Hienosti saatu taas tilastot näyttämään kauniilta, kun ei tuoda 2015-2022 määriä esille graafeissa. Pohjalta ei voi kuin nousta, mutta kyllähän nuo aivan lapsellisen alhaisia kauppamääriä ovat edelleen vrt. 2019-2021 kauppamääriin. Fakta on kuitenkin se, että edelleen Toukokuuhun mennessä tämän vuoden kauppatilastot olivat vuoden 2014 tasolla. (KVKL, Macrobond, Tilastokeskus, OP). Tässä kyse siis lähtökohtaisesti välittäjien kautta tehdyistä asuntokaupoista.
Kylmästi lukuihin laitettuna tänä vuonna toukokuuhun mennessä ilmoitettuja välittäjäkauppoja tehtiin 21 973 kpl, kun vuonna 2014 samassa ajassa 21 902 kpl. (KVKL) Jos alkuvuoden kauppatahdin olettaa jatkuvan loppuvuoden ajan keskimäärin samana (4394,6 kpl / kk) on koko vuoden kauppamäärän odotus 52 735 kpl. Vuonna 2014 kauppaa tehtiin 52 204 kpl.
Referenssinä kauppamääriä 2015-2022 (tarkastelujakso valittu mielipuolisesti viimeisen 10 vuoden ajalta ennen kauppamäärän romahdusta)
2015: 56 567
2016: 58 917
2017: 60 659
2018: 59 663
2019: 62 707
2020: 65 031
2021: 73 908
2022: 67 499
(Keskiarvo 63 120 kauppaa / v)
Btw 2022 Q4 osoitti jo todella suurta heikkoutta asuntokaupassa verrattuna aikaisempiin vuosiin ja kauppamäärät tippuivat tuolloin jo 35 % vuoden takaiseen, eli todellisuudessa tuo vuosi oli muutoin vielä todella vahva ja kauppamäärä olisi alkuvuoden trendillä lähennellyt 70 000 kpl.
Ja tuo 52 735 kauppaa tälle vuodelle on edelleen 16,5 % alhaisempi kauppamäärä, kuin 2015-2022 keskiarvo.
Finanssikriisin jälkeen (2009 ja 2010) asuntojen kauppamäärät olivat koko maassa 71 000 ja 73 970 kpl per vuosi. (Tilastokeskus) (Tilastokeskuksen ja KVKL:n data eivät välttämättä ole suoraan vertailukelpoisia)
Huvittaa oikein tämä pankkien ja median toitotus asuntokaupan elpymisestä, aivan kuin olisi unohdettu mitä suomessa on tapahtunut asuntokaupan osalta verrattuna viiden, kymmenen ja viidentoista vuoden takaiseen. Trendiä jos katsoo, niin asuntokauppojen lukumäärähän on trendinomaisesti läpi syklinkin laskenut verrattuna 15-20 vuoden takaiseen.
Myöskin erikoista perustaa asuntokaupan elpymisestä kertova juttu isoihin blokkikauppoihin. Ne kun kertovat yleisesti enemmän yksittäisten myyjien tai ostajien motivaatiosta tai tarpeesta tehdä kauppaa. Jos jutussa olisi edes käsitelty sitä, millaiset voitot myyjä näissä blokkikaupoissa teki suhteessa hankintahintaan tai aiempien vuosien arvostustasoon olisi ollut jotakin näyttöä tuoda pöytään.
Tottakai elpymiseltä näyttää jos katsotaan 2 vuoden takaiseen kun kauppamäärä oli yhtä alhainen teknokuplan jälkeisen ajan kanssa (2003), muttei tuo markkina vieläkään mitenkään vahvalta näytä.
(disclaimer: käytin itselleni toimitettuja asuntomarkkinakatsauksia lähteenä, joiden tilastot perustuvat toimitushetkellä tiedossa olleisiin lukuihin, joten eivät välttämättä vastaa lopullista toteumaa. Merkittäviä eroja tuskin löytyy, joten viestin pointti lienee silti kurantti)