Apetit - Kasviksia kansalle

Aloitetaan - en ole oikeasti näin ilkeä ihminen, mutta hain roastiin särmää:

  • Miksi Apetit ei osta omia osakkeitaan, vaikka p/b-arvo on rutkasti alle yhden ja kassa pursuaa rahaa divestointien myötä? Myöntääkö yhtiö näin itsekin ettei 60 centillä kannata ostaa euron arvoista omaisuutta ja luoda halvalla & riskittömästi omistaja-arvoa? Vai onko näköpiirissä muka parempia sijoituskohteita?
  • yhtiö panostaa rypsituotteisiin ja niiden sivuvirtoihin (kuten lämpölaitos) samalla kun kasvin viljely Suomessa supistuu. Ollaanko pian kokonaan kalliin tuontiraaka-aineen varassa ja alttiina lisäriskeille?
  • Väite: Apetit rakastaa kerätä taseeseensa voimaloita ja tehtaita. Erilaisten laitosten ylläpito ja laajentelu on suorastaan Apetitin dna:ssa. Esim. rypsi-ingredientin lisensointia muille ei siksi edes harkita ja alihankkijoiden käyttöä valmistuksessa vältetään.
  • Pörssi-indeksit ja Apetitin markkina-arvo ovat matkanneet jo vuosia eri suuntiin. Ollaanko Stockmannin tiellä - nopeasta reagoinnista Apetitia ei voi moittia. Kenelle kuuluu kunnia tästä saavutuksesta?
  • Väite: suurimpien omistajien etu ei käy yksiin pienosakkaiden kanssa. Omistaja-arvon luonnin sijaan Apetit nuutuu paikallissatraappien hiekkalaatikoksi, jossa paikalliset intressit jyräävät (vrt. Stockmann)
  • Apetit on Suomen markkinoilla pakastealtaiden herra, mutta S/K-ketjun renki. Miten Apetit aikoo murtautua ruokatuotteillaan irti pihtiliikkeestä suoraan kuluttajan ulottuville?
  • toimitusjohtaja omistaa vain (lähde: Apetit.fi) 586 osaketta. Muu johtoryhmä ei osakettakaan. Melko vaatimattomia lukemia. Mistä tämä mielestäsi kertoo ja miten osakkeenomistajan tulisi asiaa tulkita?
12 tykkäystä

Yhdyn moneen @In_Der_Esche oivaan kysymykseen. Eritoten kiinnostaa tuo, kuinka omistajapohja vaikuttaa yhtiöön. Sijoittajalle se näyttää ainakin siltä, että ratkaisuja ei tehdä yhtiön tulevaisuus edellä, vaan isompien omistajien omat intressit määräävät.

Myös tuo johdon vähäinen osakeomistus viestii huonoa. Mikäli yhtiö onnistuu tuloskäänteessään, niin yhtiö on todella edullisesti hinnoiteltu tällä hetkellä. Ilmeisesti yhtiön johto ei silti itsekään usko pysyvään muutokseen?

3 tykkäystä

Erinomaisia kysymyksiä yllä! Tässä jokunen jatkoksi. Osa sivuaa jo aiemmin käsiteltyjä aiheita.

  • Kumpi ryhmä on Apetit:lle tärkeämpi: osakkeenomistajat vai alueelliset maanviljelijät, liitot, kunnat ym.? Huomiona, että edellä mainitut tahot näkyvät vahvasti myös osakkeenomistajissa, mutta jäävätkö puhtaat osakkeenomistajat (ei muuta sidosta) kakkosiksi? Kuka/mikä taho firmaa todella johtaa?

  • Onko hyvää tai edes normaalia satokautta olemassa? Milloin viimeksi sato on ollut hyvä tai edes normaali? On kuivaa, sataa liikaa, tuulee väärästä suunnasta tai joutsen kakkaa pellolle. Vuosikertomuspohjassa tuntuu olevan kohta ”heikko satokausi” painettuna pysyvästi.

  • Mitä Apetit haluaa olla tulevaisuudessa? Firma poukkoillut historiassa suuntaan ja toiseen ja nytkin on usea eri segmentti, joissa on hankala nähdä synergiahyötyjä. Pitäisikö toiminta keskittää tarkemmin?

  • Onko reipas orgaaninen kasvu mahdollista? Miltä segmenteiltä se voisi tulla?

