prima, on mukana hajauttamassa sijoituskohteita. Jatkuvasti tulee mietittyä, että onko näin historiallisen matalien korkojen aikana varsinkaan mitään mieltä jatkaa tuota? Säästötilille tulee jo tuupattua ihan riittävästi “turvaan” pääomaa, mutta toisaalta laaja hajautus miellyttää.
Ei tähän varmaan kukaan voi vastata puolestani, mutta kaipailisin muiden näkemystä asiasta, niin voisi ehkä lopettaa tämänkin vatvomisen.
nousua katteltu vierestä (markkinoille tultu tammikuussa 2020:) ) ja ajatukset päässä: