70. Arttu Heikura
Analyytikko Heikura tuntee erinomaisen hyvin seuraamansa yhtiöt sekä hienosti myös niiden alat, joilla ne toimivat. Hänellä on taito huomata olennaiset asiat, jotka vaikuttavat yhtiöön ja lisäksi hänellä tuntuu olevan jotenkin kyky yhdistää erinomaisesti eri palaset yhteen nähden kokonaisuudet. Kokonaisuuksien näkeminen on yllättävänkin haastavaa ja sen huomaan siitä, kun mietin itseäni ja luen erilaisten sijoittajien ajatuksia: meillä sijoittajilla on tapana keskittyä liiaksi lillukanvarsiin ja/tai vain tiettyihin asioihin.
Analyytikot varmaan yleisesti ottaen ajautuvat seuraamaan enimmäkseen yhtiöitä, jotka “sopivat” heille ja luulen, että Artulle on käynyt vähän samoin. Jonkin sortin lyncheilijänä ja käytännönläheiseltä vaikuttava Arttu sopiikin seuraamiensa kaupan alan yhtiöiden lyytikoksi.
Arttu on kuitenkin aika tuore analyytikko tässä firmassa ja pääosin siksi hän on jäänyt vähän vieraammaksi itselleni, joten oli kiva kysellä häneltä, millainen tyyppi ja sijoittaja hän on.
En olisi voinut valita yhtään pienempää kuvaa. 
1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka sinä olet.
29-vuotias, taloustiedettä lukenut ja osakesijoittamisesta kiinnostunut tyyppi. Olen maakunnasta kotoisin ja nykyään asustelen Helsingissä vaimon ja kahden koiran kanssa. Vapaa-ajan vietän jalkapalloa katsoessa, ystävien ja perheen kanssa sekä ylläpitämällä jonkin asteista kuntoa vapaamuotoisella urheilulla.
2. Kerro kolme asiaa, mitä foorumilaiset eivät sinusta tiedä.
- Rakennutamme parhaillaan omakotitaloa, mikä on lisännyt harmaiden hiusten määrää huomattavasti.
- Lukioikäisenä työskentelin Citymarketin kalatiskillä puolisentoista vuotta. Tämä avasi hyvin pt-kaupan ruohojuuritason toimintaa.
- Vuonna 2019 olin vielä sitä mieltä, että minusta tulee taloustieteen tohtori. Tämä asia on kuitenkin unohtunut paljon mukavamman ja konkreettisemman analyytikon työn myötä.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen liittyvää ei saa sanoa.
Nuorena harrastin jääkiekkoa ja jalkapalloa. Niiden vaikutus on jatkunut tähän päivään saakka, ja olenkin melko aktiivinen penkkiurheilija. Penkkiurheilun saralla lempijoukkueideni menestyminen on ollut viime vuosina melko mollivoittoista ja usein tuleekin mentyä sunnuntai-iltaisin ”vihaisena” nukkumaan. Näiden lisäksi pyrin kehittämään itseäni lukemalla kirjoja ja pitämään jonkin näköistä kuntoa yllä tenniksen, lenkkeilyn ja satunnaisen saliurheilun avuin. En tykkää arkiruoan teosta, mutta nautin ns. kunnon ruoan valmistamisesta, esim. viikonloppuisin. Näiden lisäksi koirien lenkittäminen ja niiden kanssa touhuaminen vie aina osan päivästä. Pyrin näkemään ystäviäni ja perhettä viikonloppuisin.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Herään aamulla klo 7-8 aikaan. Käytän koirat ulkona ja teen aamuhommat, jonka jälkeen luen yön/aamun aikana tulleet uutiset. Jos seuraamiltani yhtiöiltä on tullut tiedotteita, kirjoitan niistä kommentin aamariin. Tämän jälkeen teen hetken aikaa töitä kotoa, jonka jälkeen suuntaan usein toimistolle. Tämä kaava toistuu päivästä riippumatta.
