1990-luvun hintojen aleneminen johtui pakkomyynneistä ja 16 % koroista.
Nyt sitä ei nähty edes suurella yhtiölainaosuuden asunnoissa. Nyt kun korkotaso alenee jo, voidaan pakkomyynniltä unohtaa.
3 tykkäystä
Esimerkiksi 12 kk:n heliborin huiput nähtiin jo vuoden 1990 alussa. Vuodesta 1992 eteenpäin meillä korot laskivat voimakkaasti.
Vuonna 1993 asuntokauppaa käytiin paitsi muutaman vuoden tarkastelujakson sisällä ennätyksellisen edullisin hinnoin niin myös suomalaisittain ennätysmatalalla korkotasolla. Mitä kämppien hinnat olisivat olleet ilman voimakasta korkojen laskua?
12 tykkäystä
Mikä oli työttömyys vuosina 93 - 95?
1990-luvun lamassa lyötiin ns. ilmat pois koko oravanpyörästä niin totaalisesti, että varmasti ns. toipumisvaihe vei vähän aikaa, eikä kierrokset nousseet tappiinsa heti saman tien kun yksi muuttuja helpotti.
Nykytilannetta ei voi mitenkään verrata 90-luvun lamaan.
2 tykkäystä
Suuri, mutta tuolla aikaksolla onneksi laskeva.
Olen ihan samaa mieltä. Mutta sinä otit sen 1990-luvun laman keskusteluun.
Jos me palaamme nykyaikaan, niin minä väitän että ihmisillä ei juurikaan ole mahdollisuuksia tai halua ohjata suurempaa osaa tuloistaan asumiseen kuin esim. vuonna 2019. Koska velkarahoitteisen omistusasumisen rahoituskulut ovat nousseet merkittävästi noista ajoista, tarkoittaa se sitä, että asuntojen tulisi olla vastaavasti edullisempia.
12 tykkäystä
Kumpi tilanne on siis parempi? Sentään heti laman jälkeen oli BKT sekä erityisesti vienti kovassa kasvussa. Nyt ei ole juuri kumpikaan kasvanut lähes 20-vuoteen ja tulevaisuuskin näyttää ennemmin synkemmältä kuin valoisammalta.
Kauppamäärät varmaan lyhyellä aikavälillä piristyy patoutuneen kysynnän vuoksi, mutta hintojen osalta on aivan realistinen sellainenkin skenaario, jossa etenkin reaalisesti hinnat ennemmin laskee seuraavat 20 vuotta kuin nousee. Jopa kasvukeskuksissa.
Useista tuuteista kuulee että kauppamäärät nousee ensin ja hinnat seuraa perässä. Ihan kuin niiden hintojen pitäisi vain automaationa nousta. Mikä sitä nousua täällä taantuvassa ja väkimäärältään supistuvassa maassa ajaa?
8 tykkäystä
Väärin noustu ja väärin laskettu🙂 aina on henkilöitä joiden mielestä markkina reagoi väärin… Mielestäni se reagoi aina oikein.
Asuntojen hintoja nostaa kasvukeskuksissa mahdollisesti maltillinen inflaatio, ostovoiman korjautuminen, muuttoliike, talouden mahdollinen yleinen parantuminen🙂
Saa nähdä mikä on suuntaus
Hyvää maalaisjärki asiaa:
3 tykkäystä
Vain yksi datapiste toki, mutta tuo mainitsemani oma asunto on saanut kyselyitä ja viestejä pääasiassa maahanmuuttajilta. Yleensä homma on kuitenkin pysähtynyt kohtaan “odotetaan pankin lainapäätöstä”. Eli siinä voisi olla yksi kasvusektori, kunhan vain saadaan houkuteltua tarpeeksi paksun lompakon omaavia tänne 
2 tykkäystä
Otaksun ettet ollut muuttanut omilleni 90-luvun alussa kun pohdit oltiinko silloin pahemmassa vai paremmassa tilanteessa nykyhetkeen verrattuna.
Suomessa oli tuolloin suuri työttömyys ja merkittävä osa ihmisistä, jotka olivat käytännössä konkurssissa. Tuolloin säädettiin mm. Velkajärjestelylaki helpottamaan suuren kansanosan taloudellista ahdinkoa.
Nyt me keskustellaan miten paljon viitekoron nousu vaikuttaa ihmisten ostokäyttäytymiseen, mutta silloin ihmiset olivat oikeasti ylivelkaisia eli rahat eivät riittäneet velkojen maksuun vaikka olisivat jättäneet muut päivittäiset pakolliset ostokset tekemättä.
7 tykkäystä
Kuten linkittämässäsi artikkelissa todetaan:
"Yksi tekijä on, että asunnot sijaitsevat yksinkertaisesti väärissä paikoissa. Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että Suomessa on jopa miljoona asuntoa, jotka sijaitsevat tulevaan tarpeeseen nähden väärissä paikoissa. Se tarkoittaa, että moni myynnissä oleva asunto ei mene ikinä kaupaksi.
