118. Pentti Jokinen
Sain ilokseni haastateltavakseni Sijoitustiedosta & Äxästä tutun Pentti Jokisen, joka on monipuolinen ja intohimoinen sijoittaja, joka tunnetaan erityisesti analyyttisistä + syvällisistä sijoitusaiheisista kirjoituksistaan. Pentin teksteissä yhdistyvät tarkkaan harkittu analyyttisyys ja kyky tuoda esiin uusia näkökulmia – olipa kyse kuluttajasektorin yhtiöistä, pienistä kasvuyhtiöistä tai vaikkapa markkinasentimenttien avaamisesta.
Hänen ahkeruutensa ja uteliaisuutensa näkyvät selkeästi siinä, miten hän käsittelee sekä fundamenteista että markkinan liikkeistä erilaisia nousevia ilmiöitä jne. Pentin rauhallinen ja faktoilla perusteltu lähestymistapa tekee hänen analyyseistaan laadukkaita ja aidosti lisäarvoa sijoittajille tuovia. 
Tällaiset kaverit ovat juuri niitä, kenen ajatuksia haluaa lukea analyytikoiden kommenttien ohella. Erilaiset perustellut ja faktoihin perustuvat tekstit uusine näkökulmineen ovat todella arvokkaita sijoittajille, siksi suosittelenkin lukemaan Pentin ja muiden vastaavien kirjoituksia, toki “pakollisten” Inderesin materiaalien lisäksi (ei sijasta 
).
1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka sinä olet.
Olen hiukan vajaa nelikymppinen perheenisä, DI, yrittäjä, ja sijoittaja Helsingistä. Kaikenlaisia kiinnostuksen kohteita ollut ja on elämäni varrella. Olen utelias tyyppi ja taipumuksena uppoutua syvälle asioihin joista kiinnostun. Haaveilen isoista kaloista.
2. Kerro kolme asiaa, mitä foorumilaiset eivät sinusta tiedä.
Jos pitäisi valita vain yksi ruoka mitä syön lopun elämääni niin se olisi pistaasipähkinät. Tässä pitää ottaa huomioon sekä maku, että ravintoarvot tietysti.
Olen parantuva varuste nörtti. Tykkään materiasta ja hifistelystä ja jaksan loputtomasti vertailla ja tutkia kaikenmaailman varusteita, pääosin harrastuksiini liittyen. Pyrin yleensä löytämään käytettynä asioita, mutta tulee ostettua ja myytyä liikaa tavaraa. Onneksi vähenemään päin, ehkä sitä alkaa olemaan tarvittavat perhovavat yms. jo yhdelle elämälle.
Ja sitten vielä sijoittamiseen liittyvä tarina viime vuodelta: Jason Hirschmann (@eighttrack180), jota pidetään korkeassa arvossa pienyhtiösijoittajien piirissä ja omaa älyttömän pitkän ajan track recordin, otti minuun yhteyttä Theoniin liittyen. Olin ainoa siihen aikaan joka puhui tästä Kreikkalaisesta puolustusteollisuuden firmasta Twitterissä ja hän oli kiinnostunut tuntemaan firmaa paremmin. Juttelimme Theonista tunteroisen Zoomin välityksellä. Tuskin hänen tarvitsisi enää ns. rahan takia meikäläisen kaltaisille randomeille twitter tileille soitella. Mutta intohimo itse asiaan, eli firmojen tonkimiseen ja analysointiin paistoi läpi tästä lyhyestä kohtaamisesta. Inspiroiva kaveri.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen viittaavaa ei saa sanoa.
Suurimpana intohimona ja pitkäikäisimpänä harrastuksena on perhokalastus. Se on vienyt nuoresta pitäen ympäri Suomea ja maailmaa erinäisten kalastus kohteiden perässä. Vieläkin kesäisin tulee useita öitä valvottua taimenten perässä keskisuomen koskilla. Ja vähintään viikko menee pohjoisen erämaassa telttamajoituksella. Sekä kevätjäiden ja syysmyrskyjen aikaan haukien perässä merellä.
Yleisesti urheilu on myös ollut aina vahvasti mukana elämässä, monenlaisissa muodoissa. Päällimmäisistä lajeista mainittakoon kiipeily, jota tuli lähes vuosikymmen tehtyä melko tosissaan. Sivutuotteena sekä perhokalastuksestä, että kiipeilystä on tullut vahva side luontoon ja siellä liikkumiseen.