Normaalit päivät menee kutakuinkin seuraamieni yhtiöiden ylösajossa, mikä käytännössä tarkoittaa laajojen raporttien päivittämistä, johdon tapaamista ja tiedon etsimistä. Laajan raportin tekeminen on itseasiassa erittäin hyvä tapa tutustua uuteen yhtiöön. Suosittelen kaikille sijoittajille joko laajan lukemista tai vastaavan ”raportin” tekemistä (esim. ranskalaisin viivoin).
Tulospäivä pyhitetään usein kommenttien kirjottamiseen ja tuloksen perkaamiseen.
Urheilen usein viikonloppuisin, joten illat täyttää arjen askareet. Saatan ennen nukkumaan menoa tehdä jonkin aikaa töitä, mikäli hommia on jäänyt kesken.
5. Kertoisiko millainen työhistoria sinulla on?
Aloitin työurani 13-vuotiaana maalaten viikon verran aitoja. Sen jälkeen kesätöissä on tullut ajettua nurmikkoa, osallistuttua tapahtumatalkoisiin ja oltua esim. Konecranesin tehtaalla töissä. Lukioikäisenä tein 1,5 vuotta Citymarketin kalatiskillä töitä, joka antoi hyvän kuvan pt-kaupan operatiiviseen arkeen.
Opiskeluiden aikana tein data-analyysiin liittyviä hommia, jotka vaativat esim. koodaamisen ja tilastotieteen osaamista. Siirryin Evlin sisällä osakeanalyysiin kesällä 2021 ja vaihdoin Inderesille 2023 syksyllä. Harvoin olen töissä käyttänyt niitä metodeja mitä minulle valtsikassa opetettiin, mutta taloustieteen opiskelusta on ollut ehdottomasti talouden ison kuvan hahmottamisessa hyötyä.
5. Miten kuvailisit itseäsi sijoittajana?
Opiskeluaikoina hyvin riskihakuinen (tietämätön), nykyään melko laskelmoiva ja hieman konservatiivinen. En tykkää käänneyhtiöistä ja harvoin sijoitan tulosta tekemättömään yhtiöön. Suosin liiketoimintamallinsa todistaneita, tulosta tekeviä ja kasvavia yhtiöitä. Lähestyn yhtiöitä yleensä laatu edellä ja ideaalitilanteessa ajoitan ostoja markkinahäiriöiden ajoille (koska laatua saa harvoin halvalla). Olen viime aikoina ruvennut haravoimaan ulkomaisia yhtiöitä, sillä näihin ei kohdistu meillä toimeksiantorajoituksia.
7. Voisitko kertoa, että millainen sijoitushistoria sinulla on?
Isäni oli aikoinaan ostanut minulle M-realin eli nykyisen Metsä Boardin osakkeita finanssikriisin pohjilta, joiden arvonmuodostumista sain seurata vierestä nuoruuteni ajan. Tämä taisi olla se sytyke osakesijoittamiseen. Opiskeluaikoina opettelin sijoittamista, ja taktiikkana oli sijoittaa puolet säästöistä osakkeisiin ja puolet rahastoihin. Ensimmäinen ostamani yhtiö taisi olla Nokia, F-Secure tai UPM, joista enää yksi on salkussani. Noilla volyymeillä suorien sijoitusten tekeminen oli melko kallista, mutta koen että tekemällä oppii parhaiten. Myöhemmin rupesin opiskelemaan rahoitusmarkkinoita ja osakesijoittamista. Analyytikon työ toi hurjan stepin ymmärrykseen, mutta uskon että tässä riittää vielä opittavaa.
8. Mi tä hyötyä saat analyytikon työstä ajatellen sijoitustoimintaa? Entä onko jotain haittapuolia sijoittamisen kannalta, koska olet analyytikko?