Toinen syy hintojen laskuun löytyy koroista. Suomessa asuntolainoista arviolta yli puolet on sidottu vaihtuviin viitekorkoihin. Korkojen nopea nousu kevään 2022 jälkeen hiljensi Suomessa asuntokaupan."
Tuo ensimmäinen syy ei tule jatkossakaan poistumaan mihinkään, mutta tietenkään se ei ole kasvukeskusten haaste. Muuttuneen korkoympäristön taas luulisi vaikuttavan aivan erityisesti kasvukeskuksiin, ja toistaiseksi vaikutus on ollut varsin maltillinen.
Ja kyllä, markkina reagoi aina oikein. Sekin on oikein reagointia, että ylihinnoitellut kämpät eivät mene kaupaksi.
2 tykkäystä
Ja tämä tietysti vaikuttaa tilanteen analysointia - jossa siis usein halutaan käyttää keskiarvoja jotka helposti junnaa paikoillaan jos markkinoilla alueiden välillä muodostuu isoja eroja (osa nousee, osa laskee).
1 tykkäys
Jos miljoona asuntoa on väärässä paikassa niin luulisi että tarve on aika suuri rakentaa asuntoja sitten oikeisiin paikkoihin? Tai sitten yksin kertaisesti joku asuu niissä “väärissä” paikoissakin hamaan tappiin asti kun ei ole muuta vaihtoehtoa. Eroon et pääse eikä rahaa ostaa uutta🙂
Itse uskon että kaupungistuminen edelleen jatkuu. Ehkäpä kehyskunnat voittajina koska niissä hintataso vielä tavan tallaanjan saavutettavissa.
4 tykkäystä
Noniin, tilannepäivitystä:
Viikon ollut yksiö myynnissä ja pari yhteydenottoa ja niistä seurannutta näyttöä on saldona. Molemmat sijoitusasuntoa katsomassa ja toinen pohtii tarjouksen tekemistä. Eli suht hiljaista on, mutta jotain elämää kuitenkin.
7 tykkäystä
Minkälainen vaikutus tulee olemaan asumistukien leikkauksilla? Opiskelijoilla tuskin on varaa enää asumislisällä maksella yksiöiden vuokria. Kasvaako isompien asuntojen/ kimppakämppien kysyntä? Tuleeko yksiöiden hinnat tippumaan, jos vuokraa on vara maksaa 350-400 euroa kuussa?
3 tykkäystä
Ainakin Kuopiossa ja Joensuussa edullisempiin yksiöihin on ollut tosi paljon tulijoita.
Oma edullisin Kuopion yksiö minkä vuokrasin 489e/kk sai pienuudestaan huolimatta yli 20 hakijaa samantien Oikotiellä.
Jonkunlainen Kelan raja kuulemma on 560 e/kk, jonka alle jos pääsee, niin siitä ei kysellä ja hyväksytään samoin tein. Ei ole faktaa vaan hakijan suusta kuultua.
3 tykkäystä
Ei olekaan. Siksi menoja paikataan työnteolla tai opintolainan nostamisella.
Kimppakämässä asumalla voi tosiaan säästää menoissa. Se on varteenotettava vaihtoehto, kun esim. kaverukset tai sukulaiset muuttavat samalle paikkakunnalle opiskelemaan. Sen sijaan rohkenen väittää, että aika monella on kohtuullisen korkea kynnys muuttaa solukämppään tuntemattomien ihmisten kanssa, kun asuintoverien elämänhallinta ja tavat ovat täysi mysteeri. Ja valinnan hetkellä moni on valmis maksamaan extraa siitä asumisen yksityisyydestä.
Kasvukeskuksiin muuttaa muitakin kuin opiskelijoita ja ruokakuntien koot ovat laskusuunnassa. Ei yhden ja kahden huoneen vuokra-asuntojen kysyntä mihinkään tule katoamaan. Jos niiden kysyntä vähenee, näkyy se uusien asuntojen rakentamisratkaisuissa. Ja jos ylitarjontaa löytyy - kuten viime vuosina - hillitsee se vuokrien nousua. Mutta kaukana ollaan siitä skenaariosta, että vuokrataso lähtisi merkittäään laskuun.
8 tykkäystä
Linkataanpas tännekin sama Taloustaidon juttu, jonka @Sauli_Vilen linkkasi jo aiemmin EQ-ketjuun:
Asuntosijoittajan näkökulmasta jutun mielenkiintoisin anti on mielestäni tässä pätkässä:
Asuntosijoittajan (etenkin instituutiosijoittajan) näkökulmasta tuottoarvomenetelmä on mielestäni ainoa oikea tapa arvioida asunnon arvoa, koska rahastojen kohteita ei ole realistista edes olettaa myytävän yksittäisinä asuntoina. Tuottovaatimusten nousun myötä asuntojen arvot ovatkin laskeneet tuottoarvomenetelmää käyttäen kymmeniä prosentteja, joka on saanut nykyisen jumin sijoittajamarkkinoille aikaiseksi.