  • Yrityskaupat. Väite: elintarvikealan yrityskaupat ovat hankalia. Arvostukset ovat kalliita ja kasvu & tuloksenteko vaikeaa. Hyvä esimerkki oli Apetitin myymä tuoretuoteliiketoiminta. Pienemmät yritykset ovat hyvin vahvasti yrittäjävetoisia ja riippuvuus avainhenkilöistä on suuri. Miten Apetit suhtautuu yrityskauppoihin? Apetitia on enemmän spekuloitu ostajana, mutta näettekö koko Apetitin mahdollisena yrityskaupan kohteena?

  • Useat Apetitin kuluttajatuotteet ovat hyviä, mutta kalliita. Kilpaileva edullisempi tuote tulee usein ulkomailta ja hintaero saattaa olla hyvinkin suuri. Näettekö edulliset ulkomaiset tuotteet haasteena vai pystyykö kotimaisuudella perustelemaan selvästi korkeamman hinnan? Tähän liittyen yksi tuotenosto. Järvikalapuikko (ja muut järvikalatuotteet) ovat kaikelta muulta kannalta erinomainen tuote, mutta hinta on kova. S-ryhmän verkkokaupassa hinta on lähes viisinkertainen (!) suhteessa edullisimpaan kalapuikkoon 13.75 €/kg vs. 2.82 €/kg ja ns. brändimerkkejäkin selvästi kalliimpi. Vahva hinnoitteluvoima on tietysti etu, mutta hinta ohjaa hyvin vahvasti isoa osaa kuluttajia ruokakaupassa. Pystyykö kuluttajahintaa laskemaan merkittävästi esim. volyymin kasvaessa?

Annetaan myös kehuja: uudet tuotepakkaukset ja erityisesti kotimaisuuden korostaminen toimii.

6 tykkäystä

Kiitos kaikille kysymyksistä, yleensä ROASTiin saa analyytikon kanssa keksiä suurimman osan kysymyksistä mutta nyt kyllä pitää antaa yleisölle täydet pisteet kysymyspatteristosta. :smiley:

Lisäsin muutaman rohkaisevan ja valon pilkahdusta tuovan kysymyksen tuonne joukkoon, alkoi jo roastaajaakin ahdistamaan. :smiley:

ROAST APETIT ESA MÄKI

-Kerrotko hieman itsestäsi?

-Mitä Apetit tekee, rautalangasta vääntäen?

-Apetitin osakekurssi kertoo paljon yhtiön korpivaelluksesta viime vuosikymmenenä.
Apetitissa suoritettiin viime vuonna kuin “Säkylän miesten suorittama puhdistus” kuten mediassa muotoiltiin, jossa johtoa ja hallitusta pistettiin uusiksi ja yksi pääomistajista, Esko Eela, haukkui edellistä poppoota “vitkastelijoiksi”.

Miten sinun luotsaama Apetit eroaa aiemmasta?

-Kuinka paljon nyt lupaavasta käänteestä on nykyjohdon ja kuinka paljon aiemman johdon tekemän pohjatyön ansiota?

KILPAILU

-Kuinka monta prosenttia kuluttajista valitsee pakastealtaasta ns. laatumerkin (Apetit) vai ns. ruokaketjujen halpismerkin? Miten trendi tältä osin on kehittynyt esimerkiksi viimeisen 5 vuoden aikana? Ts., private label kilpailutilanne?

-Apetit on Suomen markkinoilla pakastealtaiden herra, mutta S/K-ketjun renki. Miten Apetit aikoo murtautua ruokatuotteillaan irti pihtiliikkeestä suoraan kuluttajan ulottuville?

*panostukset omiin digitaalisiin kanaviin, vrt. tapaus Feelia?

-Minkälaista potentiaali vienti ulkomaille näyttelee Apetitille etenkin ruokaratkaisujen osalta?

-Monien sijoittajien silmissä Apetitin tuotteet näyttävät kalliilta kilpailijoihin verrattuna. Minkälainen kilpailuvaltti kotimaisuus on, pystyykö sillä perustelemaan korkeampia hintoja?

-Syystä tai toisesta huonot satokaudet tuntuvat riivaavan Apetitia joka vuosi. Minkälaista roolia satojen laatu näyttelee Apetitille?