Nykyisin pääurheilulajina Brasilian Jujutsu.
BJJ on painin kaltainen mattokamppailulaji. Sitä on tullut harrastettua nyt noin kuutisen vuotta, nelisen kertaa viikossa. Vähän kilpailultuakin, eli jollain tasolla tavoitteellisesti. Mutta vieläkin tuntuu, että ihan alkutekijöissä olen painin oppimisen tiellä.
Jotain samaa siis sijoittamisen kanssa: ikuisia polkuja, jossa toisaalta näkee koko ajan sen verram kehitystä, että motivaatio pysyy yllä. Mutta samalla ymmärtää kuinka vähän sitä ymmärtääkään. Joka tapauksessa bjj on addiktoiva laji joka tekee hyvää sekä mielelle, että keholle.
4. Kuvailetko millainen olet sijoittajana?
Jos joku sana pitäisi valita itseäni kuvaamaan niin monipuolinen.
En varmasti ole paras analysoimaan kirjanpidon yksityiskohtia syvällisesti, enkä toisaalta osaa treidata ideoitani lähellekkään sillä tehokkuudella kun moni osaa.
Mutta olen kohtuullisen hyvä molemmissa. Eli sekä yrityksen fundamenttien ymmärtämisessä, että niiden asettamisessa markkinan kontekstiin. Jos karkeasti jakaa rahan teon markkinalla näihin “ääripäihin”:
Jos osaat määrittään yrityksen arvon ns. täydellisesti, voit aika pitkälti olla välittämättä markkinan liikkeistä, kasvusta, sektoreista, ja sentimenteistä ja tehdä rahaa puhtaasti ostamalla yrityksiä alle oman arvon määrityksen. Jotkut osaa, mutta aika harvat.
Toisaalta jos osaat lukea ja pelata markkinaa äärimmäisen hyvin, ei välttämättä tarvitse edes tietää mitä yritys tekee ja pystyt silti treidata voittollisesti keskittyen tekniseen analyysiin ja muihin markkinan kysyntä / tarjonta balanssin vihjeisiin. Jotkut osaa, mutta aika harvat.
Jännä miten harva edes hyväksyy molempien ääripäiden olemassa olemisen.
Joka tapauksessa, itse keskityn selkeästi enemmän ensimmäisen eli fundamenttien tutkimiseen ja arvon määrittämiseen. Eli luen raportteja, kahlaan numeroita ja etsin tietoa yrityksestä ja sen tuotteista.
Mutta käytän sijoituspäätöksissäni paljon skenaarioajattelua markkinan suhteen, vähän teknistä analyysiäkin ja pyrin yleisesti ymmärtämään markkinoiden odotuksia yrityksen suhteen mahdollisimman tarkasti. Eli myös treidaajan työkaluja.
Nykyisin olen enemmän jonkinlainen kontrasijoittaja, eli minua kiinnostaa asiat ja markkinat mitkä eivät ole muodissa. Käytän aikani niiden tutkimiseen. Mutta kunnioitan sen verran markkinaa, että yleensä hyppään ostolaidalle vasta kun markkina antanut jonkinlaisen signaalin, että jotain muutosta näköpiirissä. Ja ei olla enää ns. vapaapudotuksessa tai mörnitä. En siis koskaan osta “uusia pohjia” - trendit kun ovat niin voimakas (ja irrationaalinen), ilmiö markkinalla. Tätä(kin) sääntöä olen toki rikkonut.
Jaksan tonkia firmoja päivästä toiseen. Eli vuodessa tulee käytyä paljon firmoja läpi pintapuolisesti. Väistämättä jonkun verran mielenkiintoisia caseja osuu eteen tasasin väliajoin.
Yritän ymmärtää firman menestyksen kannalta muutaman oleellisimman asian ja keskittyä niihin. Olkoon se sitten vahvasti kasvava markkina tai selkeä kilpailuetu tai jotain muuta.
