26. MIRKO HURMERINTA
Somessa ja muualla on esillä paljon erilaisia sijoittajia ja useimmat ovat ehkä loppujen lopuksi suuremmille massoille sellaisia, joiden juttuihin on joskus loppujen lopuksi vaikea samaistua, mutta Mirko on mielestäni toista maata. Hän puhuu sijoittamisesta hyvin yksinkertaisesti eikä tee siitä vaikeampaa kuin se onkaan ja lisäksi hän osaa myös hyvin perustellen kannustaa ihmisiä sijoittamaan.
Olen huomannut, että sijoittamisessa(kin) on tärkeää ettei liiaksi anna hälinälle ja kaikenlaisille höpinöille liikaa huomioita eikä myöskään ole hyvä liiaksi tarttua pieniin nyansseihin, mutta niin vain me jotkut innokkaat sijoittajat helposti mennään sopuleina huutavien otsikoiden mukana ja unohdetaan metsä puilta. Mielestäni Mirko ei syyllisty tällaiseen, vaan hän osaa keskittyä mielestäni hyvin kokonaisuuksiin sekä oivalla maalaisjärjellään poimia asioista ne olennaisimmat seikat.
Mirko on sellainen sijoittaja, josta ehkä tavallinen sijoittaja voisi ottaa monessa suhteessa mallia helpostikin, koska hänen ajatuksia ja oppeja pystyy taviskin melko hyvin ymmärtämään sekä soveltamaan. Muutenkin Mirkon juttuja on mielenkiintoista seurata esimerkiksi Twitterissä, koska siellä on sopivasti sijoittamis- ja Sampojuttuja, mutta sitten on myös nautiskelufiilistelyä esimerkiksi hyvien syömisten ja juomisten äärellä, että myös punttitreeniä ja kaikenlaista muutakin.
Uskon Mirkon löytäneen hyvän pitkäjänteisen tavan sijoittaa ja elää. Hänen elämässään on varmaan sopivasti fiksua ja ahkeraa tekemistä, mutta myös rentoa olemista ja elämästä nauttimista. Pitäisiköhän vähän ottaa mallia?
Kiitokset jo tähän alkuun Alokkaalle haastattelukutsusta ja mainioista kysymyksistä. Olen imarreltu päästessäni osaksi erittäin hienojen haastateltavien joukkoa, joskaan en koe olevani kovinkaan mielenkiintoinen henkilö. Työnantajani politiikka valitettavasti estää kommentoimasta omia sijoituksiani yhtiötasolla, mutta toivottavasti lukijat saavat tästä edes jotain irti, eivätkä vain koe tuhlanneensa varttia elämästään. 
1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka sinä olet.
Olen jo lähempänä neljää- kuin kolmeakymmentä oleva, muutama vuosi sitten vantaalaistunut keravalainen. Työaikana palvelen Sammon osakkeenomistajia IR:n roolissa ja vapaa-ajalla odotan osakkeenomistajan roolissa, että muiden yhtiöiden IR:t palvelevat minua. Täytesana.
2. Kerro kolme asiaa, mitä foorumilaiset eivät sinusta tiedä.
- En ole koskaan ajanut automaattivaihteista autoa.
- Lapsuudessani suuria herkkuja olivat Kallen mätitahna ja maksamakkara (eivät samaan aikaan). Näitä tulee edelleen ostettua muutaman kerran vuodessa heräteostoksina ja aina niistä tulee lapsuus mieleen.
- Olen suuri Star Warsin ystävä. Oli siis vallan luontevaa, että häissämme vihkisanat alkoivat sitaatilla jedimestari Yodalta. Keräilen aiheeseen liittyen myös Funko Pop -troopereita. Joudun tosin joka kerta perustelemaan itselleni, miksi en ostaisi näilläkin rahoilla osakkeita. Mutta katsokaa nyt, kuinka mageita ne ovat!
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen viittavaa ei saa sanoa.