-“Minua kiinnostaa Apetitin positioutuminen Suomen viljakauppamarkkinassa. Osaatko sanoa millaisia markkinaosuuksia Apetit hallitsee versus Lantmännen & Hankkija?

Onko jotain erityistä syytä miksi nämä kaksi yllä mainittua kilpailijaa performoi paremmin kuin Apetit?”

STRATEGIA ja TALOUDELLISET TAVOITTEET

-Mikä on Apetitin uusi strategia? Konkreettisesti. (Keskustelu)

-Miten Apetitista tulee parempi yhtiö strategian myötä?

-Taloudelliset tavoitteet: Tavoitteet 8 % ROCE, 14 MEUR käyttökate. Apetitin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) on ollut viimeksi 8 % tasolla vuonna 2008. Käyttökate oli viime vuonna 2,5 MEUR. Apetit on toistuvasti alittanut omat tavoitteensa viime vuosina. Miksi tällä kertaa olisi toisin?

-Voiko Apetit saavuttaa strategian taloudelliset tavoitteet ilman yritysjärjestelyitä?

-Pystyykö Apetitin kaltainen yhtiö orgaaniseen kasvuun, ja jos niin millä alueilla?

-Haluaisitko avata rypsi-ingredientin mahdollisuuksia, miten näet ylösajon?

KONSERNIRAKENNE

-Mitä Apetit on pitkässä juoksussa? Apetitilla on edelleen useita segmenttejä vailla selkeitä synergiahyötyjä.

-Onko kaikki osat kaupan, ja voisiko koko Apetit olla myös yrityostokohde?

-Apetit on aikoinaan lähtenyt liikkeelle sokeribisneksestä, mutta mitä roolia Sucros näyttelee nykymuotoisessa Apetitin kokonaisuudessa?

-Jos spekuloidaan, mikä olisi Sucroksen tehtaan kohtalo, jos Apetit ei olisi omistajana? Suojeleeko osakassopimus tehtaan säilymistä?

-Mikä rooli viljakaupalla on Apetitissa. Esim. Raisio on ajanut alas omaa viljakauppaansa sen heikon kannattavuuspotentiaalin takia. Samoin Apetitin viljakauppa on viime vuosina ollut murheenkryyni.

-Kieli keskellä suuta… Apetitin pääomistajat ovat monet myös tärkeitä sidosryhmiä Apetitille, esim. Säkylän kunta, Berner tai MTK.

Miten kommentoisit väitettä: “Suurimpien omistajien etu ei käy yksiin pienosakkaiden kanssa. Omistaja-arvon luonnin sijaan Apetit nuutuu paikallissatraappien hiekkalaatikoksi, jossa paikalliset intressit jyräävät. Niin, kenen etua Apetitissa lopulta ajetaan?”

-Apetitilla on pörssiyhtiölle suht harvinainen hallintohimmeli, nimittäin hallituksen nimittää osakkeenomistajien valitsema hallintoneuvosto jossa istuu pääoasiassa maanviljelijöitä ja tilanhoitajia. Mikä tämän neuvoston rooli Apetitissa on?

VOITONJAKO JA INVESTOINNIT

-Miksi Apetit ei osta omia osakkeitaan, vaikka p/b-arvo on rutkasti alle yhden ja kassa pursuaa rahaa divestointien myötä?

“Myöntääkö yhtiö näin itsekin, ettei 60 centillä kannata ostaa euron arvoista omaisuutta ja luoda halvalla & riskittömästi omistaja-arvoa? Vai onko näköpiirissä muka parempia sijoituskohteita?”

-Apetit panostaa rypsituotteisiin ja niiden sivuvirtoihin (kuten lämpölaitos), samalla kun kasvin viljely Suomessa supistuu. Ollaanko pian kokonaan kalliin tuontiraaka-aineen varassa ja alttiina lisäriskeille?

-Miten kommentoisit väitettä:

“Apetit rakastaa kerätä taseeseensa voimaloita ja tehtaita. Erilaisten laitosten ylläpito ja laajentelu on suorastaan Apetitin dna:ssa. Esim. rypsi-ingredientin lisensointia muille ei siksi edes harkita ja alihankkijoiden käyttöä valmistuksessa vältetään.“

-Apetitilla on yleensä suurin osa kassavirrasta jouduttu laittamaan takaisin liiketoimintaan investointeina tuotantoon ja ylläpitoinvestointeina. Minkälaisia investointitarpeita teillä on lähivuosina, etenkin Öljykasvituotteet-segmentin osalta?