Analyytikon työ on tuonut paljon lisäymmärrystä sijoituskohteen analysointiin. Sen lisäksi meillä on pääsy tietolähteisiin, jotka maksavat kuukaudessa useita tuhansia euroja. Tämä ei sinällään tuo ammattilaiselle informaatioetua, mutta helpottaa esim. sijoitusavaruuden haravoimista. Johdon tapaamisista on aina hyötyä, mutta uskon että suurin hyöty tulee kollegoista ja Inderes yhteisöstä. Kollega tietää seuraamansa yhtiönsä lähtökohtaisesti aina minua paremmin ja häneltä voi tarvittaessa kysyä lisätietoa yhtiön tilanteesta. Yhteisöltä saan hyvää palautetta ja myöskin arvokasta tietoja (esim. uutisista jotka saattavat menevät tutkani ohitse).
Haittapuolena on toimeksiantorajoitukset, sillä joskus ne saattavat lyhyen aikavälin heikkouden takia estää ostamasta laadukasta hyvän pitkän aikavälin potentiaalia omaavaa yhtiötä. Toisaalta, usein tällaista yhtiötä saa sitten halvemmalla tekemällä toimeksiannon silloin kun rajoitukset sen sallii.
9. Miltä salkkusi näyttää tällä hetkellä? Mihin kolmeen osakkeeseesi luotat eniten ja miksi?
Suurimpiin omistuksiin kuuluu: Qt, Harvia, UPM, Musti, Revenio, Admicom ja Evli. Pohjalla on sitten joitakin kokeiluja tai epäonnistuneiksi jääneitä rivejä 
Luotan seuraavista eniten:
- Qt: todistanut tuotteen toimivuuden ja liiketoimintamallin. Osaava johto ja tuotteelle vaikuttaa olevan jatkossakin kysyntää. Asiakkaina on merkittäviä kansainvälisiä yrityksiä, mikä kertoo teknologian toimivan.
- Evli: olin Evlissä töissä ja tiedän ydinliiketoimintojen arvon ja siellä päättävien henkilöiden kyvykkyydet. Asiakkaiden eteen Evlissä painetaan rutkasti hommia, mikä näkyykin useina instituutiovarainhoidon ykköspalkintoina. Talossa on yhtiä Helsingin parhaita salkunhoitajia ja varainhoidon asiakkaina hyvin merkittäviä yhteisöjä ja instituutioita. Evli on siinä mittaluokassa, että suurimmat IT-uudistukset on tehty ja niiden kulut skaalautuvat nyt vivulla myynnin kasvaessa.
- Laitan tähän nyt Mustin (vaikka viimeaikaiset tilanteet ovat horjuttaneetkin uskoani yhtiöön): mielestäni Mustin markkinaosuuden kasvu näyttää kuinka laadukas yhtiö se on. Mustilla on hyvin toimiva konsepti, joka on käytännössä räätälöity lemmikkivanhemman one-stop-shop palveluksi. Palveluiden hinnoittelussa on mielestäni onnistuttu hyvin: esim. koiran kynsienleikkuu maksaa parikymppiä, mutta kynnys sen käyttämiseen on hyvin matala, kun toinen koirista ei anna leikata kynsiä :D. Ruokatuotteet tuo defensiivisyyttä ja ”käyttötavarasta” saadaan erittäin hyvät katteet.
10. Miten mietit salkkusi hajautusta vai mietitkö sitä ollenkaan?
Pakko myöntää, etten hirveästi ole miettinyt vaan taktiikkana on ollut ostaa ja unohtaa. Viime vuosina, kun tiettyjen hyvin arvoaluoneiden yhtiöiden painot ovat nousseet melko korkeaksi, niin salkun päivätuottojen vaihtelu saattaa olla melko voimakasta. Taidan jatkossa miettiä jonkin kaltaista rebalansointia, joka on kuitenkin hankalaa nykyisillä rajoituksilla. Tällä hetkellä kaikki on kiinni osakkeissa ja indeksirahastoissa, mutta haluisin tulevaisuudessa omistaa private equityä, esim. joidenkin rahastojen kautta.
11. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi askel askeleelta?
