Loota tuntuu kyllä siltä, että vaihtaminen miettii enemmän kuin Bemussa, tosin dynamic asennolla paranee, voi olla myös ohjelmointi eroja. Edellisessä Mesessä oli 9-vaihteinen automaatti, sitä ei taida mikään voittaa, ainoastaan sähkömoottori…no siinä oli sekin kun oli hybridi.
Jos VW:n tuote on vaihtoehtona, niin vertailuhinnat huollolle näkee suoraan netistä.
Saman konsernin samalla tekniikalla olevat vehkeet on hinnallisesti varmaan aika samoissa lukemissa?
7paikkaisuus? Aika usein sen viimeisen penkkirivin paikat on selvästi pienemmät. Ja esim XC90 ja vielä pienempi Touran, niin hyvä jos sinne saa kauppakassin vielä kyytiin. Eli mennään vahvasti takaluukun tiloja käyttäen.
Bikki bussit täällä jo sanottiinkin, mutta joku Caddy / Caddy max vois olla hiukan pienempi vaihtoehto. Jos koko porukkaa meinaa matkustaa kerralla ja vielä jotain tavaroita mukana, niin itse jättäisin nämä city maasturit (XC90, X5, Q7 ja Tuafeg) pois laskuista. Kaikki on kuitenkin ns. Premium malleja ja se näkyy aivan varmasti jälkimarkkinoinnin hinnoittelussa.
Sitten on myös kuorma-auton (iso paku) pohjalle (sprinter kokoluokka) tehdyt retkeilyautot tai taksit.
Omasta mielestä diesel voi olla hyväkin valinta, kulutus yleensä kuitenkin pienempi, mitä vastaavalla bensalla. Tuo on helppo laskea, et missä kilometreissä menee raja bensan ja dieselin välillä. Polttoaineiden hinta vaikuttaa tähän merkittävästi ja niissä heiluntaa on todella paljon tällähetkellä.
Nopea tarkastelu nettiautossa Tiguanille:
1.5TSI 110kW yhdistetty kulutus 7,4L/100km
2.0TDI 110kW yhdistetty kulutus 6,4L/100km
Guugeli ilmoitti seuraavaa:
Dieselin verollinen keskihinta vuonna 2024 oli noin 1,80 euroa litralta. Bensiini 95:n vuosittainen keskihinta taas laski vajaat seitsemän prosenttia noin 1,80 euroon litralta. Bensiini 98:n keskihinta putosi puolestaan yli 6 prosenttia noin 1,90 euroon litralta.
Verotiedot vielä laatikkoon ja saa kilometrien leikkauspisteessä selville.
Käännä katseesi Volvo XC90. Oma vuoden 2012. Diesel tietenkin, ei ole huolta kun ei ole adbluuta tuhoamassa autoa. Ja D5 aikansa parhaita moottoreita ja on sitä vieläkin, jolla pystyy ajamaan jos hyvin käy yli puolimiljoonaa kilometria.
Sain 2012 vuoden autoon kahden vuoden turvan Sakalta, koska oli merkkiliikkeessä huollettu.
Jo meni joku anturi, mutta meni turvan piikkiin. (600e)
XC90 on auto, jossa tunnet olevasi kuolematon (kuin tankkia ajaisi). Päälle 200 heppaa riittää just ja just noin isoon autoon. Ei mikään kiituri, eikä halvin pitää, mutta turvallisempaa saa hakea tuosta alle 20 000 hintaluokasta.
Aikaisempi oli Skoda Superb (2016). Toimi sekin mahtavasti. Mutta Suomen pakkasilla sai kaksi kertaa korjata adbueputkia 5 vuoden omistuksen aikana. 2x700e
Edit. jos alle 15000 ajelet niin ehkä Diesel ei kannata. Mutta enpä osaa sanoa onko isoon autoon bensakone sekaan kauhean taloudellinen vaihtoehto
Museoajoneuvoharrastajana pakko sanoa, että museoautokäytännöt on aika villit ja omituiset. Logiikkakin ontuu välillä aika pahasti.
