48. VPKe eli Veli-Pekka Kellokumpu
Mielestäni yksi sijoitusmaailman kiehtovimmista ja motivoimmista sijoitustarinoista löytyy Veli-Pekka Kellokummulta. Törmäsin aikanaan hänen tarinaansa ja vaikutuin siitä, koska se on jotenkin niin inhmillinen, kiinnostava ja sellainen, johon jotenkin voin samaistua.
Veli-Pekkaa en todellakaan pyytänyt haastatteluun hänen upean tarinansa takia, vaan hänen ajatuksiensa ja kirjoitustensa perusteella. Mielestäni hän lähestyy asioita ehkä hieman erilaisesta näkökulmasta kuin suuri osa muista sijoittajista, mutta ei kuitenkaan oudosta näkökulmasta, vaan ehkä maanläheisemmästä ja yksinkertaisemmasta lähestymistavasta; ei liikaa hifistelyä vaan hyvää maalaisjärjen käyttöä.
Minusta VPKe on viisas ihminen, joka tuntuu aidosti nauttivan siitä, mitä tekee ja hänen elämässään on selvästi paljon muitakin asioita kuin sijoittaminen. Ei minun mielestäni hänen elämäntapaa tai sijoitusyyliä tarvitse kopsata, mutta ehkä hänen itsenäisestä ajattelusta ja elämästä nauttimisesta voisi ottaa hieman mallia. Monet meistä elää omassa sijoituskuplassaan, mutta mielestäni Veli-Pekka ei - hän osaa mielestäni aidosti ajatella itsenäisesti välttäen ylimääräisen hälyn (ja ne saakelin tavoitehinnat). 
1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka sinä olet.
Kainuuseen syntynyt ETYK-vuoden lapsi.
Hiukan vaille taloushallinnon ammattilainen, ilman merkittävää työkokemusta alalta.
En oikein koskaan keksinyt minkä työuran valitsisin, joten sivutoimisesta sijoittamisesta tuli lopulta ammatti.
Nykyinen olinpaikka: kivitalo, Vantaa.
2. Kerro kolme asiaa, mitä foorumilaiset eivät sinusta tiedä.
Harkitsin pitkään uraa politiikassa tai teologian opintoja. Laitoin haaveet kuitenkin tauolle, koska olisi pitänyt perustaa oma puolue tai uskonto.
Ensimmäisellä kesätyöpalkalla hankkimani polkupyörä on edelleen päivittäisessä käytössä. Roope Ankalla on onnenlanttinsa, minulla onnenpyörä.
Idolini Ankkalinnasta ei ole Roope vaan Hessu Hopo. Samaistun naiviin kömpelykseen, joka välillä löytää oikean pähkinän ja superhessuilee.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen viittavaa ei saa sanoa. 
Pelaan päätyökseni harrastekiekkoa. En pelaa enää sarjoissa, mutta lähes päivittäin käyn erinäisillä höntsävuoroilla. Pelikaverit vaihtelevat NHL-varausten ja eläkeukkojen väliltä.
Olen intohimoinen musiikin kuuntelija. Olen keskimääräistä kiinnostuneempi säkeistöistä kertosäkeiden välissä. En arvosta pelkästään teknistä osaamista, vaan musiikissa täytyy olla tunnetta ja elämänmakua. Suosikkeja juuri nyt: Tom Waits, Doom-osasto (Saturnus, My Dying Bride, Esoteric, Mournful Congregation). Kotimaisista täytyy mainita Viikate. Kaarle on saman ikäluokan lapsena omien tuntojeni tulkki.
Uuden (kaksi sesonkia asuttu) kodin myötä minusta on kuoriutunut innokas puutarhuri. Kuoputan maata, siemennän ja istuta ja seuraan mitä luonto suostuu antamaan. Valitsen kasveja, jotka vetoavat silmiini; saatanpa kokeilla miten jonkun rikkakasvina mielletyn saa kasvamaan paraatipaikalla. Olin jo ennen omaa pihaa luontoihminen, mutta nyt se nousi ihan uudelle tasolle. Puutarhanhoito ja sijoittaminen eivät oikeastaan eroa mitenkään toisistaan.
Lukemisharrastus tuli elvytettyä koronatalvena ja on lähtenyt käsistä. Luen kaikkea urheilutilastoista itämaisiin uskontoihin. Mitä tahansa mistä voi löytää pysyviä totuuksia ohikiitävien uutisten sijaan.
Sotkamon Jymyä on tullut seurattua vuodesta 1990. Alkuaikojen nousuhuuman kokemuksista on tullut ammennettua oppia työurallekin.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Herään yleensä aikaisin. NHL-kauden aikana herään katsomaan Barkovin pelit, joskus pelkät vaihdot kelaten, jos on kiire aamu.
Herättelen muun perheen lukujärjestyksen mukaan ja huolehdin aamupalat, koulutaipaleet ja koiran ulkoilutukset.
Yleensä aamupäivästä ehdin jäälle kiusaamaan nuorempia tai vanhempia. En ihan joka päivä, mutta lähes.
Puolen päivän kieppeillä vilkaisen pörssikurssit ja uutiset sitä mukaa kun niitä ilmestyy. Pörssin seuraamisen aktiivisuus riippuu ajankohdasta. Tuloskausina täytyy keskittyä enemmän. Yhtään jäätä en jätä pörssin takia väliin.
Loppupäivä on perheen ruokahuollon varmistamista, puutarhassa oleilua, koiran juoksutusta, erinäisiä rakennusprojekteja ja projekteja ylipäänsä. Saatan viettää päiväni vaikka etsimällä kiviä polun reunaan tai vaeltelemalla hylätyillä tonteilla etsien perinneperennoja, milloin mitäkin. Jos naapurin Pertiltä kysytään, touhuan ihan liikaa. Tulee kuulemma rouvalta paineita.
5. Kuvailetko millainen olet sijoittajana?
Pyrin löytämään pitkäikäisiä kasvuyhtiöitä, jotka ovat jo alkuvaiheessa kannattavia tai ainakin käänne kohti kannattavuutta on jo nähtävillä. Olen kiinnostunut suhteellisesta arvonnoususta, joten pienissä yrityksissä se on todennäköisintä. Minun ei tarvitse löytää seuraavaa suurinta hittiyritystä vaan niitä, jotka tekevät riittävänkokoisia loikkia nähtävissä olevassa tulevaisuudessa.
Yritän olla ennakkoluuloton etsimieni kohteiden ja toimialojen suhteen. Joitakin suosikkeja tietysti on kuten terveydenhuoltoon liittyvät alat, ympäristön kannalta suotuisi teknologia ja muut joissa voi hahmotella mahdollisia megatrendien vaikutuksia. Parhaat tuotot voi kuitenkin tulla välillä hyvinkin tylsiltä ja trendittömiltä aloilta.
Sijoitushorisontti on yleensä useampia vuosia, vähimmilläänkin vuosi.
Omassa ajattelussa voi olla havaittavissa viitteitä monien alan mestarien tapoihin. En kuitenkaan ole tietoisesti opiskellut jonkun tietyn tyypin sijoitusfilosofiaa, vaan pikemminkin ottanut vaikutteita sieltä täältä ja muovannut ne omaan persoonaan sopiviksi.
Saatan tarkkailla yhtiöitä vuosikausia sijoittamatta, kunnes alan pikkuhiljaa kasvattamaan omistusta.
Välillä uudet salkkuun valikoituneet yhtiöt voivat olla käsittämättömiä ja kuljen markkinaa vastaan, mutta taustalla on yleensä pitkä perehtyminen. Lopulta markkina palkitsee, jos valinta osuu oikeaan.
6. Voisitko kertoa sinun sijoittajatarinasi, se on äärimmäisen mielenkiintoinen.
Ensimmäinen havainto pörssistä on 80-luvun loppupuolen nousukaudelta ja sitä seuranneista laskuista. Vuodet lienevät välillä 87-89. Olin tuolloin 12-14. Omassa lähipiirissä ei ollut valkokaulustyöntekijöitä muutoin kuin yksi ekonomi, kutsuttakoon häntä vaikka Pentiksi. Pentti auttoi vanhempiani veroilmoituksissa, joita tuohon aikaan piti täyttää nykyistä tunnollisemmin. Hän oli tullut maininneeksi osakkeista isälle jossain vaiheessa, mutta isältä puuttui kiinnostusta ja rahaa.
Kuulin myöhemmin sivukorvalla, kun isäni keskusteli veljensä kanssa. ”Se Pentti kertoi osakkeista. Miten voi paperia kädestä toiseen siirtämällä tehdä rahaa? En ymmärrä”. En tuolloin osallistunut keskusteluun, mutta minulla oli jo aavistus vastauksesta. Aihe oli kenties ainut asia maailmassa, johon isällä ei ollut vastausta. Tuona iltana nuotion äärellä Tuntsan korvessa jotain syttyi minussa.
Olin pienenä kiinnostunut politiikasta ja suhdannevaihteluista ja pörssin suhdanteet olivat sille luontaista jatkumoa. Meillä ei varhaislapsuudessa näkynyt televisiosta kuin yksi kanava, eikä sieltä näkynyt kuin uutiset ja sää sekä A-studio. Poliitikot olivat supersankareitani. Pikku Kakkonen näkyi kuulemma naapurissa.
Lukioaikaan törmäsin kirjastossa hyllyyn, jonka aiheena oli RAHA. Ai tästä on kirjojakin kirjoitettu? Luin minkä koin kiinnostavaksi.