Erilaisten raskaiden esineiden liikuttelu kuntosalilla, sulkapallo, padel, matkustelu, elokuvat ja sarjat (erityisesti yllä mainittu Star Wars) ja Nintendo Switch.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Haluan, että aamuni on rauhallinen ilman turhaa kiirettä ja häslinkiä. Herään siis aina tuntia ennen lähtöä, tavallisesti klo 7.00, ellei ole sellainen tilanne, että toimistolla tulee olla aikaisin. Heräämisen jälkeen normaalit aamutoimet. Vaimo herää tavallisesti ennen minua ja hoitaa kahvinkeittohommat ja on usein tehnyt edellisenä iltana jääkaappiin valmiiksi smoothieta tai tuorepuuroa (on siten onnistunut patistamaan minua syömään enemmän marjoja ja hedelmiä). Aamupalan ja -kahvin lomassa selailen uutisia ja vilkaisen, onko sähköpostiin kolahtanut mitään erikoista.
Klo 8.00 reilun kymmenen minuutin kävely Hiekkaharjun asemalle ja junalla töihin. Toimistolla olen siis tavallisesti ysin aikoihin.
Se mitä töissä tapahtuu, riippuu hyvin paljon siitä, mitä aikaa vuodesta eletään. Tuloskauden kiireisimmässä vaiheessa se on yhtä naputtelua aamusta iltaan. Muina aikoina sitten vähän rauhallisempaa, mutta koko ajan on kyllä jonkinlaisia kehitysprojekteja käynnissä, tulevan suunnittelua ja normaalia säännöllistä osakkeenomistajien palvelua. Muun muassa Inderesin foorumilaisten kysymyksiin vastailua.
Töistä lähden normaalisti viiden aikoihin. Toisinaan, jos ei ole palavereita, saatan lähteä selvästi aikaisemminkin ja jatkaa hommia illalla kotona. Työaika kun on meillä varsin joustava. Kotona tavallisesti siinä 17.30-18.00 aikaan. Ruokaa naamariin ja jonkin aikaa epämääräistä rentoutumista. Jos on salipäivä, niin salille vähän ennen kasia ja kotiin vähän ennen kymppiä. Kevyt iltapala ja epämääräistä rentoutumista. Nukkumaan viimeistään klo 23.30.
5. Kuvailetko lyhyesti millainen olet sijoittajana?
En koe olevani kovin älykäs enkä todellakaan pidä itseäni minkään sortin mestarisijoittajana, joten pyrin pitämään sijoittamisen mahdollisimman yksinkertaisena. En kuitenkaan niin yksinkertaisena, että sijoittaisin pelkästään passiivisiin indeksirahastoihin. Olen osakepoimija, koska yhtiöiden ja niiden liiketoiminnan tutkiminen on huisin mielenkiintoista.
Luonnehtisin itseäni varsin konservatiiviseksi sijoittajaksi ja tässä vaiheessa sijoitusuraa pidän jo kertyneen sijoitusvarallisuuden turvaamista tärkeämpänä kuin maagisten tuottojen tavoittelua riskitasoa merkittävästi kasvattamalla. Sijoitan yhtiöihin, joiden liiketoimintaa ymmärrän ja sillä mentaliteetilla, että voisin pitää osakkeet salkussa tästä ikuisuuteen. Toki yhtiöistä on osattava tarpeen tullen myös irtautua, jos liiketoiminta alkaa mennä väärään suuntaan tai huomaa tehneensä virheen, eikä sijoituskeissi ollutkaan sellainen kuin alun perin ajatteli.
Kuten moni varmasti jo tietää, olen sijoitustyyliltäni osinkosijoittaja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valitsisin osakkeita salkkuuni osinkotuoton suuruuden perusteella. Osinkotuotto kun on vain yksi tunnusluku ja yksinään vieläpä aika kehno sellainen. Pidän siis siitä, että omistamani yhtiöt jakavat minulle osan tuloksestaan osinkona ja siitä, että osinkoja virtaa tilille tasaisesti läpi vuoden. Tällä hetkellä keskimäärin joka toinen viikko.
6. Voisitko lyhyesti avata millainen sijoitushistoria sinulla on?
Olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut rahasta ja numeroista. Minulle oli aina luonnollista laittaa ainakin osa viikkorahoista tai synttäri- ja joululahjoina saaduista rahoista säästöön sen sijaan, että olisi saman tien tuhlannut ne johonkin krääsään.
