Osakesijoittaminen

Aloitteleva sijoittaja

Hei osaisiko joku auttaa minua ymmärtämään kirjanpidollisia seikkoja kasvuyhtiöistä.

Monesti sanotaan, että p/e on turha kasvuyhtiöissä. Miksi näin?

Ilmeisesti ilmoitetusta nettotuloksesta voidaan lyhentää velkoja. Mitä jos investoidaan kasvuun? Investoinnit ovat varmaan suoraa pois nettotuloksesta vai kuinka?

Ja viimeiseksi vielä: miten näiden kasvuyhtiöiden arvostuksia tulisi lähestyä, jos tuloksesta iso osa investoidaan kasvuun? Silloinhan tulos olisi paljon kovempi jos kasvupanostuksia ei tehtäisi.

1 tykkäys
  1. Kasvuyhtiöt panostavat kasvuun, ei tulokseen noin lähtökohtaisesti, siksi E-komponentti on yleensä korkea tai negatiivinen

2.Investoinnit ei näy tuloslaskelmassa vaan kassavirrassa ja taseessa, ainoastaan välillisesti mahdollisten korkokulujen kautta. Nettotuloksen voi käyttää kasvuinvestointeihin, se ei muuta nettotulosta vaan kassavirtaa. Poislukien henkilöstökulut ja muut suorat kulut jotka pienentävät nettotulosta.

  1. Kts. kohta 2, jos investoidaan henkilöstöä kasvattamalla niin nettotulos tietysti laskee aluksi kasvaneiden kulujen kautta, jos investoidaan laitteisiin tai tuotekehitykseen niin ne eivät suoraan vaikuta nettotulokseen.
2 tykkäystä

Itse aloitin “kunnolla” sijoittamisen vähän ennen vuosituhannen vaihdetta aloittamalla kuukausisäästön (600 markkaa kuukaudessa) Odin Norden -rahastoon. Sitten ajan mittaan kuukausisäästön kohteet vaihtelivat ja pikku hiljaa mukaan alkoi tulla suoria osakesijoituksiakin. Finanssikriisi oli se kohta, missä aloin ihan toden teolla sijoittamaan. Sen jälkeen olen pikku hiljaa siirtynyt yhä kauemmaksi indeksisijoittamisesta kohti osakepoimintaa ja paria rahastoa. Vaihtelevin tuloksin - salkku on kehittynyt hyvin eri tahtiin kuin markkina. Ja tulee jatkossakin tekemään samaa. Jos en olisi aloittanut pienestä ja jatkanut pienimuotoista kuukausisäästöä ei nyt olisi mukavankokoista salkkua, pitkässä juoksussa kuukausisäästäminen kun tuo mukavasti tuottoja.

Neuvoja aloittelijalle sanoisin, että:

  • Aloita pienillä summilla, kuukausisäästö on hyvä tapa ohjata rahat sijoituksiin
  • Opiskele asioita, perusasiat on syytä olla hallussa
  • Ainakin aluksi kannattaa tehdä sijoitukset indeksirahastoihin
  • Sitten jos aikaa/intoa riittää niin voi siinä sivussa alkaa opettelemaan osakepoimintaa. Tämä ei tosin ole välttämätöntä, indeksirahastot ovat ihan hyvä sijoituskohde
  • Liian mustavalkoinen ei kannata olla. Indeksit ja suorat osakkeet eivät ole toistensa vastakohtia, vaan salkussa voi hyvin olla molempia sopivassa suhteessa
  • Psykologia on pahin vihollisesi sijoittamisessa, toiseksi pahin ovat korkeat kulut. Kulut on helppo minimoida, psykologia on se vaikeampi juttu. Itselleni finanssikriisi oli todella iso shokki, salkun arvo suli päivä päivältä pitkän aikaa ja motivaation ylläpito useamman laskukuukauden aikana oli vaikeaa. Hyvä itsensä tunteminen ja sen mukaisesti sijoittaminen on tärkeää.

Tulipas pitkä selostus mutta näillä mielestäni pääsee hyvin alkuun.

10 tykkäystä

Hei, osaako joku sanoa miksi kurssit nousee aamulla ennen kuin klo on 10?