YLEISET

-Sinulle ja johtoryhmällä ei ole lainkaan tai vain muutamia satoja osakkeita eikä hallituskaan kauheasti ole nahkaansa laittanut Apetitiin osakeomistusten mielessä. Eikö luottoa löydy yhtiöön, kun ei ole omaa rahaa kiinni?

-Miksi Apetit olisi hyvä sijoituskohde?

7 tykkäystä

Kiitoksia paahtiksesta, nämä on aina mukavia kun hieman grillataan ja saa osviittaa mitä ei muuten olisi mahdollista saada.

2 tykkäystä

Kiitoksia @Verneri_Pulkkinen roastista! Sinun karismaasi sekä rentoa otetta on aina mukava seurata. Ei tästä nykyisestä toimarista jää itselle mielikuvaa Steve Jobsin kaltaisena karismaattisena esiintyjänä, jolla olisi visionääriset ajatukset :slight_smile:. No ehkä Apetitin tapauksessa tärkeämpää on löytääkin strategiaa toteuttamaan näitä hands-on -kavereita. Sinällään itselle vahvistui kuva, että Apetitissa on nyt hyvä tekemisen meininki päällä kun Mäki tuli remmiin ja johtoryhmääkin uudistettiin ja tämä tietää hyvää jatkoa ajatellen.

Yksi huomio, mikä itselle särähti korvaan oli useaan kertaan maininta, että Apetit on avoinna yritysjärjestelyille. Kuitenkin sekin pariin kertaan tuli Mäen suusta mainittua, että on linjattu ettei Sucroksen omistusosuutta kasvateta muttei vähennetäkään. Hetkinen, eikö siis Sucros ole osa tätä kokonaisuutta, mistä voidaan neuvotella? :thinking:

2 tykkäystä

Roast tsekattu näin jälkikäteen. Verneriltä loistavaa tekemistä taas, mutta jäi fiilis, että mr. Mäki ei oikein ymmärtänyt roastin ideaa. Itselleni parhaat roastit olleet niitä, joissa vastapuoli uskaltaa oikeasti sanoa jotain. Nyt meininki oli kuin vaaliväittelyssä, jossa poliitikko pelkää sanomasta mitään väärää ja ratkaisee tämän puhumalla, mutta samalla olemalla sanomatta mitään.

Itselleni jäi aika heikko fiilis johdon suhteen. Eniten huolestutti vastaukset tj:n osakeomistukseen ja viimeiseen kysymykseen “Miksi Apetit olisi hyvä sijoituskohde?”. Hissipuhe ei vakuuttanut.

Kaikki lähtee omistuksesta, joka tässä on rehellisesti sanottuna surkea. Tässä on tuo ihme himmeli välissä, mutta anyway omistajat valitsee hallituksen, joka valitsee johdon. Jo se, että omistajat eivät ole sitouttaneet hallitusta ja toimaria osakkeilla (pakolla tai vapaaehtoisesti) on kauhea virhe. Tuntuu, että parasta mitä Apetitille voisi käydä olisi uusi aktiivinen riittävän iso omistaja. Potentiaalia kuitenkin on.

Sanotaan kuitenkin se, että tuoreet luvut olleet kuitenkin hyviä ja käänne vaikuttaisi oikeasti olevan tekeillä. Salkusta löytyy minipositio, jota oli ajatus kasvattaa, mutta jään nyt seurailemaan.

2 tykkäystä

Sucros ja Suomen Sokeri ovat osa Nordzucker Groupia, Euroopan toiseksi suurinta sokeriyritystä. Nordzucker AG omistaa yrityksistä 80 % ja suomalainen Apetit Oyj 20 %. Eipä siinä ainakaan kasvun suhteen ole paljon neuvoteltavaa, jos kumpikin haluaa pitää kiinni osuudestaan.

Nordzuckerilla ja Apetitilla on tiettävästi ns. myrkkypillerisopimus eli tehtaan sulkemiseen tai myyntiin tarvittaisiin molempien osapuolien suostumus. Lähde: Sokerintuotanto vapautuu EU:ssa ensi kuussa – ja suomalainen sokeri on yhden kortin varassa | Yle Uutiset | yle.fi

Tämä oli myös minun vaikutelmani roastista. Haaleaksi jäi ja heittäytymistä olisin kaivannut enemmän. Osin persoonakysymys, mutta joskus viestintäosasto laittaa suupieliin niin kireät suitset ettei leuoista irtoa enempää kuin tiedotteista luettavat sisällöt hieman eri tavoin muotoiltuna. Samapa tuo, jos viivan alle jää sukkelaa sanaseppoa paremmat luvut!