Periaattessa ohjeistus on simppeli. Kun auton valmistusvuodesta on ehtinyt kulua 30 vuotta, on alkuperäiskuntoinen auto mahdollista museorekisteröidä. Museorekisteröinnin myötä sen kustannukset tippuvat merkittävästi, kun mitään veroja ei tarvitse maksaa, katsastustahti väljenee ja mikä oudointa, vakuutusyhtiöt tarjoavat halpoja vakuutuksia.
Tuo 30 ikävuoden raja herättää harrastajienkin keskuudessa keskustelua. Siellä alkaa olla nykyään aika uudehkoa ja nykyaikaista autoa museorekisteröitäväksi, kuten vaikkapa Audi A4. Siinä mielessä raja on kyllä hyvä, että tavallinen auto ei ehdi kolmekymppiseksi saakka, ellei siitä ole pidetty vuosien varrella poikkeuksellisen hyvää huolta. Huonokuntoisia yksilöitähän ei museoon edes kelpuuteta, joten museopuheet on utopiaa.
Nykyisessä järjetelmässä on kuitenkin muutamia valuvikoja. Ensinnäkin museotarkastukset heittelevät todella paljon riippuen kuka sattuu tarkastamaan ja mikä auto on tarkastettavana. Toisilla tarkastajista on todella tiukat kriteerit, missä museostatus ei täyty, jos autossa näkyy konehuoneessa ristipääruvien sijasta talttapääruuvit. Sitten taas toisaalta välillä seulasta menee läpi jotain pommeja, koska ei kukaan tarkastaja voi olla kaikkien maailman automallien asiantuntija. Museotarkastukset ovat nekin vain pintapuolisia, usein yhden tarkastajan tekemiä.
Sitten kun museostatus on saatu, alkaa omituinen vakuutuskikkailu. Monelle museoharrastajalle tuntuu olevan ykkösjuttu, että autoon saa halvan, alimmillaan noin 30 euron liikennevakuutuksen. Joo, on kivaa kun pääsee halvalla, mutta miettikääpä vähän pidemmälle. Se museoauto on siis tavallista paremmin säilynyt, täten myös keskivertoa ikäistään arvokkaampi. Tähän harrastajat ottavat sitten nuukuuspäissään halpoja vakuutuksia. Miksi ihmeessä? Eikö nämä autot kannattaisi nimenomaan vakuuttaa poikkeuksellisen hyvin? Mulla on omassa museoautossa ihan kunnon vakuutus, jonka hinta muistuttaa “tavallista autovakuutusta”. Maksan mielelläni kunnon hintaa siitä, että autoni on turvassa. Vähän kilometrejä nielevänä auto on altis vaikkapa varkaus/ilkivalta- tai ympäröiville hallivahingoille (palo, lumet tippuvat jne). Olen jutellut monesti vakuutusyhtiöiden kanssa näistä museoautojen vakuutuksista, ja sielläkin sanotaan, että halpa vakuutus on itse asiassa aika typerä juttu, koska ei se myöskään kata yhtään mitään vahingon sattuessa.
Oma lukunsa museoautosäätöihin tulee katsastuksesta, joka on kerran neljässä vuodessa ja täten tavallista harvempi. Muut vanhemmat autot katsastetaan kerran kahdessa vuodessa. Eikö museoautossa pitäisi olla tavallista tiuhempi katsastusväli, koska näitä arvokkaita autoja tulisi vaalia kahta kauheammin? Epäloogista on sekin, että kun auto saavuttaa tiukan seulan jälkeen museostatuksen, niin ketään ei kiinnosta se, missä kunnossa autoa pidetään. Aina välillä näkee sellaisiakin autoja, jotka on tuunattu tai ajettu pilalle, tai ovat muuten vain menneet vuosien myötä rytöläjäkuntoon. Mutta kun autolle on vuosikymmeniä sitten myönnetty museostatus, niin se on yhä vapautettu ties mistä kustannuksista.