Minulla on ost nordeassa ja esim. eilen Keskon kurssi oli 20,58 pörssin sulkeutuessa. Ajattelin että ostan sitä aamulla hintaan 20,6 ja tein toimeksiannon, mutta kun pörssi aukesi klo 10 hinta oli jo 21,22. Joskus hinta nousee jo esim. klo 9:45.

Onko kursseissa joku viive vai johtuukp nordeasta vai mikähän on homman nimi.

Olen tosiaan 6kk tässä pikku pelimerkeillä harjoitellut osakesäästämistä kun ei tuo pankkitili tuonut mitään tuottoa.

2 tykkäystä

Ennen kello 10 aamulla käydään huutokauppaa, samalla tavalla kuin ennen pörssien sulkemista 18:30. Eli osto- ja myyntitoimeksiannot ovat ns. “ilmassa” odottelemassa, että pörssi avautuu. Sinulla oli odottamassa ostotoimeksianto hinnalla 20,60, mutta 100 muuta ihmistä oli laittanut ostotoimeksiannon suuremmalla hinnalla kuin sinä, eli vaikka joku myisi samaan hintaan 20,60, niin osakkeet menevät niille kenellä on suurempi ostotoimeksianto sisällä.

Kysyntä ja tarjonta kohtaavat toisensa, ja sillä hinnalla tulee avaus.

Yritin selittää selvästi :slight_smile:

1 tykkäys

Sulkemisen ja avauksen välissä tehty uusiakin osto- tai myyntitarjouksia ja ne vaikuttavat avaushintaan.

Kiitos paljon teille, onnekso kysyin olisi vasn pitänyt tehdä se jo aiemmin. Täällä on todella avuliasta ja ammattitaitoista porukkaa ja lukemalla foorumia olen saanut todella hyviä vinkkejä, jotka olen sitten hätäpäissäni itse tössinyt kuten tecnotree…

Kiitos vielä ja iso peukku :+1:

4 tykkäystä

Tässä vielä avattuna enemmän:

Kaupankäyntiä edeltävän vaiheen aikana välittäjä voi nähdä kaikki järjestelmään syötetyt näkyvät tarjoukset. Kello 9.45–10.00 on päivän avaushuutokauppa. Huutokaupassa määräytyy kunkin osakkeen avaushinta.

Noin kello 10.00 tapahtuvan täsmäytyksen jälkeen osakkeet siirtyvät jatkuvaan kaupankäyntiin, jonka aikana tarjoukset täsmäytyvät automaattisesti kaupankäyntijärjestelmässä. Tarjouksia voidaan syöttää, muokata ja perua sekä sopimuskauppoja raportoida jatkuvan kaupankäynnin aikana.

Päivän sisäinen huutokauppa käydään kello 14.30–14.35. Tähän huutokauppaan osallistuvat vain tietyt osakkeet, jotka Nasdaq Helsingissä on rajattu markkina-arvoltaan pieniin ja keskisuuriin yhtiöiden osakkeisiin sekä Nasdaq First North -markkinapaikan osakkeisiin. Huutokaupan ajaksi jatkuva kaupankäynti näillä osakkeilla keskeytyy ja siirtyy huutokauppaan. Huutokaupan päätyttyä noin kello 14.35 tehdään täsmäytys, jonka jälkeen osakkeet ovat jälleen normaalisti jatkuvan kaupankäynnin kohteena. Päivänsisäisen huutokaupan tarkoituksena on keskittää näiden vähemmän likvidien osakkeiden kaupankäynti tiettyyn hetkeen kaupankäyntipäivän sisällä, jotta mahdolliset ostajat ja myyjät saisivat toteutettua kauppoja mahdollisimman hyvään hintaan.

Jatkuva kaupankäynti päättyy kello 18.25. Sitä seuraavan, noin viiden minuutin mittaisen päivän päätöshuutokaupan aikana tarjoukset eivät enää täsmäydy automaattisesti. Päivän päätöshuutokaupan aikana tarjouksia voi kuitenkin vielä tallentaa ja muokata. Päivän päätöshuutokaupan jälkeen tarjoukset täsmäytetään, minkä perusteella määräytyy osakkeen päätöshinta.