En kuitenkaan halunnut opintojen tai työuran puolesta keskittyä rahamarkkinoihin. Koin sen kuitenkin jotenkin tylsäksi, enkä uskonut viihtyväni töissä jossain pankissa tai mitä nyt siihen aikaa alalla oli.
Jouduin armeijan jälkeen jäämään kotiin isän sairauden takia ja puoliväkisin menin AMK:hon lukemaan julkishallintoa ja lopulta valmistuin taloushallinnosta. Sain taloushallinon yleissivistyksen ja niiltä sijoilta lähdin työelämään. Asenteena oli että teen mitä tahansa, jottei tarvitse Kelan kanssa asioida.
97 sain kotitalosta osuuteni 20 000markkaa (3500-4000€). Laitoin rahat Meritan International Equity Fund (Kiinapainotteinen) osakerahastoon ja siitä alkoi oikealla rahalla sijoittajan ura. Summa on euroina pieni, mutta markkoina juuri sopiva. Pesämuna joka kannusti säästämään pottiin lisää.
Aloitin rahastolla, koska usko omiin taitoihin ei ollut vielä riittävä. Aloin opiskella pörssiä ja yksi ensimmäisistä opeista oli ettei pieniin vähävaihtoisiin yrityksiin, eikä varsinkaan senttiosakkeisiin kannata koskea. En tietenkään totellut.
Yksi ensimmäisistä tutkimistani yrityksistä oli kehitysyhtiö Balansor. Kehitysyhtiöille oli tyypillistä, että välillä toiminta oli vilkasta ja välillä ei pitkiin aikoihin tapahdu mitään. Eli volaa riitti. Koin yhtiön talouden riittävän vakaaksi konkurssin välttämiseksi ja odotin sopivaa hetkeä. Sain tuplattua muutamaan kertaan positioni. En toki koko salkkua, mutta merkittävän osuuden. Teknohuuman huippuaikoina yhtiö vaihtoi nimeä A Company Finlandiksi ja julkaisi tiedotteen, jossa mainittiin sana internet. Kurssi ampaisi katosta läpi ja myin. Olin asettanut myyntirajan ja myin liian aikaisin. Myöhemmin (2003) nimi vaihtui Ruukki Groupksi ja palasin omistajaksi. Yhtiön kurssi kehittyi taas suotuisasti ja olin vahingosta viisastuneena määrittänyt myyntirajan korkeammalle. Myin, sain hyvät voitot ja jäin seuraamaan osaketta. Se jatkoi nousuaan kymmenkertaistuen. Kolmatta kertaa en edes minä tekisi samaa virhettä.
2000-luvun alussa valmistuin AMK:sta ja päätin, että opinnot saa olla siinä. Olin koko opiskeluajan ollut kaikki vapaat töissä ja salkku oli 100 000markkaa.
Itsellenikin yllättäen löysin itseni kohta hoitamasta lapsia kotona silloisen naisystävän viimeistellessä opintojaan. Siinä vierähtikin kolme vuotta pois työelämästä vailla rahahuolia. Myin salkun tyhjäksi ja ostin kesämökin rahojen turvaksi. Omistan edelleen puolen hehtaarin metsän jossain päin Suomea. Säästin 50€ kuukaudessa rahastoon, ikään kuin symboolisena eleenä.
2003 palasin töihin ja otin vastaan sitä mitä sattui tarjolla olemaan. Olin neljä vuotta Turun tehokkain varastomies. Samalla aloin kasata uutta salkkua. Säästin niin paljon kuin pystyin. Heräsin välillä aamuyöstä ylitöihin ennen oman vuoron alkua.
2003-08 välillä salkku kasvoi muutamasta tonnista 26t€:oon. Parhaimmillaan käytiin 40:ssä, mutta sitten tuli pankkiriisiä ja muuta hässäkkää. Tuona aikana yhtenä onnistuneimmista omistuksista oli Done Solutions. 2008 alussa perustin osakeyhtiön pääasiassa autellakseni anoppia salmiakkihommissa. Sitä kesti jonkun vuoden, jonka jälkeen yhteistyö kariutui musiikillisiin erimielisyyksiin. Yhtiöön jäi sisään pääomaa ja se muuttui pikkuhiljaa sijoitusyhtiöksi.
Olin jatkanut palkkatöissä koko ajan ja sain muutamassa vuodessa kasattua siviilisalkkuun suunnilleen saman verran kuin sijoitusyhtiössä oli. Yhteensä n. 50 000€ siis. Tästä kului noin viisi vuotta ja syksyllä 2015 työura siviilissä tuli päätökseen. Salkku oli tuolloin 300 000€ eli pari sataa vajaa tavoitteesta, mutta päätin kuitenkin pitää ainakin tauon työelämästä. Tuo tauko on nyt vierähtänyt kahdeksan vuoden mittaiseksi.