Riippuu hieman yhtiöstä. Usein luen joko toisen tekemän analyysin tai viimeisimmät vuoskarit/osavuosikatsaukset. Jos ostan jotain vakaata, kypsän vaiheen yhtiötä niin harvoin teen tästä mitään mallinnusta vaan katson konsensustasolla laatua kuvaavat tunnusluvut, arvostustason ja koitan hahmottaa miltä tulevaisuus saattaa näyttää. Jos tutustun ihan uuteen, vähän nuorempaan yhtiöön niin silloin pyrin tekemään karvalakkimallin, ottamaan konsensus ennusteet vierelle ja usein tekemään näistä ”bear” eli konservatiivisemman arvion. Karvalakkimallista saan sitten ennustettua joitakin minulle tärkeitä tunnuslukuja ja laadullisia mittareita (pääoman tuotto, hyvä kannattavuus, skaalautumispotentiaali, kasvun jatkuminen, johdon track jne.) ja samalla yhtiön arvostustason. Jos arvostus vaikuttaa maltilliselta ja niin tällöin saatan avata ensimmäisen position ja tutustua yhtiöön tämän jälkeen vielä syvemmin. Salkkuun harvoin päätyy käänneyhtiöitä tai halpoja, mutta laaduttomia yhtiöitä.
12. Kerro viidelläkymmenellä sanalla per yhtiö, että mitä mieltä olet näistä osakkeista:
- Kesko: Laadukas, hyvin johdettu yhtiö. Vaikka strategiaan ei ole tulossa muutoksia, aistin Rauhalan aikakaudella fokuksen siirtymistä voimakkaammin RT-kauppaan. PT-kaupan lähitulevaisuus vaikuttaa hankalalta, mutta mikäli yhtiön omia sanoja uskoo niin uusista hypermarketeista tulisi saada huomattavaa apua menetetyn markkinaosuuden kuromiseen. Tämä mielestäni kuitenkin vaatii hintamielikuvan parantamista, sillä tällä trendillä S-ryhmän etumatka tulee kasvamaan.
- NoHo: Mielenkiintoinen ”holding” yhtiö, joka fokusoituu ravintolamarkkinaan. Johdolla on selkeä osaaminen pääoman allokoinnista ja operatiivisesta kyvykkyydestä (kulut vs. myyntivolyymi). Toimiva resepti on löydetty myös Skandinaviassa. Huomattava kiinnostuksen kohde ja osakkeen arvoajuri piilee BBS:ssä, sillä NoHo tulee tästä jossain vaiheessa irtautumaan. Tämä tiivistyy onnistuneisiin yritysostoihin ja konseptien skaalaamiseen Keski-Euroopassa (+ F&B suomessa).
- Puuilo: Halpakaupan kasvuraketti ja laadukas yhtiö. Suomessa riittää vielä kasvuvaraa ja optiona näen kansainvälistymisen. Onnistunut kehittämään Suomen kuluttajia houkuttelevan konseptin, joka näyttää peittoavan lähimmät kilpailijat. Kaupanalan kärkeen asettuva kannattavuus on johdon sekä henkilöstön kulutietoisuuden ansiota. Kannattavuudessa jonkin asteista nousupotentiaalia onnistuneen private label valikoiman laajentamisen myötä. Mitä suuremmaksi yhtiö kasvaa, sitä korostuneempaan asemaan kulutietoisuus nousee.
- Tokmanni: Markkina-alueensa (Suomi + Ruotsi) suurin halpakauppias ja Suomessa edelläkävijä. Rautiaisen aikakautena onnistunut asiakaslojaliteetin nostossa, mikä näkyy kasvun piristymisessä ja kannattavuustason nostossa. Kansainvälistyminen tuo uuden piristyksen Tokmannin tarinaan. Dollarstore vaikuttaa hyvältä palaselta Tokmannin palettiin ja Ruotsissa ja Tanskassa lienee merkittävää kasvupotentiaalia. Olennaisena asiana Tokmannin on onnistuttava synergioiden kotiuttamisessa sekä Dollarstoren kannattavuusprofiilin parantamisessa.
13. Miten olet päätynyt seuraamaan juuri tällaisia “kaupan” alan yhtiöitä (Kesko, Puuilo, Tokmanni, Verkkis)? Muistaakseni olet sanonut lukeneesi ja seuranneesi Peter Lynchiä sekä olet harrastanut “lyncheilyä” sijoitustoiminnassasi, miten olet harjoittanut tällaista analyytikon työssäsi?
