Joo, tuo koskee tilanteita joissa asunto on esim. tuhoutunut.
Vielä aiemman kirjoittajan kysymykseen palaten. Olennainen muistamisen arvoinen asia on, että siinä missä vuokralainen maksaa korvausta huoneiston käytöstä, maksaa osakas osakkeiden omistuksesta yhtiössä.
Kiitokset vastauksista, varmasti juuri näin vastikkeen osalta!
Avaan pohdintaani lisää.
Asunnon sijainti ylimmässä kerroksessa nostaa sen arvoa. Lisärakentamisen myötä tämä hyvä ominaisuus menetetään pysyvästi. Alempien kerrosten asukkaat kärsivät valmiiksi yläpuolella asuvien naapureiden kopisevista kantapäistä, jolloin he eivät joudu punnitsemaan asiaa. Menee hiusten halkomiseksi, mutta eivätkö osakkaat tällöin ole periaatteessa eriarvoisessa asemassa?
Avaan vielä esimerkillä samasta casesta. Talon ykköskerros on tällä hetkellä maan tason yläpuolella. Pihakansi saattaa remontissa nousta ensimmäisen kerroksen ikkunoiden tasolle, jolloin asukkaiden yksityisyys kärsisi. Haitta hyvitettäisiin aitaamalla 1. kerroksen asunnoille pienet omat pihat.
Tajuan, että ensimmäisen kerroksen tilanne on selkeämpi ja hyvittely oikeutetumpaa. Kuulisin kuitenkin mielelläni, jos jonkun yhtiössä on ostettu ylimmän kerroksen äänet lisärakentamisen puolelle isommalla häkkivarastolla tai muulla kädenojennuksella.
Ei ole kokemusta lisärakentamisen hyvittämisestä, mutta rakennusalaan liittyen työurani tehneenä sanoisin, että ei asunnon ääniä voi mitenkään kompensoida ainakaan pysyvästi. Taloyhtiö ei voi tehdä sopimusta, jossa sovitaan lakien ja määräysten vastaisuudesta; ehkä sinun kanssa voi, mutta seuraavaa omistajaa sopimus ei sido ja silloin taloyhtiön on korjattava rakenteet sellaisiksi, ettei haittaa aiheudu. Asunnon melutason pitää olla lakien ja määräysten mukainen, että siinä voi asua.
Nykyisten rakentamismääräysten mukaisesti rakennetusta yläkerran asunnosta ei saa tulla häiritseviä ääniä. Eristysmääräykset kelluvine parketteineen estävät tämän. Yläpuolella voi joku häirikkö tömistellä, mutta sitten se menee ellei varoitukset auta huoneiston haltuunottoon.
Itse sinun tapauksessa sijoittaisin hieman lisää asuntoon ostamalla yläkerrasta asunnon kohdalta suunnilleen samankokoisen tilan ja portaat/hissi väliin; niin tulisi penthouse.
Hienoa, että saatiin näkemystä alan sisältä! Hyvä pointti, että lisärakentaminen tehdään nykypäivän säännöksillä ja tekniikalla. Asumishaitta tuskin on rakentamisvaiheen jälkeen merkittävä.
Sitovat päätökset lisärakentamisesta tehdään kevään yhtiökokouksessa ja ne koskevat tietysti myös tulevia omistajia. Paria päälle rakennettua lisäkerrosta ei saa katoamaan, vaikka joku tuleva omistaja olisikin niitä vastaan.
Ykköskerroksen pihojen tyyppisille pysyväisemmille järjestelyille on uutta yhtiöjärjestystä tehdessä varmasti edellytykset, jos perusteet ovat kunnossa. Penthouse-pointtini tosin kaipaisi reilusti lisää konkretiaa.
Omaan asuntooni kohdistuva remppakustannus on noin 30 k€ ja lisärakentamisen toteutuessa noin 20 k€. Lisärakentaminen kanssa remppa ja alennettu vuokra kestää 6 kk pitempään. Kiinnostava asuntosijoituskevät edessä!
