Kyllä kyllä, “kauppamäärät kasvoivat erityisesti Hyvinkäällä, Tuusulassa, Kirkkonummella ja Vihdissä”. Kun vertailuluvut ovat pieniä, saadaan prosentuaalisesti komeaa kasvua. Ovatko nuo kylät nyt niitä mainitsemiasi kasvukeskuksia, joissa kauppa käy väkimäärän kasvaessa? Kasvukeskukset voi toki halutessaan määritellä niinkin, että isketään sinne kategorisesti kaikki kehyskunnat mukaan, mutta mielestäni se ei asuntomarkkinoista anna kovin totuudellista kuvaa.
Asuntokauppa kyllä saadaa elpymään hyvin yksinkertaisella keinolla: päivitetään niiden Etuovessa kuukaudesta ja ajoittain vuodesta toiseen roikkuvien ilmoitusten pyyntihinnat lähelle tämän päivän markkinahintoja ja luovutaan siitä ajattelusta, että “halvemmalla en myy kuin mitä naapuri sai omasta kämpästään 2021”.
Miksi Venäjä hyökkäisi seuraavan 10 vuoden aikana NATO-maahan kun ei ole sitä uskaltanut tehdä järjestö perustamisesta lukien ja nyt NATOn itäinen raja on erittäin hyvin puolustettu; Suomi, Viro ja (Puola).
Riski on lähinnä teoreettinen varsinkin nyt kun asioita laitetaan tosissaan kuntoon.
Suurimman Nato-maan johdossa on veikeä pellavapää, jonka kohdalla sekään ei ole taattua, etteikö hän olisi se joka hyökkäisi Nato-maahan (tuskin kuitenkaan mihinkään luettelemaasi maahan). Vielä suuremmalla todennäköisyydellä kuitenkin samainen setä halvaannuttaa Naton ja hourailee oman maansa vetämisestä siitä ulos, jonka jälkeen on ihan turha puhua Natosta sellaisena sotilaallisena pelotteena kuin miten me sen olemme ajatelleet.
Historiaa kannattaa lukea vielä lisää, ja luopua siitä naiiviudesta että Nato olisi joku varma tae siitä, etteikö Venäjän/Neuvostoliiton kanssa voisi syntyä vakavaa sodan uhkaa. Jopa ydinsodan uhkaa.
En sitten tiedä, paljonko Venäjän tilanne vaikuttaa vaikkapa Helsingin kämppien hintoihin, mutta varmasti se vaikuttaa ainakin pohdintoihin sijoituspäätöksien tekoon tähän maahan. Varsinkin kiinteistöpuolella.
Arvostustilanne on kyllä tervehtynyt jo huomattavasti korkojen laskettua, mutta niissäkin lähinnä lyhyet korot alhaalla ja pitkät korot taas ennustaa niiden nousevan pitkällä aikavälillä yli 3%:n.
Nyt löytyy kyllä jo etsimällä kannattavia kohteita, mutta taitaa olla useimman isommassa kaupungissa sijaitsevan asunnon kanssa edelleen se tilanne, että vuokralainen voittaa ja vuokranantaja käytännössä maksaa siitä, että saa vuokrata.
Toki sellaisia markkinointilaskelmia pankkien toimesta tehty, että omistusasuminen kannattaa aina, mutta siellä oma lehmä ojassa. Laskelmista puuttuu aina se tosiasia, että asunnotkin laitteineen kuluu, mistä tulisi laskea ainakin hoitovastikkeen verran poistoa. Lisäksi vaihtoehtoiskustannusta sidotulle pääomalle ei ole huomioitu. Asunnon sijaan voisi sijoittaa vaikka valtion velkakirjoihin yli 3% tuotolla, tai edullisiin HEX:in osakkeisiin.
Minäkään en tuota venäjän hyökkäyksen todennäköisyyttä ihan noin korkeaksi arvioisi, mutta enpä arvioi kyllä kovin suureksi sitäkään todennäköisyyttä, että seuraavan 10:n vuoden aikana suomi juurikaan saavuttaisi reaalista talouskasvua.
Eli muilta osin kyllä komppaan ja rakennamme kovin vastaavan näkemyksen pohjalle myös meidän salkkuamme.
Jos palkankorotukset toteutuvat tuollasina kuin otsikoissa on ollut, niin ne menevät pääosin suoraan palveluiden ja tavaroiden hintoihin. Jos tuottavuus ei kasva, niin miten palkankorotukset rahoitetaan mutten kuin nostamalla hintoja? Varsinkin palveluissa. En pidättelisi henkeä odottaessa asuntojen hintojen nousua, en edes kasvukeskuksissa.