Uskon että yksittäisen firman tutkimiseen ja mallintamiseen käytetty aika ei loputtomasti korreloi sijoitusmenestyksen kanssa, varsinkin kun olettaa vaihtoehtoiskustannuksen, eli muiden firmojen tutkimisen. Toki analyysi pitää tehdä kunnolla. Mutta teen esim. hyvin harvoin täydellisiä DCF-malleja. Joskus sinne päin, ymmärtääkseni yrityksen liiketoimintamallia / yksikköekonomiaa paremmin, mutta en juurikaan arvonmäärityksen osana. Jos arvonmääritykseen ei riitä kertoimet, liikutaan mielestäni herkästi “tarkkuusharhan” alueella.
Ja yhtenä puolena mainittakoon, että muutan myös mieltäni usein. “Strong opinions, loosely held” vai miten se sanonta meni. Eli ehkä ensi vuonna vastaisin tähän haastatteluun ihan eri lailla. Kai se on jossain mielessä vahvuus, että en ole lukkiutunut mihinkään identiteettiin tai ajatukseen. Mutta toisaalta mitään hirveän selkeää sijoitus identiteettiä tai fokusta ei ole pitkänkään sijoitusuran aikana syntynyt.
5. Voisitko avata millainen sijoitushistoria sinulla on?
Sijoittaminen tuli jossain määrin kuvioihin jo hyvin nuorena, koska isäni oli innokas sijoittaja joten kotona tuli altistusta aiheeseen. Ja hän säästi myös pienimuotoisesti nimiini, lähinnä rahastoihin, mutta jotain osakevalintojakin.
Täysi ikäisenä kun rupesin säästöjäni itse hoitamaan muistan ihmetelleeni pitkään, että miten ihmeessä tämä Keskon osake on joskus (90 luvulla) maksanut näin vähän ja nykyisin näin paljon. Tarkkoja hintoja en muista ja markat muuttui välissä euroiksi. Mutta selkeä multibäggeri se oli siitä se kipinä varmaan syntyi. Näinhän ne tutkimuksetkin osoittaa, että ensimmäiset vahvat sijoituskokemukset värittävät vahvasti meidän tulevaa suhtaumista sijoittamiseen.
Kauppalehden foorumilla tuli silloin vähän pyörittyä ja joskus siinä parikymppisenä ensimmäisen kerran Seppo Saariot yms. luettua. Kiinnostus kasvoi finanssikriisin jälkimainingeissa, eli hirveällä tuurilla hyvään aikaan. Varsinkin ottaen huomioon, että oma fokus oli silloin jo muualla kun Suomessa, pääosin Yhdysvalloissa.
Tämä ei todellakaan perustunut mihinkään syvälliseen makroanalyysiin tai mihinkään muuhunkaan rationaaliseen - tuntui vaan jotenkin konkreettisemmalta sijoittaa tuttuihin brändeihin kuten Appleen ja Nikeen joiden tuotteita itse käytti ja ihaili. Verrattuna sitten vaikka johonkin Metsoon, mistä ei noin niinkun perstuntumalla ymmärtänyt mitään. Ehdottomasti enemmän tuurilla mentiin kun taidolla.
Tuurista hyvänä esimerkkinä, ostin Teslaa kohtuu merkittävän position (omaan salkkuun nähden) 2012-2013. Ja myin 2018 “going private” episodin aikana. Myyntihetkellä alkoi jo ymmärtämään arvon määrityksestäkin enemmän. Joten päättelin tietysti suuressa viisaudessani, että älyttömän kallis on. Noh, “little did he know” ja niin edelleen, enpä ole viitsinyt laskea mikä olisi possan nykyarvo.
Toki uralle on mahtunut paljon aidosti huonojakin sijoituksia. Treidaamistakin on tullut harjoiteltua paljon vuosien varrella, melko vaatimattomin tuloksin. Ei siis varsinaisesti päiväkauppaa koskaan, mutta vähän pidempää swing treidiä. Toki oppia siitäkin on jäänyt käteen ja jotain strategioita vieläkin noudatan.
Jostain syystä mulle on kuitenkin aina ollut luonnollista irrottautua melko nopeasti epäonnistuneista sijoituksista, joten mitään massiivisia yksittäisiä tappioita en ole nähnyt. Tämä “varovaisuus” on toisaalta lisännyt turhaa kaupankäyntiä ja aiheuttanut näitä aivan liian aikasin myytyjä caseja. Enemmänkin voisi riskiä ottaa kun oma näkemys on vahva.