Kaikki ei aina vaan mene tasan. Esim. Taloyhtiö myy rakennusliikkeelle palan tonttia uudisrakennusta varten. Osa osakkaista saa kivan summan rahaa ilman suurempia häiriöitä ja toiset menettää kauniit maisemat. Tai sitten toisaalla hissiä remontoidaan ja ensimmäisen maantasokerroksen asukas valittaa kun joutuu turhaan maksumieheksi. Ja kolmannessa talossa alkaa parvekeremontti ja sisäpihan parvekkeeton yksiö osallistuu myös kuluihin ja se harmittaa.
Yhtiökokouksessa voi äänestää hanketta vastaan, mutta siihen se sitten jää. Ja ottaa asioista selvää etukäteen osaketta ostaessa.
Terve! Kysyisin hieman neuvoja, jos joku viitsisi kommentoida, tai vinkata hyviä pointteja.
Olemme muuttamassa avovaimon, koiravanhuksen ja 6 kk ikäisen vauvan kanssa omakotitaloon, vaimon tahdosta tottakai ja ehkä tässä tilanteessa muutenkin loogisen valinnan seurauksena. Ongelmaksi muodostuu nykyinen asuntoni, jonka olen hankkinut aikoinaan impulsiivisesti kodikseni, enkä niinkään vuokraamista tai myyntiä ajatellen. Kyseessä on 70 neliöinen kolmio josta olen maksanut aikoinaan 115 tuhatta euroa. Nyt välittäjä kävi pikaisesti ja tuhisi ettei tästä saa yli satkua mitenkään (tulossa julkisivuremppa raskaan kaavan mukaan). Vuokraa voisi kuulemma saada 690e/kk. Mielellään en tosin markkinapohjaan myisi ja vuokraaminen on käynyt mielessä positiivisempana vaihtoehtona. Lainaa jäljellä on 80 000 euroa ja marginaali 0.7, tarkistus huhtikuussa.
Plussat(?) Saneerattu sisältä ja kaikki pinnat ovat tosi siistit, sauna, lasitettu parveke, keittiö ja kylpyhuone rempattu, kauppaan on 20 metriä ja merenrantaan 100 metriä, päiväkoti ja koulu kivenheiton päässä, talo on rauhallinen eikä mitään melua kuulu naapureista, yksi seinänaapuri ja läpitalon kämppä, kebab mesta kuuluu taloyhtiöön, putkiremppa tehty.
Miinukset: hoitovastike 250e/kk, 3 kerros eikä hissiä!, julkisivuremppa, Raumalla huono asuntomarkkina, Naapurissa kaksio 550e/kk vuokrattuna.
Mitä sinä tekisit?
^
Vaihtaisin välittäjää positiivisempaan ilmestykseen joka ei tuhahtele ja negaile.
Varapläni olisi että pistäisin vuokralle.
Siis sellaiseen, joka heittää kämpästä koronakuplan aikaisen hinta-arvion, ei huomioi lähestyviä remontteja, ja iskee kohteen myyntiin ketään kiinnostamattomaan hintaan?
Jos varallisuutta ei ole valtavasti sijoittaa, voisin itse pohtia että sijoittaisinko lainarahalla sijoitusasuntoon (kenties) samalla paikkakunnalla jolla myös tuleva omistusasunto eli hankittu OKT.
Myyntiajankohta ei välttis juuri nyt kaikkein optimaalisin.
Toki lienet saanut jonkinlaisen off-season -hinnan OKT:n hankinnassa ‘kompensaatioksi’.
Rauman väestökehitys vaikuttaa miten kolmion hinta jatkossa kehittyy. Jos laskeva ura niin välttia ei kannata liian pitkään odottaa myyntiajankohtaa.
En tiedä vaikuttaisiko jonkinlainen vuokra-aika siihen olisiko omistusasunnosta saatavissa pääomatappiota jos myy alle hankintahinnan?