Menee varmaan jo sen verran pahasti ohi ketjun aiheen että en tästä viitsi hirveästi alkaa kirjoittamaan. En ole alan asiantuntijakaan joten nämä ovat pitkälti omia vajavaisia pohdintojani.
Jos asiaa miettii puhtaan matemaattisesti niin tuntuu melkein ihmeelliseltä jos venäjä ei hyökkäisi. Jos sille tarjottaisiin vaikka diiliä jossa miljoonalla menetetyllä venäläisellä saisi suurimman osan vaikka Virosta hallintaansa niin kättelisivätkö he diilin? Itse ainakin pidän tätä varsin mahdollisena. Pointti ei olekaan siinä että venäjä pärjäisi sotilaallisesti pitkällä aikavälillä vaan siinä että lännessä ollaan niin pahassa shokkitilassa esimerkiksi menetetyn 200 000 sotilaan jälkeen että neuvottelupöydässä voidaan olla nopeasti valmiita alueluovutuksiin. Tappioita ei yksinkertaisesti kestetä. Tai ainakin tämän varaan joku saattaa laskea omia arvioitaan.
Paljon on uutisoitu myös viime aikoina venäjän taloudesta ja kuinka se on romahdusvaarassa jos sotimista ja asetilauksia ei jatketa. Tuskin positiivinen signaali sekään.
Suurlähettiläs Mikko Hautalan kirjassa on myös paljon oikein hyvää analyyttista pohdintaa asian suhteen. Jos vaikka Kiina hyökkäisi tulevaisuudessa Taiwaniin ja Yhdysvallat on sidottu siihen rintamaan niin liikkuuko venäjä myös silloin?
Eiköhän oikeasti tilanne ole se, että monet Euroopan maat laiminlyöneet puolustuskykynsä viimeisen 20 vuotta.
Nyt asia pitää laittaa isolla rahalla kuntoon ja tämä aiheellinen satsaus pitää osittain perustella uhkakuvan nousulla, mutta ei se venäläinen oikeasti uskalla ikinä hyökätä NATO-maahan. Nythän tämä pelote laitetaan kuntoon myös muulla kuin ydinaseella.
Kohteiden ja kaupunkien välillä on toki eroa, mutta itse seuraamissani kohteissa hinnoista on parhaimmillaan sulanut se koronarallin vaikutus veks. Ja jotkut taas yrittävät myydä kohteita edelleen niillä huippuhinnoilla. Mutta vaikka se koronaralli sulatellaan hinnoista pois, jäljelle jää vuoden 2019 hintataso.
Ydinsodan jätän riskiarvioiden ulkopuolelle, koska se tekee monet tämän hetken riskit kovin vähäarvoisiksi. Sen sijaan se, että Venäjä lähtisi testaamaan Naton 5. artiklan toimivuutta esim. kohdistamalla “erikoisoperaation” johonkin Nato-maahan, on mahdollisuus, jonka jokaisen sijoittajan kannattaa pitää mielessä. Jonkun nurkan valtaaminen vaikkapa Lapista voisi saada jo kummasti hesulin pörssiinkin eloa.
Niin mitään välimuotoahan ei voi toki olla kuin all-in seiniin tai sitten täristä käteiskasan päällä peläten? Kysyit syitä miksi hinnat eivät nousisi, sinulle tarjottiin ehkä joitain perusteluita miksi ulkomaalaiset isommat sijoittajat välttelevät ainakin nykyisellä hintatasolla sijoittamasta tänne. Ja miksi suomalaisistakin moni varakkaammista on muuttanut Etelä-Eurooppaan viime vuosina. Suomen koulujärjestelmä lieveilmiöineen on myös paljon surkeampi kuin mitä se oli monen lapsuudessa. Tässä yksi syy että ne lähtevät paremman elämän perässä muualle joilla on siihen mahdollisuus.
Sehän on jo hajauttamisenkin näkökulmasta katastrofi monestakin eri syystä jos on asunto tai asuntoja Suomesta ja suurinosa osakesijoituksistakin Suomessa. Riski on pieni mutta silti olemassa ja varmasti suurempi kuin moni ajattelee.