Tulen pienituloisesta yksinhuoltajaperheestä, eikä rahasta juurikaan puhuttu paitsi, että siitä oli niukkuutta. Luulen, että käänteisesti tämä ainakin osittain selittää kiinnostustani rahaan jo nuoresta pitäen.
Aloitin sijoittamisen syksyllä 2007 ollessani 19-vuotias. Tuohon aikaan alettiin jo tanssia viimeisiä hitaita ennen finanssikriisiä. Nokia oli loistossaan, paperiteollisuudella meni mukavasti, valtiolla tuntui olevan jakovaraa yllin kyllin ja Kokoomus voitti vaalit Sari Sairaanhoitaja -vaalilupauksillaan. Jonneja lukuun ottamatta muistamme hyvin, miten tämä tarina jatkui.
Ensimmäiset sijoitukseni tein pariin Seligsonin rahastoon, mutta pian avasin arvo-osuustilin Nordnetin edeltäjään Suomessa eli eQ:n palveluun (on muuten edelleen eQ-aikainen käyttäjätunnus käytössä Nordnetissa). Ensimmäiset osakeostoni olivat TeliaSonera, Orion ja Outokumpu. Ostin muistaakseni parillasadalla kutakin. Oli näet uuden asiakkaan tarjouksena kolme ensimmäistä kauppaa ilman toimeksiantokuluja, eli silkkaa säästöä! Muistan, että Outokummusta luovuin melko pian ja ihan mukavalla voitolla. Myyntihinnakin muistan, sillä se oli tasan 20 euroa per osake silloisella osakemäärällä, mikä taisi olla likimain ATH-hintoja.
Olivathan ne sijoitusuran alkuvuodet aikamoista bullerointia ja kantapään kautta opettelua, eli en ole ollut mikään poikkeus sääntöön.
Iän ja kokemuksen karttuessa sijoittamiseen alkoi tulla jotain järkeäkin. Nykyistä, osinkoihin keskittyvää sijoitustyyliä on tullut ylläpidettyä muistaakseni jostain vuodesta 2015 lähtien tai jotain sinnepäin.
7. Millainen salkku sinulla on, onko siellä vain osinkoboomeriyhtiöiden osakkeita? Millaista toimiala ja maantieteellistä jakaumaa sieltä löytyy?
Pidän laajasti hajautetusta salkusta. Tällä hetkellä salkussani onkin yhteensä 32 riviä, mikä voi kuulostaa monesta suurelta määrältä. Itse pidän tätä vielä hallittavana määränä, mutta 40 alkaisi olla jo maksimimäärä. Pyrin tekemään taustatyön huolella jo sijoituspäätöstä tehdessä, joten en koe, että minun tarvitsisi olla joka päivä kyttäämässä omistuksiani. Lisäksi sijoitan enimmäkseen stabiileihin suuryhtiöihin, mikä vähentää aktiivisen seurannan tarvetta lyhyellä aikavälillä. Salkun maantieteellisen jakauman ja toimialajakauman näette alla olevista graafeista.
Suurin paino on suomalaisissa yhtiöissä, joita tulee luonnollisesti seurattua enemmän ja jotka tunnen parhaiten. Tämä ei tosin tarkoita sitä, että liiketoiminnan näkökulmasta Suomen paino olisi yhtä suuri. Itse asiassa salkkuni yhteensä 15 Helsingin pörssissä listatusta yhtiöstä vain neljä toimii ainoastaan Suomessa.
Toimialoittain suurin paino on finanssisektorin yhtiöillä. Koen tuntevani tämän sektorin parhaiten, joten sen paino on vuosien saatossa paisunut jo ehkä vähän turhankin suureksi omaan makuun. Tällä hetkellä tavoitteenani onkin yrittää tasapainottaa toimialajakaumaa keskittämällä tulevia ostoja enemmän muille sektoreille. Erityisesti haluaisin nostaa välttämättömyyshyödykkeiden (Consumer Staples) painoa suuremmaksi.