Nollakorkojen aikaan asuntosijoittajat ostivat hyvin matailla tuotoilla asuntoja omistusasuntoa hankkivien nenän edestä, jolloin kauppahintametelmällä arvioituna osa asunnoista olisi ollut jopa tuottoarvomenetelmää halvempia.
Tällä hetkellä myynnissä olevista asunnoista on hyvin vaikea löytää tuottoarvomenetelmää käyttäen houkuttelevia sijoitusasuntoja, eikä näillä hintaa niitä ostakaa kuin muutaman vuoden takaisia hintoja tuijottavat tuulipuvut. Ruudun takana sijoitusasuntomarkkina on erittäin stressaantunut, josta saadaan paloitellen lisätietoa yksittäisten julkisuuteen tulevien tapausten myötä. EQ:n rahastosijoittajilla onkin tässä pureskelemista mitä tehdä, kun alkuperäisestä sijoituksesta on haihtunut savuna tuuleen 60-65%.
Sijoitusasuntojen hintojen nousun odottelu kestäneekin vähintään yhtä pitkään, kuin rakennusalan elpyminen. Seuraava haaste tuottojen kehitykselle on tuleva opiskelijoiden asumistuen leikkaus.
28 tykkäystä
Suomussalmella ei meinaa pankki myöntää lainaa asuntoon. Hesarin otsikko syyttää pankkia kuin asuntolainan myöntäminen olisi joku automaattinen velvollisuus:
Tässä on varmaan taas se ongelma että pankin näkökulmasta syrjäseudun OKT:n vakuusarvo on 0. Jos olisi jotain muuta vakuutta niin laina järjestyisi. Henkilötakaajat eivät nykyään kelpaa.
EDIT: Minua häiritsee tuo otsikko ”Perintötalo syrjäseudulla kävi kaupaksi, mutta pankki esti kaupat”. Yleensä ajatellaan että kauppa voi syntyä vasta kun ostajalla on rahoitus. Eikä pankki kauppaa estä vaan vain rahoituksen.
41 tykkäystä
Oikea lainatyyppi tällaiselle taitaa olla vakuudeton kulutusluotto. Niissä ei tosin marginaalit ole ihan samaa luokkaa asuntolainan kanssa. Hauska myös tuo artikkelissa oleva vertaus autolainoihin. Autoilla sentään on toimivahko jälkimarkkina ja arvo oletusarvoisesti yli 0, toisin kuin yhä suurenevalla osalla Suomen kiinteistökantaa.
Liikekiinteistöissä taitaa jo olla artikkelin mukaisia toimijoita, jotka hoitavat arvottomia kiinteistöjä pois markkinoilta. Näemmeköhän vastaavaa myös asuinkiinteistöissä?
6 tykkäystä
Mikäänhän ei estä Akua rahoittamasta kauppaa itse, mikäli ostaja ei pankista lainaa saa. Pieni käsiraha ja omistuksen siirto välittömästi ostajalle (ettei vaan joudu uudelleen omistajaksi loppukauppahinnan jäädessä maksamatta 
). Sen jälkeen lakkaa kulut juoksemasta tyhjästä talosta ja homma selvä.
14 tykkäystä
Vakuudetonta kulutusluottoa saa maksimissaan 50000e ja se ei riitä siihen että kunnostetaan rämä 30000e talo. Tosin tuossa Hesarin jutussa ei myöskään ole mainintaa omarahoitusosuudesta. Aika ohuella pohjalla ollaan jos ei löydy noin pieneen lainaan omaa osuutta vaan pitäisi käyttää valtiontakausta tai Garantiaa.
Helppo syyllistää pankkia että lainaa ei anneta kun kerrotaan vain pintapuolisesti tilanteesta. Sieltä voi löytyä yksi ja toinen syy miksi lainaa ei myönnetä ja ostajakandidaatti ei välttämättä kehtaa edes kertoa koko totuutta. Yksi esimerkki on että pankki on katsellut positiivista luottorekisteriä ja todennut että hakijalla on vakuudettomia lainoja jo vähän liikaa ennestään.
Autoa osamaksulla ostettaessakin pitää laittaa yleensä joku käsiraha. Ja auto on todella likvidi verrattuna asuntoon ja sen arvonkehitys (=lasku) on suhteellisen hyvin ennustettavaa. Jos osamaksut jäävät rästiin niin auto on helpompi hakea pois huutokaupattavaksi kuin talo Suomussalmella.
11 tykkäystä