Asunto-osakkeen myynti itse etenkin nyt DIAS-kaupan aikaan on todella helppoa. Ota tai otata hyvät kuvat asunnosta. Luo myynti-ilmoitus käyttäen apuna lähialuiella olevien asuntojen myynti-ilmoituksia ja vaikkapa chatgbt:t, jos nykyinen elämäntilanne ei anna tilaa luovuudelle.
Hyvin pienellä vaivalla saat testattua markkinaa ja parhaassa tapauksessa asunnon kaupaksi ilman 1,5-3% välityspalkkiota 
Vuokraamisessa kannattaa ottaa huomioon, että vuokralainen saattaa lähteä kesken julkisivuremontin menemään. Nimimerkillä kokemusta on.
Ja vaikka ei lähtisikään, niin julkisivuremontin ajalta ei tietenkään ole perusteltua tai oikeutettua periä täyttä vuokraa.
“DIAS-kauppaa ei valitettavasti voi tehdä ilman välittäjää”
Meillä oli vähän sama tilanne, tosin kämppä ostettu 10v sitten hintahuipulla eikä arvonnousua tähän ole tullut. Myynti tällä alueella takkusi 2v sitten kun yritettiin päästä siitä eroon ja keskittyä uuteen omakotitaloon joka hankittiin. Talouden niin salliessa Päätettiin vuokrata kämppä joka nyt pyörinyt 2v omilla kuluillaan hyvän vuokralaisen ansiosta. Ei se tuota vaan ei se juuri ylimääräistä maksakaan. Myynti asiaa mietitään myöhemmin jos tulee tännepäin koskaan sopivia markkinoita enää.
Tässä on tuore HYPOn asuntomarkkinakatsaus. 
Asuntomarkkinoiden kylmäkäynnistys jatkuu toistaiseksi, kun asuntokauppa elpyy, hinnat hiipivät ja korot laskevat. Taloutta varjostavat nyt lukuisat globaalit epävarmuudet, vaikka Suomen osalta olisikin syytä jo keväisempään optimismiin.
Mietin että minun tilanteessani saattaa tosiaan olla järkevintä odottaa kunnes julkisivuremontti on tehty ja sen jälkeen laittaa asunto myyntiin. Olkoon sen aikaa ainakin vuokralla.
Vuokralle pistäisin itse ja pitkäaikaisesti. Kaikki kulut kuitenkin vähennyskelpoista niin jos jotenkin pyörii niin eipä maksa veroja. Korkokulut balttia rallaa 200e siihen vastike+sekä rahoitusvastike päälle niin ei jää paljoa veroja maksettavaksi. Jonkun osan joutuu varmaan lainasta lyhentämään itse, mutta näkisin että saattaisi olla pitkässä juoksussa ihan kannattava veto.
Ketulle sellaisia terveisiä, että minä laittaisin asunnon myyntiin heti. Turha jäädä roikkumaan tähän ansaan. Vapausasteesi nousee välittämästi kun kämppä on saatu myytyä ja velat kuitattua. Jäähän tuosta vielä jonkin verran positiivista kassavirtaakin, mutta ennen kaikkea on henkisesti vapauttavaa päästä murheenkryynistä eroon.
Niin ja jos sattuu joskus ihme, että hesulikin tuottaa jotain, niin voi käyttää niihinkin tuottoihin vähennyksiä. Tosiaan jos vastike 250e, korko ja lyhennys+korko 450e niin kassavirta negatiivinen (vuokra 690e) mikäli termistön ymmärrän oikein. Veroja sitten ei ilmeisesti juurikaan tarvitse tosiaan maksella. Ja eikös se asuntolaina siinä sitten "itsekseen"kuittaannu. Kiitoksia kaikille vastauksista!
Osaako kukaan sanoa tarvitseeko tuo asuntolaina muuttaa siis tulonhankkimislainaksi, vai hyväksyykö verottaja ihan normaalina asuntolainana?