Olen pallotellut ajatuksella palata töihin, mutta kun taloudellista pakkoa ei ole, pitää työn itsessään olla mielekästä. Pelkästään vapaa-ajan täytteeksi en töitä tarvitse. Voisin hyvinkin tehdä projektiluontoisesti jotain, jos joku vaikka sattuisi kysymään.
Alunperin olen kertonut sijoituksista edes lähipiirille todella vähän. Päätin merkkipaalun ylittäessä kuitenkin kertoa kaikille, joita kiinnostaa. Opiksi, inspiraatioksi ja varoitukseksi.
7. Pystytkö vielä erikseen avaamaan ne pääkohdat, että miten “taviksesta” voi tulla miljonääri?
Kaikkea ei kannata tehdä kuten minä. On helpompiakin tapoja kerätä miljoona kuin hanttihommia tehden, vaippoja vaihtaen ja älyttömällä riskillä sijoittaen.
Jos kuitenkin haluaa sijoittamalla vaurastua tarvitaan aikaa, tietoa/taitoa ja pääomaa. Kun joistakin on aina puutetta, täytyy niitä hankkia tavalla tai toisella. Sijoittamisen arjesta pitää oppia nauttimaan, ilman että mietti koko ajan lopputulosta. Tekemällä pitkäjänteisesti oikeita asioita peräkkäin, tulos kyllä tulee aikanaan. Olisi hyödyllistä, jos sijoittajalla olisi välillä pitkiäkin aikoja muuta ajateltavaa kuin pörssi. Pääoman ominaisuutena on että sille pitää antaa aikaa tehdä työtä, ennen kuin voi odottaa tulosta. Pitää olla uskallusta ja malttia.
Kaikista taviksista ei voi tulla (ainakaan inflaatiokorjattuna) miljonäärejä, eikä tarvitsekaan. Kannustaisin kaikkia tavoittelemaan mielekästä työuraa ja saamaan myös siviilielämän palikat kohdalleen. Asioiden tekeminen pelkän rahan takia voi ajan myötä syödä sielua. Miljoona osakesalkussa ei paljoa lämmitä, jos muut asiat on sivuutettu.
8. Miltä salkkusi näyttää tällä hetkellä? Miten olet miettinyt salkkusi kokonaisuutta esim. hajautuksen kannalta?
Salkku on kokenut täydellisen rotaation viimeisen kahden vuoden aikana verrattuna siihen tilanteeseen, kun miljoona tuli täyteen. Kaikki omistukset ovat vaihtuneet tuohon ajankohtaan verrattuna. Tykkään edelleen etsiä hyljeksittyjä yhtiöitä, jotka pystyvät kääntämään suuntaansa. Entiset omistukset saattavat jossain vaiheessa palata salkkuun. Pelaan loppujen lopuksi aika kapealla pakalla.
2021 aikana iso osa salkusta realisoitui talon ostona. Ostoa oli ajoitettu kaksi vuotta aikaisemmin ja jälkikäteen ajoitus oli markkinaan nähden täydellinen. Ajattelen oman asunnon osaksi sijoitussalkkua ja hajautusta. Asunnon myötä pystyn ottamaan enemmän riskiä osakkeissa.
En mielelläni avaa koko salkun sisältöä kenellekään. Teen välillä liikkeitä, joita ei kehtaa julkisesti avata. Kasvottomilla markkinoilla kehtaaaminen on helpompaa. Kartan kaikkea hehkutusta ja markkinointia, enkä halua ainakaan omilla jutuillani vaikuttaa omistuksieni kurssikehitykseen. Alkuvaiheen kasvuaihioissa on aina epävarmuutta ja enkä tykkää esitellä keskeneräisiä ajatuksia. Kaikkiin sijoituksiin ei aina pysty edes löytämään tunnuslukupohjaisia perusteita, joilla argumentoida, vaan mennään jossain määrin suolituntumalla.
Keskustelen muutamien aktiivisijoittajien kanssa yksittäisistä osakkeista, mutta he eivät tunne toisiaan, joten koko salkun sisältö jää hieman hämärään.
Välillä salkun liikkeet ilmenevät nimen pilkahduksina pienten yhtiöiden omistajalistalla. Sieltä voi tarkkaavainen hahmotella mikä sisältö mahtaa olla.
En usko, että minua seuraavia sijoittajia auttaa tietää salkun sisältöä, vaan enemmänkin ajatteluprosesseja valintojen taustalla.
9. Millainen on sinun sijoitusstrategiasi?
Etsin kannattavaa kasvua lupaavia yhtiöitä, joista osan kelpuutan salkkuun. Mikäli lupaukset eivät toteudu, hankkiudun heikoista eroon ja panostan vahvimpiin. Vauhtiin päästyä annan osakkeiden nousta niin kauan kuin yhtiön näkymät vaikuttavat hyviltä. Välillä nousu voi kestää useita vuosia, joskus vähemmän aikaa. Jos aavistan kasvutarinassa(tai tuloksessa) hyytymisen merkkejä alan keventämään painoa tai luovun kokonaan. Joskus luopumisvaihe voi kestää kauan.