Kuten monella muullakkin, korona aikaan sijoitusura otti uuden vaihteen. Itselläni osui vielä työelämän muutos about samoihin aikoihin ja päätin ottaa sijoittamisen vakavemmin – sekä oppimisen kannalta, että toki myös ihan taloudellisin tavoittein, jonkin kokoinen salkku oli kerennyt kertyä.
Viimeisten vuosien aikana kontra-ajattelija minussa on selkeästi nostanut päätään ja kiinnostus on hiljalleen valunut enemmän pienempiin yhtiöihin. Ensinnäkin tuntuu, että niiden analysointi on huomattavasti helpompaa pienillä resursseilla toimivalle piensijoittajalle. Ja toisaalta kilpailu niissä tuntuu tällä hetkellä olevan melko vähäistä. Suurimman osan fokus on jossain ihan muualla.
Tuloksien valossa oma historia on ihan onnistunut, eli indeksit (S&P500) biitattu koko uran ajalta. Myös viime vuonna; vaikka oma paino pääosin pienissä Eurooppalaisissa firmoissa, niin hyvä vuosi 2024 oli tulosten valossa.
Tai miten nyt sitten arvottaa käytetyn ajan, siihen nähden toki indeksisijoittaminen olisi varmasti ollut tehokkaampaa. Mutta riippumatta mihin tämä oma “sijoitusura” tarkalleen vie, niin paljon tästä on saanut oppia ja varmasti myös saa tulevaisuudessa sisältöä elämään.
6. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi askel askeleelta?
1. Ideoiden siivilöinti on itselleni iso ja tärkeä osa prosessia.
Tällä tarkoitan prosessin osaa missä erinäisillä syillä päädyn lisäämään osakkeen listoilleni. Käytän harvoin mitään varsinaista screenausta, koska en ole kokenut itse niistä löytäväni hyviä osakkeita. Mutta X:n, uutisten, tai vaikka kiinnostavien toimialojen kautta löytyy käytännössä päivittäin uusia jollain tasolla kiinnostavia osakkeita ja lisäilen niitä omille listoille. Twitter-yhteisö erityisen tärkeä tähän, sieltä nousee koko ajan uusia mielenkiintoisia nimiä.
Listoillani Tradingview:ssä taitaa nykyisin olla parisen tuhatta tickeriä (pelkkiä listoja lähemmäs pari sataa). Eli reipas datapankki nimiä jotka on jollain tavalla joskus herättänyt mielenkiinnon tai olen kerännyt alaan / maahan / teemaan tms liittyviä nimiä.
Käyn näitä listoja jollain tasolla joka päivä läpi. Jos luen vaikka jonkun mielenkiintoisen uutisen niin käyn katsomassa löytyykö listoiltani siihen liittyviä firmoja.
Ja toisaalta tarkemmassa seurannassa olevilta firmoilta luen uutiset joka päivä, varsinkin jos osakekurssi antaa jonkin indikaation, että jotain meneillään.
2. Ideoiden pikainen analysointi.
Jos minulla ei ole selkeää ennakkokäsitystä firmasta, ensimmäinen steppi on mulla hyvin lyhyt. Vilkaisen perustiedot, perus numerot viime vuosilta, vähän mitä analyytikot odottaa ja hinnoittelu kertoimet. Itse käytän TIKR.comia tähän, mutta näitä palveluita toki vino pino mistä saa nopeasti nämä katottua. Katson aina myös chartin, eli joku haju miten hommat viime aikoina menneet suhteessa markkinoiden odotuksiin. Menisköhän tähän 1-2 minuuttia yhteensä.
Tämä vilkaisu riittää karkeasti veikaten 99% katsomieni firmojen kohdalla. Eli ei synny “sitä jotain” fiilistä. Vaikea edes tarkalleen sanoa mistä se fiilis syntyy. Fiilis siitä että jotain hinnoittelussa saattaa olla pielessä. Tai tässä voi olla kasvupotentiaalia mitä ei ehkä vielä olla huomattu.
Välillä toki tulee suoraan niin hyvä pitch joltain, että haluan heti tutkia tarkemmin.
3. Idean tarkempi analysointi. Jos firma läpäisee ensimmäisen pika-analyysi seulan niin alkaa perusteellisempi analysointi työ.