Sattumalta Evlissä seurasin Verkkokauppa.comia ja Marimekkoa, joista sain jonkun asteista kosketusta kuluttajasektoriin. Jos oikein käsitin, niin tästä oli jotakin hyötyä Inderesille haettaessa.
Kuluttaja- ja kauppasektori kiinnostaa sen kosketettavuuden takia. Asioita pystyy havainnoimaan ja näkemään silmin. Kaupoissa on mielenkiintoisinta se, että tuotteilla harvoin pääsee erottumaan muista vaan kilpailuedun tekijät tulee hakea muualta, konseptit etukärjessä.
Omassa sijoittamisessa Lynch-lainaus pätee varmaan parhaiten Mustiin Lisäksi kyselen paljon kuluttajan näkökulmaa vaimolta (kuten Lynch teki), joka auttaa tuomaan perspektiiviä omaan ajatusmaailmaan.
Vaimo asioi useammin esimerkiksi kaupoissa, Marimekon liikkeissä ja on muotimaailmasta enemmän tietoinen (auttoi Evlin aikaan). Tänä päivänä käymme usein halpakaupoissa ja pyrin siellä kiinnittämään huomiota konsepteihin, ja jossakin määrin asiakasaktiviteettiin, joka ei kuitenkaan yksittäisissä myymälöissä anna realistista kuvaa. Usein samasta ryppäästä löytyy Tokmanni, Puuilo ja Rusta vierekkäin, joista saa hyviä lyncheilyn synergiahyötyjä. Koitan myös hyödyntää kavereita/tuttuja, jotka saattavat työskennellä relevanteilla toimialoilla.
14. Olit Evlillä 5 vuotta, joista muutaman vuoden analyytikkona, miten Evlin ja Inderesin analyytikon työt eroavat toisistaan?
Evli on mahtava yhtiö täynnä ammattilaisia. Analyysitoiminnan suurin ero syntyy varmaan koosta. Inderesillä on lähes 200 yhtiötä seurannassa ja Evlissä niitä oli 20-30. Lisäksi osakeanalyysi on Inderesin yksi ydinliiketoiminnoista ja Evlissä analyysitiimi oli osaomistus (tai ei-ydinliiketoiminta). Analyyseissä sinällään ei ole suuria eroja, mutta Inderesillä ollaan enemmän tekemisissä yksityissijoittajien kanssa, kun taas Evlissä se painottui instituutioihin.
15. Joudut luovuttamaan salkkusi viideksi vuodeksi kahdelle inderesiläiselle jotka eivät ole analyytikkoja, kahdelle analyytikolle ja kahdelle foorumilaiselle, ketkä valitsisit ja miksi?
Vernerin kanssa ollaan jonkin verran sijoittamisesta juteltu, lähinnä kauppayhtiöiden muodossa, ja tiedän Vepun olevan hyvin innostunut osakesijoittaja ja talouden tutkija. Toisena mainitsen Miika Purolan, joka saattaisi tuoda jotain ihan out-of-the-box ajattelua sijoittamiseen matikan/AI:n avulla.
Lyytikoista voisin valita jokaisen, mutta nimeän nyt Saulin ja Raulin (rimmaa hyvin). Molemmat ovat kokeneita kavereita ja ymmärtävät isoa kuvaa minua paremmin.
Foorumilla olen törmännyt useaan nimimerkkiin, joista jotkin erottuvat aktiivisuudellaan. Jättäisin osan salkusta JuhaR:n hoidettavaksi ja toisen puolikkaan jätän Alokkaalle. Musta tuntuu, että molemmat tuntee Hesulin firmat hyvin ja käyttää paljon aikaa osakesijoittamisen parissa.