Monella saattaa pistää silmään teknologiasektorin pieni paino. Syynä tähän on erityisesti se, että en koe ymmärtäväni useimpia teknologiayhtiöitä tarpeeksi hyvin, minkä lisäksi monet niistä eivät varsinaisesti ole kovin kummoisia osinkokoneita. Lisäksi omistan myös jonkin verran passiivisia indeksirahastoja, joista sitten löytyy näitä kaikkien tuntemia teknojättejä niiden suuren indeksipainon vuoksi ihan riittävästi.
Pidän myös enemmän defensiivisistä yhtiöistä, joten aika harvoin salkkuun eksyy kovin syklisiä, esimerkiksi raaka-aineiden hinnanmuutoksille hyvin alttiita yhtiöitä.
Jos salkkua tarkastelee yhtiötyypeittäin osinkonäkökulmasta, voi yhtiöt jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan:
- Osingonkasvattajat
- Stabiilit osingonjauhajat (ne osinkoboomeriyhtiöt)
- Korkean osinkotuoton kassakoneet
Salkun perusta muodostuu kakkoskategorian yhtiöistä. Ne ovat stabiileja, kypsässä vaiheessa olevia yhtiöitä. Karkeasti näillä osingonjakosuhteet ovat, yhtiöstä toki riippuen, luokkaa 50-80 prosenttia. Osinkotuotto liikkuu tavallisesti siinä 3-5 prosentin tasolla ja osingonkasvu voi odottaa olevan keskimäärin 4-8 prosentin luokkaa vuosittain.
Sitten on ykköskategorian yhtiöitä, joiden joukosta löytyy myös enemmän pienempiä ja voimakkaammin kasvavia yhtiöitä. Koska ne panostavat enemmän kasvuun, ovat osingonjakosuhteet ja osinkotuotot yleensä verrattain matalia, mutta osingonkasvun voi odottaa olevan kovempaa.
Kolmoskategoriaan uppoavat sitten erityisesti reit-yhtiöt, joiden jo sääntelysyistä täytyy jakaa suurin osa tuloksesta osinkona. Näiltä ei välttämättä kannata odottaa kovin maagista osingonkasvua, mutta osinkotuotot ovat yleensä korkeampia (toki turvamarginaali oltava riittävä) ja tarjoavat sitä kautta säännöllistä ja korkeaa kassavirtaa uudelleensijoitettavaksi.
Salkustani löytyy siis monenlaisia yhtiöitä, joilla yhdistävä tekijä on, että ne jakavat osinkoa. Osingonjako ei kuitenkaan ole mikään ehdoton, kaiken muun poissulkeva kriteeri, jos yhtiö muuten on kiinnostava.
Hyvä myös tässä vaiheessa muistuttaa, että osinko on vain yhtiön liiketoiminnan lopputuotteesta eli tuloksesta, itse asiassa spesifimmin ilmaistuna kassavirrasta maksettava osuus osakkeenomistajalle. Jotta osinkoa voi pitkällä aikavälillä jakaa kestävästi, pitää kaiken muun olla yhtiössä kunnossa. Pelkkää osinkoa tuijottamalla ei saa aikaiseksi kovin kummoista yhtiöanalyysia.
8. Itselläni on “jostain syystä” mielikuva, että olet kova osinkomies… oletko sinä ja miksi, jos olet? Laaja ja haastava kysymys, millainen on hyvä osinkoja maksava yhtiö?
Kyllä. Ja koska osingot ovat kivoja. Pidän siitä, että salkkuni tuottaa passiivista tulovirtaa vuoden jokaisena kuukautena ilman, että minun tarvitsee tehdä mitään. ”Mutta siinähän joutuu maksamaan aina veroja, kun saa osinkoja”. Niin joutuu, voi voi. Deal with it. 
Hyvä osinkoja maksava yhtiö on hankala kysymys, sillä vastaus riippuu paitsi yhtiöstä ja sen liiketoiminnasta, myös sijoittajan henkilökohtaisista preferensseistä.