Itse museoharrastajana kaipailisin jonkinlaista harrasteajoneuvoluokkaa, johon saisi laittaa myös muitakin kuin alkuperäiskuntoisia museoautoja.Nykyisessä järjestelmässä on se omituisuus, että se suosii vain yhtä autoharrastamisen tyyliä, jossa autot ovat alkuperäiskuntoisia. Sen takia kotimainen museoajoneuvokanta on täynnä samanlaisia autoja. Olikohan niin, että viime vuosina museorekisteröidyistä autoista joka neljäs vai peräti joka kolmas oli 1980- ja 90-lukujen Mercedes-Benzejä. Onko tämä nyt sitä parasta ajoneuvokulttuurin vaalimista, että museostatuksia myönnetään pääasiassa tietynlaisille autoille? Samaan aikaan museon ulkopuolelle jää monia kulttuurihistoriallisesti tärkeitä autoja, koska ne eivät täytä alkuperäisvaatimuksia.
Meidän perheellä oli VW Sharan diesel kokolailla monta vuotta. Meni vaihtoon jossain vähän päälle 400 000 km mittarissa. Kilometrin keskihinnaksi tuli 34 senttiä. Sanoisin että joo. Se oli silloiseen elämäntilanteeseen ihan sopiva auto. Lapsia mahtui kyytiin kunnon lauma, niin omat kuin vieraita lisäksi. Ja suksiboksin kanssa totta tosiaan lomareissut kuljettiin.
Jos nyt kärrystä ihan hakemalla hakee jotain moitittavaa, niin siinähän oli juurikin niin mahrottoman taloudellinen moottori, josta Clarkson humoristiseen tapaansa teki kirjoituksen, jossa ensin kehui ekologisuuden maasta taivaaseen: “puut rakastavat sinua, kun ostat auton tällä moottorilla”. Ja sitten loppukommentti: “mutta miksi Volkswagen teki moottorin, joka kykenee hädin tuskin liikuttamaan itseään?”
Että ei se kärry tosiaan mikään raketti ollut.
Mikä moottori Sharanissa?
Pitäisi itsellekin keksiä autoa kuvailemaasi käyttätarkoitukseen, kun V90 käy pieneksi. Sharan, S-max ja Mercedes V-sarja harkinnassa - V sarja Mersulta jopa vakavimmassa…
Kappas, näitä oli dieselinäkin… jotenkin luulin että noita uusia versioita on vain plugarina. Tosin vähiten ajetut 7-paikkaiset XC90 nettiautossa reippaasti yli 100tkm ajettuja Mitä luokkaa tuossa on vuosihuollot ja verot? Näin vaan tämäkin palasi vaihtoehdoksi
Seat Tarracon valmistus lopetettu ja Tiguan Allspacea vielä valmistetaan, mutta uutta mallia ei kuulemma tuoda Suomeen ollenkaan. Eli tarjontaa ei näissäkään varmaan ihan hirveästi tule lisää käytettyjen muodossa.
Tällä hetkellä mieluisimmat vaihtoehdot on siis n. 50-100 ajettu Kodiaq/Tarraco/Tiguan Allspace tai ~150tkm+ ajettu XC90… Neliveto olisi tietenkin kivempi kuin etuveto ja nelivetoja tuntuu lähinnä olevan dieselinä tarjolla kaikissa edellä mainituissa. Bensa ja Diesel näyttää tällä hetkellä olevan suunnilleen samanhintaista eli jos dieselit käyttää keskinmäärin vaikka litran vähemmän /100km niin 15tkm vuosittaisilla kilsoilla säästäisi polttoaineissa ~270e. Dieselvero taitaa sitten olla luokkaa 500e enemmän vuodessa kuin bensalla ajettaessa eli kai tuossa muutama satanen menisi vuositasolla enemmän meidän ajoilla. Tätä täytyy pohtia.