(edit: pingaukset: @JuhaR, @Sauli_Vilen, @Rauli_Juva, @Miika_Purola ja @Verneri_Pulkkinen)
16. Mitä apua ja hyötyä saat Foorumista analyytikon työtäsi ajatellen?
Foorumilta saa hyviä ideoita, uutisia ja joskus tukea toisen kaltaisille näkökulmille. Halpakauppa-ketjuissa Vanerihands ja NukkeNukuttaja ovat olleet hyvin aktiivisia. Muistan Vaisalaa aikoinaan seuranneena lukeneeni foorumilta hyviä teknologiaan liittyviä juttuja, esim. Contrafunilta.
(pingasin teiät että huomaatte: @Contrafun, @Vanerihands ja @NukkeNukuttaja t. alokas)
17. Jos saisit napinpainalluksella opetettua/sisäistettyä foorumilaisille yhden analyyseihin liittyvän sian, mikä se olisi ja miksi?
Analyysit on koitettu tehdä helposti ymmärrettäväksi. Toivottavasti ollaan siinä onnistuttu. Tottakai analyysin lukeminen vaatii jonkin verran yhtiön tuntemista ja tietämystä osakesijoittamisesta.
Mutta siihen vinkkiin: käyttäkää analyysia oman sijoitusprosessin tukena ja peilatkaa sitä omaan sijoitusstrategiaanne.
18. Onko sinulla sijoittamiseen liittyviä konkreettisia tavoitteita esimerkiksi euromääräisiä tai prosenttuaalisia tavoitteita?
Olen joskus tällaista miettinyt, kun jotain vastaavia on twitterissä tullut vastaan. Nyt ei varsinaisia tavoitteita ole, mutta voisin vuoden päästä kokeilla tällaista. Nyt ylimääräisistä ansiotuloista lähes kaikki menee taloprojektiin. Säästän osakkeisiin sen takia, koska se kiehtoo. Samalla pyrin varmistamaan kohtuullisen elintason eläkepäiville.
19. Miten Alokkaasta voisi tulla hyvä lyncheilijä?
Jos Lynchin kirjoja ei ole vielä luettuna niin aloita niistä. Mikäli kiinnostavan yhtiön tuotteita tai palveluita pystyy kokeilemaan, havainnoimaan jne., kokeile sitä. Kysy myös neuvoa yhtiöstä tai niiden tuotteista tietäviltä.
Ehkä ei niin tunnettuina Lynchin oppeina voi esille nostaa myös epäseksikkäiden toimialojen kokeilemisen ja Wall Streetiä (eli Suomessa instituutiosijoittajia) vastaan pelaamisen. Iske pieniin, mutta kasvaviin yhtiöihin kiinni aikaisin ja laskumarkkinan aikaan osta laadukkaita yhtiöitä silloin kun instituutiot niitä myyvät.
20. Mistä haluat erityisesti kiittää foorumilaisia?
Isot kiitokset hyvästä vuorokeskustelusta ja mielipiteiden jakamisesta. Aktiivinen yhteisö pitää myös itse analyysin laatua yllä, sillä kyseenalaisista näkemyksistä saamme kuulla.
Kiitos Arttu erinomaisista vastauksista! 
Arttu on aktiivinen tyyppi Foorumilla ja hän on tuonut myös yhtiöketjuihin asioita, jotka varmasti hyödyttävät sijoittajia. Olen huomannut, miten yhtiöketjun laatu paranee ja aktivoituu hyvällä tavalla, kun lyytikot ovat aktiivisina niissä, lisäksi se tuo Inderesin lähemmäksi yhteisöä.
Ainakin itse tarvitsisin tuollaista järkevää ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa yhtiöihin, mitä Artulla on. Hän osaa hyvin jäsennellä keräämänsä tiedot hyvien kommenttien kera ja hänen tuottamistaan materialeista olen huomannut hänen tunnistavan, mikä oikeasti on merkityksellistä ja mikä vähemmän merkityksellistä.
Pitäisi vaan ite osata pitää tunteet kurissa ja tarkastella asioita laajemmin eikä tehdä asioita turhan vaikeaksi jäämällä jumittamaan vanhoihin pikkuteeseihin asioiden muuttuessa.
Ei kai tässä, kivaa viikonloppua! 