Jos aloitetaan jälkimmäisestä, niin osinkosijoittajia on luonnollisesti monenlaisia ja heillä on erilaiset tavoitteet. Joillain on sijoitushorisonttia edessä vielä kymmeniä vuosia ja keskittyvät siksi mielellään osingonkasvuun osinkotuoton sijaan. Heille optimaalinen valinta voi hyvin olla vahvasti kasvava yhtiö (ei nyt ehkä mikään ihan startup-kioski kuitenkaan), jolla on runsaasti investointimahdollisuuksia ja siksi osingonjakosuhde on varsin matala, esim. luokkaa 20-30 prosenttia. Osinkotuotto voi olla siten olla sillä hetkellä esim. vain yhden prosentin luokkaa, mutta toisaalta osingon voi odottaa kasvavan voimakkaasti, esim. 20 prosentin vuositahtia. Edellyttäen toki, että myös tulos kasvaa. Kypsemmässä vaiheessa yhtiö voi myös alkaa nostaa osingonjakosuhdettaan, kun investointimahdollisuudet suhteessa yhtiön kokoon ovat pienemmät.
Sitten on taas jo lähellä eläkeikää olevia osinkosijoittajia, joita kiinnostaa enemmän tasainen ja korkea osinkotuotto kuin pitkän aikavälin osingonkasvu. Osingot kun menevät jo ehkä enemmän elämiseen kuin uudelleensijoitettavaksi. Heidän salkkunsa voi koostua pitkälti kypsistä, hyvän hinnoitteluvoiman ja kassavirrantuoton omaavista yhtiöistä tai vaikkapa reit-yhtiöistä. Osingonjakosuhteet voivat olla verrattain korkeita, koska suuria investointimahdollisuuksia tai -tarpeita ei ole ja osingonkasvuvauhti on luokkaa inflaatio ja ehkä vähän päälle.
Yhtiönäkökulmasta asia tietenkin riippuu muun muassa seuraavista asioista: Minkälainen toimiala? Missä vaiheessa elinkaartaan yhtiö on? Minkälaisia investointimahdollisuuksia ja -tarpeita yhtiöllä on? Onko liiketoiminta luonteeltaan defensiivistä vai syklistä? Minkälainen kassavirrantuottokyky yhtiöllä on? Minkä verran liiketoiminta sitoo pääomaa? Kuinka paljon velkaa yhtiöllä on?
Hyvällä osinkoa maksavalla yhtiöllä on tietenkin hyvä johto ja hallitus, jotka osaavat ottaa kaikki nämä asiat huomioon ja siten tehdä päätöksen siitä, mikä olisi juuri sille kyseiselle yhtiölle optimaalinen voitonjakopolitiikka – osakkeenomistajien toiveet huomioiden. Lisäksi pitää myös olla kykyä tehdä siihen muutoksia, mikäli tilanteet muuttuvat.
9. Onko työstäsi apua sijoitustoiminnassasi, onhan tittelisi sentään sijoittajasuhdepäällikkö?
Kyllä siitä jonkin verran on apua. Kun tulee työkseen askarreltua tulosraportteja ja tiedotteita, oppii myös muiden yhtiöiden materiaaleja lukemaan eri tavalla ja kiinnittämään huomiota asioihin, joihin ei ennen tullut kiinnitettyä huomiota. Myös siitä on apua, että tapaa säännöllisesti erilaisia sijoittajia ja kuulee, minkälaisia kysymyksiä he esittävät ja mihin asioihin he kiinnittävät huomiota.
Jos muuten saisin itse päättää, lukisi käyntikortissani IR Guy tai jotain vastaavaa. En juurikaan välitä titteleistä.
10. Olet omistanut Sampoa jo ennen, kun olit siellä hommissa ja taidat omistaa sitä edelleenkin. Saat vähän mainostaa, työnantajaasi, miksi omistat Sammon osakkeita?
Pidän yleisesti sellaisista yhtiöistä,
A) joiden liiketoimintaa ymmärrän
B) joilla on korkea kannattavuus
C) joiden tuloskehitys on tasaista ja ennustettavaa
D) joiden johdolla on vahva track record
E) jotka tarjoavat houkuttelevaa voitonjakoa
Saatan olla jäävi kommentoimaan, mutta mielestäni Sampo täyttää nuo kaikki kohdat.
11. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti, voisitko kertoa siitä step by step?