Välillä salkun kokoonpano voi olla hyvinkin keskittynyt, jos heikkoja on karsittu ja uusia tulijoita ei tunnu löytyvän. En yritä väkisin hajauttaa, jos järkevää ostettavaa ei ole.
Optimitilanne olisi jos vanhojen kypsien tilalle löytyisi aina uusia, mutta lajin luonteesta johtuen ostot ja myynnit tuppaavat pakkautumaan ajallisesti.
Myyntistrategiassa poikkean perinteisistä opeista siinä, että saatan myydä hyvin tuottanutta osaketta ja jättää salkkuun uusia osakkeita jopa tappiolla. Jos osakkeen elinkaari alkaa olla loppuvaiheessa, en epäröi luopua siitä. Ja vastaavasti uusille osakkeille täytyy antaa aikaa todistaa itsensä. Tästä johtuen salkun kurssikehitys voi välillä laahata isostikin muuhun markkinaan verrattuna.
Osingon merkitys sijoituskohteita valitessa ei ole kovin korkealla, muttei merkityksetönkään. Alkuvaiheessa en odota yhtiön maksavan osinkoa, mutta pidän lupaavana jos maksuhalua ja varsinkin maksukykyä on ja siitä viestitään.
Indeksejä seuraan tarkemmin markkinoiden käännekohdissa. Laskujen alussa tavoitteena on olla kokonaan pois markkinasta. Pyrin olemaan puskematta markkinaa vastaan. Joskus markkina vie mukanaan hyvätkin yhtiöt eikä mikään yritys ole immuuni voimakkaille laskuille. Markkinan tasaantuessa indeksin seuraaminen vähenee ja keskityn pääasiassa yrityksistä tulevaan informaatiovirtaan.
Teknisen analyysin opettelin jo ruutupaperiaikaan ja käytän sen työkaluja jonkin verran osto-/myyntikohtien lähettyvillä. Varsinaisiin sijoituspäätöksiin teknisellä analyysillä ei ole merkitystä.
10. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi askel askeleelta?
Minulla 52 nimeä sisältävä lista kotimaisista yhtiöistä, joista osaa olen seurannut kymmeniäkin vuosia omistamatta. Listan kokoonpano elää vuosien myötä jonkin verran. Pääasiassa pieniä yhtiöitä itseäni miellyttäviltä toimialoilta. Joitain suuria ikivanhuksiakin listalta löytyy. Koskaan ei voi tietää jos vanha kumisaapasyhtiö saa päähänsä tehdä jotain muuta.
Tutkailen tuloslukuja ja tasetta noin viiden vuoden ajalta ja koetan löytää trendejä. Joskus yhtiöitä joutuu seuraamaan vuosikausia ennen kuin otollinen aika koittaa.
Voin ostaa osaketta lyhyen tähtäimen nousun toivossa, jos koen tunnuslukujen olevan linjassa. Saatan luopua välillä nopeastikin hyvän nousun jälkeen ja palata omistajaksi uudestaan. Tällä tavalla tehty työ tulee hyödynnettyä useampaan kertaan, eikä tarvitse joka kerta aloittaa alusta. Monilla yhtiöillä tuntuu olevan tapana ottaa alkuvaiheessa tulosloikka ja taantua joksikin aikaa ennen kuin lopullinen nousu alkaa.
Tunnusluvuissa tärkeämpää on hahmottaa kehityksen suunta kuin absoluuttinen taso. Kannattavuus saisi mielellään olla kunnossa jo alkuvaiheessa, mutta tärkeintä on että se paranee. Pelkkään kasvuun panostaviin yrityksiin en yleensä lähde mukaan.
11. Analysoi nämä kolme yhtiötä 30 sanalla per yhtiö.
Dovre
Vanha yhtiö, joka on muuttanut muotoaan vuosien varrella. Kasvanut mukavasti viime vuosina ja parantanut kannattavuuttaan. Kausivaihtelu on välillä suurta, mikä tuo jännitystä sijoittajan elämään. Nähtäväksi jää pystyykö hyödyntämään vihersiirtymän täysimääräisesti.
Revenio
Oltiin nuoria ja hiukan sekaisin
Katsoit silmiin, muut unohdit
FDA:n takana sininen meri
Taustalla naruissa eräs Hildeni
Paljon lupasit, aina yllätit
Kunnes koitti pitkät hyvästit
Kiitos kaikesta
Näkemiin!