Mikrotasolla seuraan oman kohta jo vuoden myynnissä - kiva markkina! Listahintakin on nyt jo 20k alle 2018 ostohinnan, eli ei mitään kuplahintoja… - olleen erillistalon naapuruston ilmoituksia Etuovessa. Todella nihkeä on ainakin Espoon tilanne tällä hetkellä. “Naapureidenkin” samankaltaiset kämpät olleet myynnissä jo pitkään.
Lehdistä, pankeilta ja välittäjiltä saa vain virheellistä tietoa kuinka ihan just nyt alkaa uusi nousukausi asuntokaupassa. Sitä ovat sanoneet jo 2024 keväästä alkaen Vielä ei ole näkynyt.
Tuolloin 2018 muuten ostin itsekin edellisen kerran omaan käyttöön tulleen asunnon. Tuolloin mietin, että mikä ihme asuinalueessa on vikana, kun kaikki pientalot tuntuu roikkuvan suhteettoman kauan myynnissä. Montakohan kuukautta se mun ostama rivarikämppäkin oli ollut kaupan…
Korona-aikana tuli nähtyä sitten toinen puoli. Kun seurasi vastaavien kämppien myyntiä, niin ilmoitukset poistuivat usein muutamassa päivässä veks. Mun naapurikin kun osti vastaavanlaisen kämpän selvästi kalliimmalla, niin sunnuntaina oli ensinäyttö, hän jätti maanantaiaamuna hintapyynnin mukaisen tarjouksen ja oli ollut välittäjän mukaan silloin jo kolmas tarjouksen tekijä.
Kauhean tarkkaan en ole seurannut viime aikojen kaupankäynnin nopeutta, mutta hintapyynnöt ovat kyllä jääneet lähelle niitä koronahuippuja.
1990-luvun laman nähneet tietävät, että asuntojen hinnat eivät raketoi laman päättyessä. Lama päättyi 1993. Sinne ajoittuu myös kämppien hinnan pohjakosketus, mutta ensimmäinen todellinen nousivuosi oli vasta 1997. Ja vasta vuonna 2000 hintaindeksit nousivat vuoden 1989 tasolle.
Tälläkin palstalla on esiintynyt sellaista ajattelua, että asuntojen ostolla olisi joku kiire siitä näkökulmasta, että kohta nähdään ostoryntäys ja asuntojen hinnat raketoi ylös. Tuskin nähdään ja tuskin raketoi.
Tilanne on minusta vähän eri nyt. Uhkana on hiipuva väestökehitys koko maassa, jos maahanmuuttoa ei ylläpidetä. Lisäksi koko Eurooppa on kuin velkaletkuissa sätkyttelevä rampa. 90-luvun alussa Kiinan ja Intian kaltaisten maiden merkitys oli pieni, Suomi oli silloin se ns halpatuotantomaa verrattuna vaikkapa Saksaan ja Ruotsiin. Nyt olemme kustannusmielessä Saksan tasolla. Vaikea nähdä, mistä Suomeen tulisi pysyvästi yli 1-2% vuosittainen talouskasvu seuraavan 10 vuoden aikana? Toivottavasti olen väärässä, mutta itse olen tehnyt omat johtopäätökseni ja siirtänyt viimeisen 5 vuoden ajan sijoituspanokset pääosin Suomen ulkopuolelle.
Ei se nousu mikään itsestäänselvä asia ole, varsinkaan nopea sellainen. On useita esimerkkejä pitkistäkin asuntojen hintojen laskukausista, mainitakseni nyt vaikka Italia, jossa ollaan edelleen melkein -20% vuoden 2011 huipuista.
Jos suomen talous kyntää eikä väestö kasva, kyntänee asuntojenkin hinnat ainakin koko markkinan tasolla.
Ysärilamassa purkaantui 1980-luvun hillitön hintakupla. Se hintakupla oli niin hillitön, että vaikka kämppien hinnat puolittui, niin nimellishinnoissa ei lopulta pakitettu kovinkaan monen vuoden takaiseen tilaan.
Mutta alkaahan se kauppa käymään, kun hinnat on kohdallaan.
Ja hintojen lasku ensiaallossa. Se on vielä näkemättä kyllin suuressa mittakaavassa.
Listahintakin on nyt jo 20k alle 2018 ostohinnan, eli ei mitään kuplahintoja… - olleen erillistalon naapuruston ilmoituksia Etuovessa. Todella nihkeä on ainakin Espoon tilanne tällä hetkellä. “Naapureidenkin” samankaltaiset kämpät olleet myynnissä jo pitkään.
Vielä ei ole näkynyt.