1 tykkäys

Osaako joku avata tuota DCF-mallin WACC käsitettä? Ymmärrän jotain tuosta, että se on niinkuin pääoman keskimääräinen kustannus, mutta miksi ajatellaan, että osakkeen tuotto on vastaa pitkälti WACC:ia?
Ja eikö WACC:in lasku ole hyvä asia yritykselle?

Kiitos vastauksista DCF-ummikolle.

1 tykkäys

DCF-mallin käsite (ehkä pikemminkin parametri) WACC, eli pääoman keskimääräinen kustannus tulee suoraan rahoitusteoriasta CAPM:ista (capital asset pricing model), ja sille on suoraan esitettävissä matemaattinen kaava, joka on tässä:
image
Tuossa Re:lle ja Rd:lle (oman pääoman kustannus ja vieraan pääoman kustannus) on olemassa omat kaavat, jotka nekin johdetaan CAPM:ista - kaavoja on useita, mutta tässä minun käsityksen mukaan yleisimmät:
CoE:
image
CoD:


(Mainittakoon, että toi vieraan pääoman kustannus on huomattavasti hankalampi määritettävä kuin oman pääoman kustannus - tätä en lähde tarkemmin avaamaan, koska minulta loppuu itseltä kompetenssi, mutta liittyy mm. velan markkina-arvoon ja velan kirja-arvoon, ja näiden kautta osittain mm. tasejatkuvuuteen.)

Se miksi WACC on niin tärkeä käsite DCF-malleissa voidaan avata kansankielisesti: WACC:lla tarkoitetaan käytännössä sitä tuottoa, jota sijoittajat vaativat yrityksen koko pääomalle (oma pääoma + vieras pääoma)! Se miksi näin on, liittyy siihen, että DCF mallissa nk. diskonttokorko (= se korko, jolla yrityksen tulevat kassavirrat diskontataan tähän päivään) on hyvin usein WACC!

Vastaus on että kyllä on, ja tämän voi nähdä puhtaan matemaattisesti, jos katsotaan kaavaa, jolla tulevaisuuden kassavirrat DCF-mallissa diskontataan tähän päivään:
image
Jos tuota kaavaa katsotaan, niin huomataan, että WACC on laskulausekkeen nimittäjässä. Tämän vuoksi, jos nimittäjä pienenee (WACC pienenee) ja kaikki muut arvot pysyvät vakioina, niin tulevaisuuden kassavirran nykyarvo kasvaa.
Esim. Oletetaan yrityksellä A vuotena 1 kassavirta 1 MEUR, ja muutetaan pääoman keskimääräistä kustannusta kahdessa eri skenaariossa. Skenaariossa 1 WACC = 8,0%, jolloin kassavirran nykyarvoksi saadaan:


Oletetaan sitten skenaariossa 2 sama vapaa kassavirta vuotena 1, mutta muutetaan WACC 8,0% -> 5,0%. Nyt kassavirran nykyarvoksi saadaan:
image
Kuten huomaat, alentuneella WACC:illa skenaariossa kaksi saman tulevaisuuden kassavirran (1 MEUR) nykyarvo kasvoi n. 26 tuhatta euroa. Tämä on luonnollisesti hyvä asia yritykselle, koska nyt heidän tulevaisuuden arvioidut kassavirrat ovat sijoittajien silmissä arvokkaampia nykyhetkessä verrattuna tilanteeseen, jossa yrityksen arvonmäärityksessä sovellettava WACC olisi isompi :slight_smile:

En tiedä ymmärsinkö tätä kysymystä nyt oikein, mutta osakkeen tuoton ajatellaan vastaavan WACC:ia vain silloin, jos DCF-mallin nykyarvo on osakkeen nykyisen kurssin tasolla, ja vielä oletuksella siitä, että DCF-mallin ennusteet osuvat täysin oikeaan. Tämä johtuu jälleen täysin matematiikasta. DCF-mallin perusteella osakekurssin arvo vuotena n voidaan laskea kaavalla:
image
Nyt jos DCF-mallin arvo vuotena n on sama kuin nykyinen osakekurssi, niin osakkeen arvo kasvaa kertoimen (1+WACC)^n mukaisesti, ja on siten vuotena n nykykurssiin nähden (1+WACC)^n-kertainen (esim. 1,5-kertainen = +50% nousu). On hyvä huomata, että mikäli DCF-mallin nykyarvo eroaa nykyisestä osakekurssista alas- tai ylöspäin, niin vuotena n osakkeen arvo kasvaa kertoimen [(PV/P)*(1+WACC)^n) mukaisesti, missä PV = DCF-mallin nykyarvo, ja P = osakkeen hinta, mikäli PV > P. Jos P > PV (osakkeen nykyinen kurssi on suurempi kuin DCF:n nykyarvo), niin osakkeen arvo DCF-mallin mukaan voi jopa laskea tulevaisuudessa (= arvo pienenee!).

Tässä minun kommentti noihin kysymyksiisi - meni ehkä turhan matemaattiseksi, mutta DCF-malliin jos sukeltaa yhtään syvemmälle, niin homma menee väistämättä tavalla tai toisella kaavojen pyörittelyyn :slight_smile: Toivottavasti tästä vastauksesta oli jotain apua! Jos esim. @Juha_Kinnunen tai @Sauli_Vilen haluaa korjata jotain, tai lisätä jotain pointteihini, niin antaa palaa! :fire:

13 tykkäystä

Kun puhutaan erilaisista arvonmääritysmalleista minua kiinnostaisi tietää suuruusluokka, mille tarkkuudelle näillä voidaan antaa arvoja (johtuen lähtötietoihin liittyvistä epävarmuuksista. Eräs salkunhoitaja sanoi taannoin, ettei yritysten arvonmääritystä voi tehdä kovinkaan tarkasti, vaan yleensä jollain +/-30% marginaalilla.

Sitä taustaa vasten eikö olisi parempi antaa tavoitehinnan sijasta hintahaarukka, jolloin sijoittaja näkisi nopeasti samalla, kuinka iso epävarmuus ennusteeseen liittyy. Koska eri yhtiöillä se tarkkuus ja epävarmuuden suunnat ovat todennäköisesti erilaiset. Eli jos firmojen A, B ja C tavoitehinnat ovat molemmilla 10 euroa niin niiden suositukset voisivat näyttää esim. tältä:

A: hintahaarukka 6-13 eur, tavoite 10
B: hintahaarukka 7-13 eur, tavoite 10
C: hintahaarukka 7-15 eur, tavoite 10

Yleensäkin meidän kulttuurissamme rakastetaan ajatusta, että matemaattisesti ja loogisesti voidaan päätyä tarkkaan arvoon myös sellaisissa ennusteissa, missä epävarmoja tulevaisuuden muuttujia on paljon. Ystäväni toimi yliopistomaailmassa ja törmäsi tähän ilmiöön jatkuvasti. Ihmiset haluavat selvää, yksikäsitteistä tieteellistä lukua asioista, joista sellaisen tarkka laskeminen on mahdotonta. Sitten paineen alla lopulta annetaan joku keskiarvo- tai mediaanitulos ja siitä tulee vallitseva totuus. :smiley:

Mallit ovat hyödyllisiä ajatusleikkejä ja niistä näkee, miten analyytikon ajatukset vastaavat yhtiön ja oman itsensä näkemyksiä. Enemmän kuin itse laskentaan kiinnittäisin huomiota mallissa käytettyihin arvoihin, ne kun kertovat numeerisesti, mitä yhtiöltä odotetaan. Kirjalliset analyysit ovat mielestäni aloittelevalle (ja miksei pidemmällä olevallekin) sijoittajalle se arvokkain juttu - niistä näkee, mikä firma on nyt ja mihin sen ennustetaan olevan menossa. Sillä pääsee jo pitkälle. Ehkä jopa ihan sijoituspäätökseen saakka.

2 tykkäystä

Tähän perään on tietenkin hyvä muuten myös laittaa Inderesin video DCF-mallista :wink:
2 tykkäystä