-Tulikivi
Pitkän korpitaipaleen tehnyt perheyhtiö. Saanut kannattavuutta ja tasetta parannettua useamman vuoden ajan. Aluksi ilman liikevaihdon merkittävää nousua. Energiakriisi tuli bonuksena päälle. Vienti nousee ratkaisevaan rooliin. Vanha maine painaa kurssia. Talkki.
12. Et ole palkkatöissä, elät sijoittamisellaja sinulla on iso salkku; stressattaako sinua, että sinulla on lähes koko omaisuus kiinni sijoitussalkussasi? Jos esimerkiksi “yhtäkkiä” markkinat viekin 30 pinnaa pois salkusta ja suunta tämänkin jälkeen näyttää huonolta.
Onneksi koko omaisuus ei ole osakkeissa, kun tuli tämä asuntokin ostettua. Toki iso salkku aiheuttaa stressiä, mutta paljon vähemmän kuin pieni salkku vastaavassa tilanteessa. Paine pitää myös hereillä ja virkeänä. Oikeasti joutuu vielä näkemään vaivaa, että tuotot riittävät elämiseen. Salkku ei ole liian iso, jotta mukavoituisi. Suomalainen miljonääri on vielä aika persaukinen, kuulemma.
Siviilitöiden aikaan tuli valvottua öitä enemmän. Salkun ollessa 400t€ kuvittelin summan patjan sisään euron seteleinä. Sen jälkeen en ole valvonut.
Laskumarkkinassa koetellaan hermoja ja uskoa tekemiseen. Alamäki ei kestä ikuisesti ja vaikkei indeksi uusia ennätyksiä ihan heti tekisikään, uskon löytäväni riittävästi menestyjiä.
Pyrin pitämään noin vuoden palkan käteisenä, jottei tarvitsi tehdä pakkomyyntejä epäedullisessa markkinassa.
13. Mitkä ovat parhaat puolet siinä itsesi kannalta, että elät sijoittamisella ja koetko siinä olevan jotain erityisen huonoja puolia?
Tavoittelin jo alussa työtä jota voi suorittaa vaikka kannon nokasta omaan tahtiin. Jo siviilitöissä tuo oli jossain määrin mahdollista, vaikka muuten työssä piti mahtua joihinkin raameihin ja käyttäytyä. Nyt voi hullutella omaan laskuun, eikä tekemisistä tarvitse vastata kuin peilille. Harrastaakin ehtii.
Huonona puolena on jonkunasteinen merkityksen puute työssä. En varsinaisesti ylpeile olevani sijoittaja, vaan koetan kysyttäessä kiertää asian jotenkin. Toisaalta eipä siviilityötkään sen merkityksellisempiä olleet ja harvapa meistä maailmaa parantaa työkseen.
14. Mitkä asiat sinua eniten kiehtovat sijoittamisessa? Luuletko, että tulet aina sijoittamaan aktiivisesti vai tuletko joskus ottamaan “rennommin”?
Kiinnostuin sijoittamisesta hyvin varhain. Itse asiassa ihan ensiksi kiinnostuin suhdannevaihteluista, kunnes huomasin että täällä on tuollainen pörssi, jossa osakkeet liikkuvat tekemänsä tuloksen ja ihmisten mielialojen mukaan. Ihmisten mielenliikkeitä tykkäsin seurata lapsesta saakka. Täytyy kiittää lapsuudenkotia ja sukua siitä, että seurattavaa riitti.
Omakin mieleni on hyvin volatiili ja sitä ominaisuutta valjastaessa elämä on kulunutkin. Näin pörssissä mahdollisuuden hyödyntää omaa herkkyyttä. Se, että pääsee toimimaan kasvottomilla markkinoilla mahdollistaa asioita, joita en pystyisi ihmisten kanssa kasvotusten tekemään. Olen ollut jonkin verran myyntityössä mukana ja siihen liittyvä asioiden kultaaminen ei minulta luonnistunut, saatoinpa mainita tuotteidemme puutteistakin. Jotkut asiakkaat toki rakastivat aitouttani, työnantajat eivät aina niinkään.
Olen ollut nyt kahdeksan vuotta vapaaherrana, joten välillä on ehtinyt rentoutuakin. Työ on hyvin kausiluonteista ja hereillä tarvitsee olla erityisesti markkinan käännekohdissa. Viime vuosina käännekohtia on toki riittänyt, mutta eiköhän tässä tylsä arkikin koita.
Sijoittaminen ei ole minulle pelkkää pörssin seuraamista vaan kokonaisvaltainen elämäntapa, jossa raha on vain sivutuote.
15. Mitkä ovat sinulle sijoittamisessa tärkeimpiä tietolähteitä? Millaisina tietolähteinä koet Inderesin materiaalit ja Inderesin Foorumin?