Monet uudet sijoitusideat saavat alkunsa siitä, että selailen erilaisia sijoitusblogeja ja foorumeja (Inderes, Seeking Alpha yms.) ja törmään kirjoitukseen jostain mielenkiintoisesta yhtiöstä. Mikäli lämpenen idealle, tutustun ensin pintapuolisesti yhtiön tunnuslukuihin (viime vuosien kehitys, arvostuskertoimet, tulevien vuosien ennusteet) ja liiketoimintaan. Jos edelleen vaikuttaa mielenkiintoiselta, lisään yhtiön tarkkailulistalleni ja jatkan tutustumista ajan kanssa. Kun teen ostopäätöksen, niin lähden yleensä liikkeelle suhteellisen pienen panoksen ”seurantapositiolla”, jota sitten kasvatan ajan myötä.
12. Olet ehkä ainakin joltain osin perinteinen sijoittaja tai et nyt ainakaan mikään bumtsibumisijoittaja, etkö voisi laittaa yhtä hyvin rahojasi matalakuluisiin etf- ja indeksirahastoihin rahojasi? Nyt ei käy vastauksesi, koska osingot.
Voisin, ja omistankin jonkin verran myös matalakuluisia indeksirahastoja. Yhtiöihin tutustuminen ja niiden analysointi on kuitenkin myös harrastus, joten koen osakepoiminnan mielekkäämpänä. Siten saa totta kai itse valita juuri ne kohteet, joihin haluaa sijoittaa - ja voi syyttää vain itseään, jos valitsee väärin.
Ja eihän siitä nyt saa yhtä kivaa fiilistä, kun kaupassa käydessä poimii hyllystä omistamansa firman tuotteita, jos sitä omistaakin vain jonkun hirviömäisen suuren etf:n kautta, jossa on 300 muutakin firmaa.
13. Olet Twitterissäkin aktiivinen, mitä sieltä saat apua sijoittamiseen, mitä et muualta saa? Mitä Twitter-tilejä erityisesti suosittelit foorumilaisille?
Twitter on oiva työkalu erityisesti päivittäiseen uutisseurantaan, minkä lisäksi mielenkiintoisia tilejä seuraavalla voi löytää uusia sijoitusideoita, joihin voi sitten tutustua tarkemmin.
Twitter on myös aivan loistava paikka, jos välttämättä haluaa pilata päivänsä seuraamalla huonosti käyttäytyvien aikuisten hiekkalaatikkokinasteluja. Itse olen päättänyt pysytellä tiukasti omassa, sijoittamiseen ja muutamiin muihin aiheisiin keskittyvässä kuplassani ja sulkenut itseni erityisesti monien politiikan aiheiden ulkopuolelle. Niistä saa yleensä vain pahan mielen ja miksi ihmeessä haluaisin itselleni pahan mielen?
Seuraamisen arvoisia tilejä hyvin satunnaisessa järjestyksessä eri teemoista sen enempää perustelematta: (lisää @ eteen) hkeskiva, arvo_heikkila, JanVonGerich, KaroHamalainen, JuhaVaris, NorthmanTrader, DeItaone, BrianFeroldi, European_DGI, DividendGrowth, AcumenFutures, zijoittaja, SaPakarinen
14. Olet aktiivinen Foorumillammekin, kiitos siitä! Millaista tietoa ja apua saat Inderesin Foorumilta, mitä et muualta saa? Mitä ketjuja seuraat eniten, jos Sammon ketjua ei lasketa mukaan?
Ehkä tämä saavutus kertoo jotain siitä, että Inderesin foorumia tulee selattua aika paljon, ehkä välillä vähän liian paljon. Seuraan erityisesti ketjuja yhtiöistä, joita löytyy omasta salkustani, mutta myös ketjuja, joissa käsitellään laajemmin tavoitteita sijoittamiseen, säästämiseen ja taloudelliseen riippumattomuuteen liittyen.
Eri ketjuja selailemalla voi löytää uusia sijoitusideoita ja näkökulmia. Sampo-ketju on totta kai työn puolesta mainio palautekanava ja auttaa ymmärtämään, mitä on kulloinkin yksityissijoittajien mielen päällä ja mitä asioita olisi syytä kehittää ja painottaa IR-viestinnässä erityisesti heitä silmällä pitäen.