Vernerillä on hyvää pelisilmää ja sovittaa tempon ja revolverin asetukset haastateltavan mukaan. Siitä pisteet.

3 tykkäystä

Apetit esillä Lidlin mainoslehdessä “uutta valikoimassa”. Käsittääkseni jotain Apetit:n tuotteita on löytynyt jo ennestään Lidleistä, mutta valikoiman laajeneminen ehdottomasti hyvä asia. Teoriassa Lidl yhteistyö voisi avata todella isojakin markkinoita, jos pääsee kansainvälisiin valikoimiin, mutta Apetitin tapauksessa en pitäisi tätä kovin todennäköisenä.

2 tykkäystä

11 euroa poks. Perinteisesti Apetitin kurssi on seurannut tasoa, mikä tarjoaa jopa 5 % osinkotuoton. Jos tämä perinne jatkuu, pitäisi osingon nousta 0,45 eurosta 0,55 euroon, jotta nykyinen kurssitaso on “perusteltu”.

Apetitin sijoittajasuhdetoiminta taitaa olla vielä jouluvapailla, kun suurimpien omistajien lista ei ole joulukuulta päivittynyt. Tätä nyt olen joka kuukausi seurannut, että lähteekö Berner Oy lisäämään omistustaan.

4 tykkäystä

13 euroa poks. Mikäköhän viime aikaisen kurssinousun taustalla on? Onko voinut tullut vihiä vuoden 2020 hyvästä taloudellisesta onnistumisesta vai onko rypsi-ingredientistä tihkunut tietoa?

Pienelle näyttää vaihto tässä osakkeessa. Myyjiä ei ole vain tainnut olla joten kurssi nousee jos haluaa ostaa.

APETIT ~ VÄLITTÄJÄT 01.01.-10.01.2021

Välittäjä Ostot Myynnit Netto
Nordnet Bank AB 13 565 9 229 4 336
Citigroup Global Markets Europe AG 1 407 0 1 407
Avanza Bank AB 762 252 510
Svenska Handelsbanken AB 410 0 410
SSW Market Making GmbH 1 376 1 163 213
Goldman Sachs Bank Europe SE 151 0 151
Skandinaviska Enskilda Banken AB 150 15 135
UBS Limited 100 0 100
Danske Bank A/S 1 013 981 32
Ålandsbanken Abp 0 16 -16
Nordea Bank Abp 5 630 5 720 -90
Morgan Stanley Europe SE 200 340 -140
Bank Vontobel AG 0 500 -500
XTX Markets SAS 1 730 3 235 -1 505
OP Corporate Bank Plc 9 147 14 190 -5 043
Vaihto 01.01.-10.01.2021 yhteensä35 641 kpl

APETIT ~ VÄLITTÄJÄT 01.12.-31.12.2020

Välittäjä Ostot Myynnit Netto
Danske Bank A/S 15 323 630 14 693
XTX Markets Limited 6 171 4 463 1 708
Svenska Handelsbanken AB 500 87 413
Citigroup Global Markets Europe AG 394 0 394
Swedbank AB 330 0 330
Morgan Stanley Europe SE 320 0 320
SSW Market Making GmbH 2 078 2 011 67
Instinet Germany GmbH 97 85 12
Goldman Sachs Bank Europe SE 0 2 -2
Ålandsbanken Abp 200 258 -58
UBS Limited 250 740 -490
Avanza Bank AB 206 789 -583
Nordnet Bank AB 23 209 24 357 -1 148
Virtu Financial Ireland Ltd 0 1 693 -1 693
Skandinaviska Enskilda Banken AB 346 3 560 -3 214
OP Corporate Bank Plc 15 454 20 466 -5 012
Nordea Bank Abp 11 915 17 652 -5 737
Vaihto 01.12.-31.12.2020 yhteensä76 793 kpl

Apetit selvisi koronakuopasta varsin maltillisella pudotuksella, joten epäilen osan ostoista johtuvan hakeutumisesta defensiivisempiin kohteisiin. Apetit on myös kohtalaisen hyvä osingon maksaja. Lisäksi viime vuoden toimenpiteet mm. Ruotsin suuntaan antoivat uskoa kohtalaiseen nousuun, jonka vuoksi vahvistin omistustani aivan joulun alla, kun kurssi oli vielä alle 10,5 euron.