Alussa tietolähteenä oli kirjasto, teksti-tv ja vilkas mielikuvitus. Internetin tuleminen sattui juuri sijoitusuran alkuun ja kirjauduinkin heti Kauppalehden nettilehteen ja keskustelupalstalle. Luin palstaa yli kaksikymmentä vuotta ennen kuin kirjoitin viestiäkään. Minulla oli kuitenkin kaksi silmää millä lukea ja vain yksi sormi millä kirjoittaa. Ja ainakin joillakin kirjoittajilla tuntui olevan minua enemmän asiantuntemusta.
Kauppalehden oma lista toiminto on ollut näihin päiviin asti tärkein työkalu tiedonhankinnassa. Sieltä näkee viisi(kymmenen, jos tarkkaan katsoo) vuotta tilinpäätöstietoja taakse ja kuluvan kauden kvartaaleittain, mikä on riittänyt tarpeisiini. Kurssitietojen merkitys on ollut vähäisempi, vaikka olen oman osani käyriäkin tuijotellut. Nykyään kurssitiedot näkyy iPhonen apista/padista.
Inderesin ilmestymisen myötä exceliin ei ole tarvinnut enää koskea. Luen omien yhtiöiden analyysit ja katson toimarihaastattelut. Suosituksille ja tavoitehinnoille viittaan kintaalla, kuten kaikkien muidenkin pitäisi. Kaikkiaan Inderesin työ tulostietojen kokoamisessa ja esipureskelussa on helpottanut omaa työtä merkittävästi. Hiukan jopa hävettää käyttää noin hyvää palvelua ilmaiseksi. Otin kannatuksen vuoksi maksullisen palvelun vuodeksi, mutta en ehtinyt kahlata kaikkea materiaalia läpi, joten se jäi.
16. Mitkä ovat olleet sijoitusurasi suurimpia onnistumisiasi ja miksi?
Olen onnistunut ennakoimaan markkinoiden käänteet useamman kerran oikein. Sijoitusuralle on sattunut neljä jonkinasteista romahdusta (teknokupla, pankkikriisi, korona ja 2021 alkanut pudotus), joista jokaisessa olen pystynyt joko tyhjentämään salkun kokonaan ennen huippua tai keventämään merkittävästi. Osassa onnistumisia siviilielämän käänteillä on ollut oma osansa, eikä päätöksiä ole tehty pelkästään pörssiä tuijottamalla, mutta silti haluan uskoa ettei onnistumisissa ole kyse pelkästä sattumasta.
Markkinan nousuihin olen päässyt mukaan hyvissä ajoin ja olen uskaltanut pysyä salkun kahvassa kiinni jyrkissäkin kohdissa.
Osakekohtaisista onnistumisista enemmän sijoittajatarinassa.
17. Millaisia tavoitteita sinulla on sijoittamisessa? Onko jotain prosenttuaalisia ja euromääräisiä tavoitteita?
Alunperin tavoittelin puolen miljoonan salkkua, josta voisi kaikissa olosuhteissa raapia n. 50t€ per vuosi elämiseen. Salkku lipsahti vahingossa yli tavoitteen, mutta ei vara venettä kaada.
Tulevia euromääräisiä tavoitteita ei sinänsä ole. 10 miljoonan kohdalla lupasin Matikaiselle laittaa viestin. Siihen on vielä matkaa.
Prosentuaalisia tavoitteita ei esim vuositasolla ole. Salkku elää markkinoiden mukana ja välillä vuodet ovat huonompia. En vertaa salkun kehitystä indekseihin, enkä aina oikeastaan edes tiedä miten kokonaisuus kehittyy. Keskityn yksittäisten yritysten seurantaan.
Lopullinen tavoite on tulla legendaksi, jota siteerataan vielä sadan vuoden päästäkin.
18. “Sijoita vain sen verran mitä olet valmis häviämään” on ohje, jonka Kellokumpu kehottaa unohtamaan. “Ei se haittaa, jos se menee”, on hänen mielestään väärä lähestymistapa."
Nämä lainaukset on otettu Ylen Pörssipäivästä, haluaisitko avata näitä tarkemmin opetuksena muille sijoittajille?
Pörssiin liittyvistä nyrkkisäännöistä tulisi kirjoittaa ohjekirja, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin. Eihän niiltä kokonaan voi välttyä, mutta joku saattaisi oppia.
Yllä oleva sanonta voi joskus pitää paikkansa. Pörssissä 100%:n nousu on kuitenkin moninkertaisesti todennäköisempää kuin vastaava lasku.
Jos haluaa lyödä vetoa, en vastustele, mutta valistunut arvanheitto on tehokkaampi tapa. Vaivaahan siinä joutuu aluksi näkemään, mikä ei kaikille käy.
19. Onko sinulla antaa vinkkejä Alokkaalle, joka pyrkii saamaan miljoonavarallisuuden viimeistään viiteenkymmeneen ikävuoteen mennessä?