15. Millä tavoin seuraat talouden makrokuvioita? Olenko ymmärtänyt oikein, että et varsinaisesti yritä ajoittaa markkinoita, vaan heität jatkuvasti tasaisesti rahaa sijoituksiin?
Osaan ennustaa markkinan kehitystä sillä tarkkuudella, että tiedän suunnan olevan pitkällä aikavälillä suurella todennäköisyydellä ylös. Jos väittäisin osaavani ennustaa, mihin suuntaan markkina menee lyhyellä tai edes keskipitkällä aikavälillä, valehtelisin niin, että äitinikin häpeäisi. Sijoitan siis tasaisesti kuukausittain palkkatuloistani, minkä lisäksi uudelleensijoitan osingot. Kuten alussa totesin, haluan pitää sijoittamisen niin yksinkertaisena, että kaltaiseni vähän yksinkertaisempikin kaveri pärjää pitkällä aikavälillä ihan kivasti.
Sen verran kuitenkin katson markkinan yleistä tunnelmaa, että jos meneillään on raskaampi laskujakso, saatan ostaa hieman enemmän esim. velkavipua hyödyntämällä. Vastaavasti, jos pörssissä tuntuu olevan mieletön hurlumhei ja tämäkin foorumi täyttyy rakettiemojeista ja salkkujen YTD-tuottokäyristä, olen ehkä vähän varovaisempi ostoissa.
Yhtiötasolla seurailen sitten tarkemmin, miltä arvostukset milloinkin näyttävät. Ihan heti ei kyllä tule mieleen sellaista kuukautta, etten olisi keksinyt mitään ostettavaa.
Makrotaloutta seuraan enemmän omasta mielenkiinnosta sekä toki myös työn puolesta joutuu olemaan perillä esimerkiksi inflaatiokehityksestä ja korkojen liikkeistä.
16. Sijoituspsykologia on aivan liian aliarvostettu sijoittamisen osa-alue. Harjoitatko jotenkin sijoituspsykologiaa, jos harjoitat, niin miten?
Keskityn lähinnä pitämään oman sijoituspsykologian aisoissa.
17. Millaisia tavoitteita sinulla on sijoittamisella? Haluatko päihittää indeksit ja/tai haluatko monimiljonääriksi?
Jaan sijoittamiseen ja henkilökohtaiseen taloudenhallintaan liittyvät tavoitteeni kolmeen tasoon.
- Taloudellinen mielenrauha
- Taloudellinen vapaus
- Taloudellinen riippumattomuus
Taloudellisella mielenrauhalla tarkoitan sitä, että selviää yllättävistä, vähän suuremmista menoista (esim. auto hajoaa tai joutuu joksikin aikaa lomautetuksi) ilman, että henkilökohtainen talous ajautuu kriisiin. Puhutaan siis muutaman kuukauden pakollisia kuluja vastaavasta puskurista, hätäkassasta tai miksi sitä haluaakin kutsua. Tarkemmat summat luonnollisesti riippuvat paljon yksilöllisistä tekijöistä (onko lapsia, onko työsuhde epävarma jne.). Itse pidän noin kolmen kuukauden pakollisia kuluja vastaavaa summaa erillisellä tilillä.
Taloudellisella vapaudella puolestaan tarkoitan sitä, että varallisuutta on jo kertynyt sen verran tai saa sen verran osinkoja, että se mahdollistaa suurempien valintojen tekemisen. Tällaisia voi olla esimerkiksi ikävästä työpaikasta lähteminen ilman takuuta uudesta (fuck you money), yrittäjäksi ryhtyminen, työnteon vähentäminen (esim. tekemällä 4-päiväistä viikkoa) tai vaikkapa puolen vuoden palkaton vapaa matkustelun merkeissä. Koen olevani hyvässä vauhdissa tämän tason saavuttamisessa, mutta vielä on jonkin verran matkaa, jotta tuntisin oloni mukavaksi riittävällä marginaalilla.