Ainakin VAG-dieseleissä on sitten jo AD-blue järjestelmä mahdollisia korjauskuluja tuomassa. Jos autoa pitää ulkona ja asuu alueella, missä on myös oikeita pakkasia talvella, niin harkitsisin toisenkin kerran ajoneuvon hankintaa, mistä ko. järjestelmä löytyy…
Samoja malleja tuli pohdittua pari vuotta sitten kun ei itselle oikein sopinut tuollainen “avaruussukkulan”-näköinen tila-auto. Toki varmaan sukkulamallin tila-autolla käytettävyys on normi perheen harrasteajoissa parempi kuin SUV:llä. Noista ehdottamistasi laadukkaimman/premiumin oloinen on mielestäni XC90, mutta hankinta tyssäsi hinta/kilometrisuhteeseen.
Nelikko Tarraco dieselinä pihassa pidettynä Etelä-Suomessa eikä ole ollut AdBlue-ongelmia ainakaan omalla kohdalla. Kohtuulliseen rahaan sopivasti vastinetta ja lapset mahtuu kyytiin ilman pakettiautoa. Mutta makuasioitahan nämäkin lopulta…
Niin, ja minkä nyt kukin premiumiksi mieltää. Viimeisin ostos oli lähes 7 v ikäinen ja 220 tkm ajettu Volvo, josta oli uushankintahinnasta sulanut 2/3. Nyt on kohta 4v ja 100 tkm tullut lisää mittariin, ja mukavia kilsoja on ollut. Jarrulevyt, takajouset ja joku Xenon-valojen säätöyksikkö tullut normihuoltojen lisäksi korjauslistalle.
Onko kukaan uskaltautunut hankkimaan autoonsa esim. kiinalaiset halpis kitkarenkaat?
Minä tein tuossa syksyllä päätöksen että sellaiset laitan kokeeksi tälle talvelle. Tähän mennessä usein ollut Nokian nastat tai kitkat, mutta nyt on pidemmän aikaa ollut täyssähkö nelikko, jossa isompi rengaskoko, joten ajattelin että miksi en kokeilisi.
Ennen kun kommentoidaan että ostaa kalliin sähköauton, mutta ei ole varaa kunnon renkaisiin, niin ei. Mietin toki hankinnan myös taloudellisin perusteluin, mutta tässä muutama pointti:
Ajan pääosin valtaväyliä pitkin, ja työmatka-ajoa tulee keskimäärin reipas 20 tuhatta km/vuosi. Nykyään tiet on siinä kunnossa läpi vuoden, että talvellakin mennään iso osa kuivalla tai suolatulla tiellä. Miksei näilläkin pärjäisi noissa olosuhteissa. Jos ajelisin syrjäteitä, voisi valinta olla joku muu.
Rengassarja on noin tonnin merkkirenkaita edullisempi. Miksi maksaisin sen tonnin enemmän, jos edullisemmallakin pärjää.
No entäs kun rengastestit kertoo että kannattaa ostaa merkkirenkaat, kun halpikset ovat jopa vaarallisia. Mitäpä jos testaan itse, jotta voin todeta onko tosiaan näin miten lehdessä kirjoitetaan.
Kyllä se on usein se oma ajotyyli ja ajotapa mikä aiheuttaa/on aiheuttamatta niitä onnettomuuksia, ei käytettävät renkaat tai huono ajokeli, vaikka monesti se todellinen onnettomuuden syy niiden taakse verhotaan. Ajattelin nyt tällaisen noston tehdä omasta kokemuksesta, mutta toki jokainen tekee valinnan mikä itselle parhaiten sopii.
Seuraava rengastesti alkaa keväällä, kun hommaan uudet kiinalaiset kesärenkaat.
Lopuksi pohdiskelua, että voiko halpisrenkaat olla uhka esim. Nokian renkaille, koska sähköautoja on koko ajan enemmän liikenteessä, eikä välttämättä raaskita enää ostaa merkkirenkaita, kun 19- tai 20 tuumainen setti maksaa maltaita?