Opettele tuntemaan itsesi. Tutkiskele miten kestät volatiliteettiä ja suuren sijoitussalkun painetta. Jokainen sijoittaja pelkää romahdusta. Yllättävän moni pelkää myös kurssien nousua. Nousijoista pitää uskaltaa pitää kiinni loppuun asti, mutta niistä pitää myös osata luopua. Osakkeeseen saa rakastua, mutta pitää muistaa että rakkaus voi joskus loppua.
Kun huomaat itsessäsi heikkouksia, koeta tehdä virheiden tekeminen vaikeaksi. Heikkouksia ei kannata kieltää, vaan ne täytyy tunnustaa. Jos esimerkiksi koet tekeväsi liikaa kauppaa, tee kaupankäynti mahdollisimman vaikeaksi. Poista apit, hukkaa tunnukset, pidä aot tyhjänä käteisestä vaikka säästötilillä.
Kuuntele kaikkia, mutta älä usko ketään. Markkinoilla on paljon informaatiota. Kaikki informaatio ei kuitenkaan ole tietoa eikä totta. Pyri löytämään raa’an tiedon lähteille ja arvioimaan sen perusteella pitkääkö keskusteluissa ilmenevät huhut paikkansa. Ilmassa on paljon analyysejä, huhuja, tulkintoja ja ennen kaikkea silkkaa huuhaata. Opettele erottamaan ne toisistaan. Kaikkea ei tarvitse yrittää tietää ja hallita. Kannattaa keskittyä siihen mikä kiinnostaa ja missä kokee voivansa käyttää vahvuuksiaan. Joka päivä markkinoilla ei tapahdu mitään oleellista ja yrityksistäkin tulee tietoa vain harvakseltaan. Ei haittaa vaikka jokin päivä markkinoilla jäisi välistä.
Sanotaan, että tieto on valtaa. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä. Peliä ei voita se, jolla on eniten tietoa, vaan se joka pystyy olemassaolevilla tiedoilla tekemään parhaat päätökset ja elämään niiden kanssa. Ja vaikka puhunkin pelistä, ei sinulla ole muita vastustajia kuin itsesi. Sinun ei tarvitse yrittää voittaa muita.
Kaikki sijoitustyylit eivät sovi jokaiselle. Tämän takia ei kannata yrittää orjallisesti kopioida menestyneiden sijoittajien menetelmiä, varsinkin ostojen peesaamista kannattaa välttää. Peesatessa on aina askeleen jäljessä. Suuretkin sijoittajat tekevät virheitä valinnoissaan, varsinkin nousukaudella kun rahasta ei ole pulaa.
Päivätyössä käyvän sijoittajan jäljellä olevan työuran palkkasummallekin voi laskea nykyarvon, jonka lisää salkkunsa summaan. Alokas voi ollakin jo miljonääri huomaamattaan.
20. Mistä haluat erityisesti kiittää foorumilaisia?
Kiitokset mielenkiintoisen ja hyödyllisen yhteisön perustamisesta ja ylläpitämisestä. Aktiivinen keskustelu on tärkeää, vaikka se välillä olisi vain viihdettä. Arvostan kaikkia, jotka tuottavat sisältöä yhteisöön. Mielestäni keskustelujen henki on säilynyt hyvänä ja laadukasta sisältöä riittää.
Pahoittelut, etten itse kanna aina korttani kekoon. Nyt sentään tuli sisältöä loppuvuoden tarpeiksi.
Kiitos Veli-Pekka tyylikkäistä vastauksista!
Haluan lainata yhden kappaleen haastattelusta:
“Kuuntele kaikkia, mutta älä usko ketään. Markkinoilla on paljon informaatiota. Kaikki informaatio ei kuitenkaan ole tietoa eikä totta. Pyri löytämään raa’an tiedon lähteille ja arvioimaan sen perusteella pitkääkö keskusteluissa ilmenevät huhut paikkansa. Ilmassa on paljon analyysejä, huhuja, tulkintoja ja ennen kaikkea silkkaa huuhaata. Opettele erottamaan ne toisistaan. Kaikkea ei tarvitse yrittää tietää ja hallita. Kannattaa keskittyä siihen mikä kiinnostaa ja missä kokee voivansa käyttää vahvuuksiaan. Joka päivä markkinoilla ei tapahdu mitään oleellista ja yrityksistäkin tulee tietoa vain harvakseltaan. Ei haittaa vaikka jokin päivä markkinoilla jäisi välistä.”
Olkaa pitkäjänteisiä, älkää luovuttako… mukavaa viikonloppua ihan kaikille!
Mutta tekemällä sitä joka viikko kolme vuotta ja kehittämällä jotain jokaisessa haastattelussa. Yksinkertaista, vaikkei helppoa.
Usein minäkin kuvittelen olevani, mutta usein se unohtuu dramaattisissa pörssikäänteissä. 
Tässä kuussa ehkä yks lisäys vielä ja ens kuussa pari, mutta katsotaan.