Taloudellista riippumattomuutta ei varmaan tarvitse sen kummemmin määritellä. Kyseessä on tilanne, jossa varallisuutta on sen verran tai saa sen verran osinkoja, ettei niin halutessaan tarvitsisi enää tehdä palkkatöitä. Näitäkin on erilaisia alatasoja (Lean FIRE, Barista FIRE, Fat FIRE jne). Itse tavoittelen tilannetta, jossa osinkotulot mahdollistaisivat nykyisenkaltaisen tai vähän huolettomamman elämäntyylin. Ei mitään ylenpalttista tuhlailua, mutta ei myöskään jatkuvaa penninvenyttämistä.
Tavoitteenani on saavuttaa tämä taso viimeistään 55-vuotiaana, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole mikään kiveen hakattu tavoite, jotka kohti täytyy ponnistella hampaat irvessä ja säästöruuvia kiristämällä. Pidän tärkeänä, että elämässä on tasapaino säästämisen ja kuluttamisen välillä, mikä mahdollistaa elämästä nauttimisen myös nyt eikä vasta joskus tulevaisuudessa. Säästän asioista, jotka eivät juurikaan tuo lisäarvoa elämääni (esim. ne kliseiset takeaway-kahvit) ja kulutan sellaiseen, josta koen saavani eniten lisäarvoa (esim. matkustelu).
18. Olen itse innokas treenaaja ja tiedän sinunkin olevan, kuinka paljon kyykkäät, penkkaat ja vedät maasta?
Kyykky 180, penkki 142,5 ja mave 210. Nämä kaikki saliennätyksiä, joista jo jonkin verran aikaa vierähtänyt.
Joku päivä olisi kyllä kiva ottaa kyykystä 200 ja mavesta 250, mutta saa nähdä löydänkö riittävästi motivaatiota tarpeeksi tavoitteelliseen reeniin. Rautojenkolistelu on minulle enemmänkin terapeuttista arjen kiireestä irtautumista. Kun niskassa on 150 kiloa, ei varsinaisesti tule mietittyä seuraavan viikon deadlinea tai jotain noloa kokemusta lapsuudesta.
19. Miten Alokkaasta voisi tulla parempi sijoittaja erityisesti pidemmällä aikavälillä, mihin asioihin hänen tulisi sinusta keskittyä?
Jokainen tekee virheitä. Tärkeintä on oppia niistä ja olla toistamatta niitä. Jos haluat olla pitkän aikavälin sijoittaja, niin keskity pitkän aikavälin juttuihin ja jätä päivittäinen markkinahälinä vähemmälle.
20. Mistä haluat erityisesti kiittää foorumilaisia?
Haluan kiittää foorumilaisia aktiivisesta ja mielenkiintoisesta, mutta ennen kaikkea asiallisesta keskustelusta. Viimeisessä luonnollisesti foorumin moderaattoreilla on iso rooli, mikä varmasti vaatii välillä aikamoista tasapainoilua. Tie hyväntahtoisesta kuittailusta turhaan provoiluun ja sivistymättömään käytökseen voi toisinaan olla yllättävän lyhyt.
Kiitos Mirko kiinnostavista vastauksista! 
Pidän Mirkoa monipuolisesti fiksuna kaverina, jolla on hyvä asenne elämään. Tuntuu välillä, että suuri osa meistä (ainakin minä) tekee asiat turhan monimutkaiseksi, vaikka ei tarvitsisi. Minä eli fomottava sopuli voisi ottaa hänestä hieman mallia eli katsoa kokonaisuuksia, katsoa tulevaisuuteen ja olla välittämättä siitä, mitä muut tekee.
Rauhaisan leppoisaa viikonloppua kaikille!
Omia ajatuksia on välillä hyvä purkaa “paperille” jo ihan siitäkin syystä, että itsellä pysyy fokus jiirissä ja muistaa, miksi oikeastaan edes sijoittaa 
Oli tässä viikon aikana aika kivoja saatetekstejä.
oon yrittäny saada hänet siunaamaan mun salkkua, mutta en huomannut merkittävää hyötyä siitä.
Seuraamalla foorumia kuulee myös mitä ajankohtaista tapahtuu täällä ja maailmalla.
Kiitos 