Kestää yleensä pitkään ja sisältää niin materiaalien lukemista, yksinkertaisia exel malleja numeroista, kun kirjoittamista. Hyvä tapa oppia firmasta on kirjoittaa siitä X:ään, tulee tiivistettyä oleellisin. Tai pidemmin esimerkiksi Sijoitustietoon, missä tulee toki avattua selkeästi laajemmin ajattelua. Mutta vaikka ei julkaisisi mitään, niin kirjoittaminen itsellekkin auttaa selkeyttämään ajattelua.
Tosi tapauskohtaista toki miten kauan tämä prosessi kestää, ennenkuin päätän ostaa. Joskus vuoden, joskus tunnin. Riippuu niin tilanteesta ja miten markkina sattuu tarjomaan “ostopaikkaa”. Yleensä vaatii jonkin aikaa seuraamista, että ymmärtää mitä esimerkiksi markkina odottaa jo firmalta. Se ei aina ole mitenkään selkeää määritellä, vaan vaatii esimerkiksi tulosreaktion tms. näkemistä.
Ja toki näitä tarkemmin analysoitavia on rinnakkain aina monia, joita sitten pikkuhiljaa työstetään.
7. Mitkä ovat kolme tärkeintä yhtiöiden omaa materiaalia (esim. tiedotteet, vuosikertomukset etc.) sinun poimiessasi osakkeita? Perustele valintasi.
Viime aikoina on tullut tutkittua paljon viimeisten vuosien listautujia ja näiden uudempien firmojen kohdalla ehdoton lempidokumentti on listalleottoesite (prospectus). Erittäin hyvä dokumentti joissa yritykset käy yleensä läpi kilpailutilannetta ja markkinaa myöden kaikenlaista. Sisältää siis syvällistä tietoa sekä yrityksen toiminnasta, että tilinpäätöstietoja. Usein paljon paremmin kun kvartaaliraporteissa tai edes vuosiraporteissa.
Pidempään listalla olleiden kohdalla listalleottoesite ei toki ole enää relevantti, jolloin perus kvartaaliraportit ja vuosiraportit lienee niitä oleellisimpia. Salkussa olevien firmojen kohdalla tulee toki käytännössä kaikki luettua, tiedotteista lähtien. Tilaan sähköposti ilmoitukset firman IR sivuilta niin ei mene ohi.
8. Miten sinä seuraat eri toimialoja ajatellen sijoitustoimintaasi? Jos löydät kiinnostavan yhtiön, niin miten lähdet tutkimaan yhtiön toimialaa ja kuinka tärkeää on mielestäsi tuntea yhtiön toimiala?
Näillä uusilla tekoälytyökaluilla pääsee erittäin hyvin kiinni eri aloihin. Kyselee siis Perplexityltä tai Chat Gpt:ltä esittelemään alaa ja kilpailutilannetta.
Toimialan tunteminen on toki kokonaisuudessaan erittäin tärkeää ja relevanttia sijoittamisen kannalta. Monet toimialat liikkuu usein hyvin pitkälti synkassa, ainakin keskipitkällä aikavälillä. Eli on oleellista ymmärtää onko oman yhtiön alalla hyvät vai huonot tuulet meneillään.
Ja kuten sanoin, itselläni listoja Trading view:ssä, aloittain jaoteltuna, mistä luen uutisvirtaa seuraamiltani aloilta.
9. Mitkä ovat sinulle tärkeimpiä tietolähteitä, kun tutkit ulkomaisia yhtiöitä, jos unohdetaan normaalit yhtiön omat materiaalit?
Kuluttajafirmojen kohdalla oleellisia on eri sosiaaliset mediat, Reddit, Google trends jne. joista saa yleensä paljonkin kaivettua tietoa yrityksistä ja sen tuotteista.
Ja kuten yllä sanoin, nykyisin käytän myös paljon hyväkseni “tekoälyä” eli näitä uusia palveluita mitkä tekevät tiedonhaku tyyppiset hommat Googlea paremmin.
Toinen paljon käytössä oleva on NotebookLM, joka on Googlen työkalu dokumenttien läpikäymiseen. Sinne kun tiputtaa edellä mainitun yleensä monta sataa sivua käsittävän listalleottoesitteen ja pyytää tiivistämään oleellisia seikkoja / kyselee asioita niin läpikäyminen tehostuu huomattavasti.