Jos tuloskäänne ei realisoidu niin Apetit joutuu kyllä osinkoaan laskemaan entisestään. Nyt on monena vuotena yli tuloksen jaettu osinkoa.

1 tykkäys

Osakkeen hinta oli vielä 2018 likemmäs15€ ja tulos oli kuitenkin kääntynyt positiiviseksi tänä vuonna. Jos positiivinen tuloskehitys jatkuu niin en keksi estettä sille, miksei hitna voisi olla taas 15€. Kasvisruokatrendi ja yrittykset saada lisämyyntiä Ruotsista eivät ainakaan haittaa tuloskehitystä. Osavuosikatsausvideon perusteella uusi kasvispulla-/pihvilinja on saatu tänä vuonna toimintaan ja ne tuotteet olisivat parempikatteisia kuin pelkät herneeet ja pavut. Ehkä muutkin ovat ajatelleet samoin kun ostolaita täyttyy.

Covid ei ehkä sittenkään heiluttele Apetitia koska he myyvät tavaraa sekä koteihin että myös suurkeittiöihin. Korona on vain siirtänyt kysyntää yhdestä taskusta toiseen taskuun Apetitin kannalta.

2 tykkäystä

Jatketaan nyt vielä, syksyllä huomasin tiedotteen, jonka mukaan Apetit oli saanut tuotteita ICA:n jakeluun Ruotsissa. ICA on muistaakseni Ruotsin päivittäistavarakaupassa kakkonen tai kolmonen, firmana Keskon kaltainen.

Pari-kolme kuukautta sitten näin ICA:n nettikaupassa vain 2-3 Apetitin tuotetta. Nyt katsoin kahta myymälää (Tukholma ja Malmö) ja molemmissa oli samat 10 Apetitin tuotetta. 10 tuotetta on mielestäni ihan hyvä listausavaus ja kun kerran nettikaupasta tilataan tavaraa kotiinkuljetuksella, ymmärrän asian niin että nuo tuotteet löytyvät molemmista myymälöistä ihan myymälän pakastealtaasta. Ehkä tuotteet on jopa saatu kaikkiin ICA-myymälöihin. Jos näin on niin se voi olla aika mukava lisämyynti, riippuen tosi siitä millaiset katteet ICA:lle myydessä on.

3 tykkäystä

Apetitin taseperusteinen aliarvostus on kohta purkaantunut. Jos uskomme Inderesin lukuja (miksipä emme), P/B on 0,9. Kankkulan kaivo -arvostus on takana, mutta Raision P/B:n ollessa 1,9 gäppiä riittää kurottavaksi. Arvon tuhoaja arvotetaan nippa nappa arvon säilyttäjäksi. Arvon luominen ei näy hinnassa. Se vaatii näyttöjä tuloksen teosta ja uuden strategian siirtymisestä käytäntöön.

Näen saman tilanteen kuin Heeroksessa, jossa uuden strategian onnistumista diskontattiin kurssiin nopeaan tahtiin.

Tämä on totta,. Inderesin laajassa raportissa vuosien 2020-2022 EPSit ovat 0,38/0,69/0,85. Ennuste ei ole sama kuin toteuma, mutta ennusteen toteutuessa varakkaalla Apetitiilla on varaa maksaa viime vuodesta 0,4eur osinko ja nostaa sitä tuleville vuosille 5-10 centtiä. Osinkopolitiikka linjaa minimiksi 50% EPSistä.

Ps. Asiasta kolmanteen, lounaiseen Suomeen osuva “lumi-inferno” ja pakkaskeli tekee rypsille hyvää.

4 tykkäystä

No jopas. Oli kauppalistassa huomautus, että pitää ostaa nimenomaan Apetitin tuotteita. Kun kuluttaja noin sanoo, on siinä jotain takana. Kiinnosti nyt katsoa taloa tarkemmin ja kyllä vaan, moni muukin on tuotteet pakastimesta valinnut. Laitetaanpa seurantaan, vaikka toimiala ei olekaan suosikkini.

2 tykkäystä