10. Kerro viidelläkymmenellä sanalla per yhtiö, mitä mieltä olet niistä:
- Amer Sports
Sijoitustiedosta löytyy melko tuore kirjoitukseni Amerista. Portfoliossa kaksi erittäin vahvaa brändiä (Arcteryx ja Salomon) joiden johdolla liiketoiminta kehittynyt hyvin ja näkymät hyvät. Hinta noussut viime aikoina rajusti, joten ei enää erityisen halpa, mitä oli vielä heti listautumisen jälkeen. Amer Sportsin takana Kiinalaiset omistajat ja johto, ja liiketoiminnan kehitys ollut parasta Kiinassa, joten ns. “Kiina riskiä” on. Toisaalta brändejä johdetaan lokaalisti, eli en pidä suoranaisesti Kiinalaisena yrityksenä.
- Lululemon
Vahva brändi joka teki ison markkinan pienestä nichestä (jooga pantsit). Laadukkaat numerot ja kaikinpuolin laadukas firma. Osake ollut pitkään melko kallis ja viime vuosina noussut pari relevanttia kilpailijaa, joten hinta sahannut viimeiset vuodet. Suoritustaso ei kilpailusta huolimatta ole mitenkään romahtanut, vaikka markkina näin ehkä ennustanut. Juuri nyt ei erityisen halpa, kun pompannut rajusti edellisestä kuopasta.
- LVMH
Hyvin johdettu ja laadukas firma tämäkin kaikin puolin. Kuluttajatuoteliiketoiminnassa brändi on kaikki kaikessa ja LVMH isoon portfolioon mahtuu monenlaisia brändejä, minkä takia analysointi on kuitenkin mielestäni hankalaa.
Kohtuullisen hintainen tällä hetkellä. Luksusbrändien vetovoiman sijoituksena ymmärrän täysin, erittäin vahva hinnoitteluvoima ja asema monella. Mutta kasvunäkymät ovat sen verran heikot, että olen itse varonut luksussektoria viime aikoina. Iso osa viime vuosien kasvusta tuli Kiinasta ja suurin osa kasvuodotuksista oli ladattu sinne. Tilanne voi parantua jos Kiinassa aloitetaan elvytys. Tai paikkaako esim. Intia tätä Kiinan aukkoa tulevaisuudessa, voi olla, mutta markkina varmasti vaikeampi lähivuosina kun mitä se on ollut viimeiset 10 vuotta. Eli alhaiset kertoimet voivat myös hämätä.
- Zalando
Fast fashion verkkokaupan pioneereja. Meni lujaa korona boomissa kun nettikauppa veti ja vielä lujempaa tultu alas koronan jälkeisessä krapulassa. Osunut samaan aikaan sekä yleisesti vähentynyt kysyntä, että voimakkaasti kasvanut kilpailu mm. Sheiniltä ja Temulta, eli Kiinalaisilta vielä halvemmilta/nopeammilta krääsämuotikaupoilta.
Toisaalta hyvänä puolena, että Euroopassa ala konsolidoitunut viime vuosina. Mutta halpojen vaatteiden nettikauppa ei ole helppoa liiketoimintaa. Varoisin simppelien kertoimien käyttämistä Zalandon arvottamisessa koska luvut heittelehtineet niin paljon viime vuosina.
Vähän siis käänneyhtiö henkinen case, melko halpa jos saa hommat rullaamaan. Pitkän ajan kasvunäkymiä erittäin vaikea itselleni hahmottaa, enemmän kiinni toteutuksesta, enkä tunne firmaa tarpeeksi hyvin että osaisi arvioida tarkemmin.
11. Miten hyödynnät sijoitustoiminnassasi makrotalouden uutisia ja dataa? Vai hyödynnätkö mitenkään?
Seuraan makroa innokkaasti, eli vähintään siis harrastan makroa. Harvoin teen varsinaisesti sijoituspäätöksiä kuitenkaan makronäkemyksen mukaan, vaikka on sitäkin tullut tehtyä. Mutta makrotalouden kuva ja ennenkaikkea markkinan sentimentti määrittää enemmänkin viitekehystä missä sijoittamista teen. Eli periaatteessa oleellista seurata, mutta ei kannata hurahtaa mihinkään äärimmäiseen ajatteluun, eikä FED kokousten tuloksia kannata treidata.
Mutta esimerkiksi juuri nyt mielestäni mielekkäämpää tutkia pieniä Eurooppalaisia kuin isoja Amerikkalaisia firmoja, koska konsensus on niin vahva, että Euroopasta ei tule koskaan mitään, Yhdysvallat on ylivoimainen ja Mag7 pystyy dominoimaan ikuisesti. Ja kaikkien fokus on Yhdysvalloissa ja tekoälyssä.
Mutta markkina kun on pohjimmiltaan syklinen ja maanisdepressiivin otus, joka toistuvasti pelaa oikeatkin näkemykset liian pitkälle.
Euroopasta saa pieniä, mielestäni laadukkaita firmoja hyvinkin kohtuulliseen hintaan. Ja osakevalitsijan täytyy olla oikeassa vain sen yksittäisen firman suhteen.
12. Mitä nykypäivän Pentti sanoisi juuri sijoittamisen aloittaneelle nuorelle Pentille?
Varmaan jotain tyhmää kuten, että etsi jotain epämääräisiä pienyhtiöitä Italiasta, äläkä sijoita Appleen jonka kaikki tuntee. Ja ihan vihkoonhan se olisi mennyt.
No mutta jos tosissaan, niin varmaan painottaisin sitä psykologista puolta, eli esimerkiksi itseensä luottamista. Nuorena on kuitenkin varaa ja aikaa ottaa enemmän riskiä, oma perusluonne on aina sijoittmisen suhteen ollut melko varovainen.
Toinen pointti jonka sanoisin on, että aloita kirjoittamaan Twitteriin / blogiin heti. Aloitin julkaisemaan ajatuksia sijoittamisesta kunnolla vasta joskus 2019 ja olen todennut, että se on ehdottomasti paras työkalu oppimiseen. Se pakottaa jäsentämään ajattelua ja pureutumaan asioihin tarvittavalla syvyydellä. Toisaalta se on ollut myös erinomainen keino tutustua kanssamielisiin sijoittajiin, ja heiltä myös saanut erittäin paljon oppia.
13. Jos sinun pitäisi valita viisi henkilöä hoitamaan salkkuasi viideksi vuodeksi, ketkä valitsit ja miksi?
Suomesta valitsisin meidän “fintwit” yhteisön pari tuttua superstaraa eli Mäkisen Mikon ja Heikki Keskivälin. Vähän erilaiset sijoitustyylit ja -kulmat, mutta molemman erittäin asiansa osaavia sijoittajia.
Maailmalta sitten heitä tukemaan lähtisi Stanley Druckenmiller, joka toisi makronäkemyksiä ja ehkä sellasta pitkän kokemuksen tuomaa riskinottokykyä mukaan. Ja vaikkapa Edward Thorpe huolehtimaan portfolion hallinnasta ja kvantitatiivisesta puolesta, joka muutenkin vaikuttaa melko kovalta sälliltä.
Ja villinä korttina mukaan Ruotsalainen treidaaja Kristjan Kullamägi, joka treidasi Youtubessa muutama vuosi sitten avoimesti isot summat rahaa. Hänen tehtävä ulosmitata kuplista ja muista markkinan hölmöilyistä tuotot. Hän selkeästi osaa sen. Ja veikkaan kuplien ja muun “epärationaalisen sekoilun” olevan jollain tasolla kestävä ilmiö, näin somen ja informaatiotulvan aikakaudella. Aiempaa huomattavasti lyhyemmillä ja rajuimmilla sykleillä. Kuten viime vuosina nähty.
(biing @Heikki_Keskivali ja @Mikko_Makinen , bingasin teidät jotta huomaatte t. Alokas)
14. Miten hallitset tunteesi sijoittamisessa, ettet lähde esim. fomottelemaan?
Tunteiden hallinta on varmasti yksi vaikeimpia palasia sijoittamisessa.
Olen tunteiden kanssa parempi kestämään tappioita ja esim. myymään tappiolla. En jää tappioita yleensä kauheasti murehtimaan.
Mutta hankaluuksia juurikin esim fomon kanssa. Ja joskus vaikea pysyä omassa strategiassa ja tulee tehtyä liian äkkinäisiä päätöksiä, jotka ovat usein vielä jotain oman strategian ulkopuolisia “ideoita”. Harvoin hyviä sellasia.
Pikaisesti tehdyt päätökset menee usein enemmän tai vähemmän vihkoon, koska yleensä silloin on ollut meneillään jotain “dramaattista” ja päätöksiä tulee tehtyä tunteella. Säännöt auttaa. Konkreettiset suunnitelmat siitä, että mitä aion tehdä ja miksi.
Mutta urheilu itselle kuitenkin tärkein keino purkaa tunteita ja pitää mieli kurissa. Vaikka hommat menisi metsään, tai markkinoilla tapahtuisi odottamattomia ja tunnemyrsky olisi iso, niin pari tuntia painimatolla ja olen kuin eri ihminen.
15. Millaisia tavoitteita sinulla on sijoittamisessa? Miten olet nauttinut sijoittamisen tuomasta varallisuudesta?
Tavoitteena tehdä sijoittamisesta tavalla tai toisella ura ja elämänmittainen oppimisen polku. Ei mitään selkeitä taloudellisia numerotavoitteita.
Varallisuutta on toki kertynyt jonkin verran, mutta ei mitenkään niin merkittävästi, että varsinaisesti naatiskelu olisi mitenkään ajankohtaista. Toki omaisuus tuo turvaa ja ei tarvitse murehtia perusasioista, mutta kohtuullisen säästeliästi yritän elää ja pitää ns perus elintason maltillisena, riippumatta omasta varallisuuden kehityksestä.
16. Miten Alokas oppisi seuraamaan paremmin omistamiensa yhtiöiden aloja?
Ensinnäkin, tämä koko Alokas haastattelee konsepti on mahtava. Ja kaikki muukin julkinen mitä teet on äärimmäisen hyvä esimerkki miten sijoittamista kannattaa lähteä oppimaan. Tekemisen ja jakamisen kautta. Eli en hetkeäkään epäile, ettetkö kehity sijoittajana nopeasti.
Aloja kannattaa omasta mielestäni seurata yhtiöiden kautta. Kerää listoille haluamaltasi alalta kourallinen oleellisia ja itseäsi kiinnostavia yhtiöitä ja seuraa niiden uutisvirtaa. Sieltä ne signaalit ja oleellinen informaatio tulee. Perplexity ja muut tekoälyt ovat hyviä lähteitä kysellä, ketkä ovat oleellisia pelureita milläkin alalla.
Talousuutiset, makrodata ja “asiantuntijoiden” arviot jne. voi toki olla kiinnostavia, mutta ne on lähinnä “ääntä”. Eli harvoin sisältävät mitään aitoa signaalia arvoa.
Asiantuntijoidenkin ennusteiden osumatarkkuus on minimaalinen ja ne pitää vielä aina muistaa mitoittaa hinnoissa jo oleviin oletuksiin.
17. Mistä haluat kiittää suomalaista sijoitusyhteisöä?
Parhaimpana puolena se, että niin moni jaksaa jakaa pyyteettömästi ajatuksia ja ideoita. Ja jeesata kokemattomampia, sijotusyhteisöön uppoutuminen on kuitenkin erinomainen tapa oppia sijoittamista. Eli siitä iso kiitos monelle!
Kiitos Pentille!
Inderesin materiaalit pitäisivät minusta olla pakollisia kaikille suomalaisille osakepoimijoille, mutta ehdottomasti suosittelen lukemaan myös Pentin ja monien muidenkin laatusijoituskirjoittajien tekstejä. X:ssä on paljon kaikenlaista kahjoa, varsinkin nykyisin (vihaa, kiinavenäjäjaheidänystävätpropagandaa, väkivaltaa jne.) ja politiikkasekoilut kannattaa siellä ohittaa, mutta hyvää sijoituskäyttismatskua siellä on, ottakaahan sieltä ainakin Pentti seurantaan:
Pentillä on erinomaisia kirjoituksia Sijoitustiedossa, mutta X:ssä hän on myös onneksi aktiivinen. Hänen tililtään ei löydy valittavaa politiikkaöyhöä, vaan todella timanttisia sijoitusaiheisia juttuja.
Pentillä on upea tavoite
“Tavoitteena tehdä sijoittamisesta tavalla tai toisella ura ja elämänmittainen oppimisen polku. Ei mitään selkeitä taloudellisia numerotavoitteita.”
Kiitoksia ja mukavaa viikonloppua!