Saat rauhassa ostaa Kiinalaiset renkaat tai tilata Temusta halvemmalla minkä tahansa härpäkkeen. Itseäni ainakin kiinnostaa missä auto, renkaat tai puhelimeni on valmistettu, näihin pystyn hyvin vaikuttamaan, kaikkeen kuitenkaan en. Pelkkä turvallisuus luulisi olevan tarpeeksi hyvä syy, jos epäilet testien luotettavuutta ja haluat ”itse testata” niin keskustelun jatkaminen on varmaan turhaa.
Minä olen ratkaissut asian niin, että ostan kesärenkaiksi edulliset (yleensä kiinalaiset) renkaat ja talvirenkaiksi kalliimmat premiumrenkaat. Rengasvalinnassani tärkein kriteeri on turvallisuus ja sen jälkeen hinta.
Kesärenkaissa turvallisuuteen vaikuttavissa ajo-ominaisuuksissa ei ole mielestäni niin merkittäviä eroja edullisten ja premiumrenkaiden välillä.
Talvirenkaissa puolestaan erot ovat mielestäni niin ratkaisevia mm. jarrutusmatkassa ja liikkellelähtökyvyssä, että haluan maksaa turvallisuudesta. Talvella voi tulla eteen liikennetilanteita, joissa halpis ja premiumrenkaiden välillä voi olla ratkaiseva ero, vaikka kuljettaja olisi kuinka hyvä ennakoimaan. Eikä tarvitse sutia risteyksissäkään.
Premiumtalvirenkaissa on myös se hyvä puoli, että niissä on yleensä erittäin hyvä kulutuskestävyys. Rengaskustannus kilometriä kohden ei ole siis niin paljon suurempi kuin rengasarjojen hinnasta voisi olettaa.
Omasta mielestä väärä paikka säästää. Kiinalaisten sivuttais- tai jarrutuspito renkaasta toki riippuen voi olla todella huono.
Osta brändirenkaat talveksi. Et kadu. Kitsastele sitten Kiinalaisten kanssa kesällä.
Tuo teksti oli kuin mun kirjoittama, sillä erotuksella, ettei siinä ollut kirjoitusvirheitä Talvirenkaista ei säästetä, kesäkenkaat eivät ole niin justiinsa. Meillä kaikissa kolmessa autossa kesällä LingLongit. Nimi jo kuulostaa pahalta, mutta ovat ihan jees kumit ja halvat. Joskus halvallakin voi saada hyvää. Harvoin, mutta on se mahdollista.
Kitkat saattaa EHKÄ olla ihan ok valinta jossain etelässä, JOS tiet ovat pääsääntöisesti hyvät. Täällä maalla ei tule kyllä mieleenkään laitaa kitkoja alle. Kerran yhdessä autossa tuli mukana, jonka ostin käytettynä. Pelotti joka kilometri!
Moni “äijä ja rattimies” tuumaa kitkoista about näin: -Kyllä kitkoilla pärjää, kunhan ennakoi. No kyllä varmaan korkokengilläkin pärjää peilijäällä, jos kävelee oikein varovasti…
Tässä pari aivan erinomaista ja lyhyttä Tekniikan Maailman videota aiheesta Kitkat vs. Nastat. Ei jätä kyllä epäselväksi kummatko on paremmat. Vertailussa huonot nastat ja huippukitkat.
Pääosin kitkoilla on tullut ajettua viimeiset 200 tkm. Viimeisten 5 vuoden aikana kerran (tänä talvena) olen nastoja kaivannut kun soratiellä oli kovan jään päällä vettä.Tokihan ylipäätänsä liukkaalla kelillä joutuu vähän vauhtia tiputtamaan enemmän kuin nastarenkailla.
Siitähän ei pääse mihinkään että ääriolosuhteissa nastat hakkaa kitkat, sitä ei auta kiistää.
Mutta noita kelejä ei ainakaan täällä Keski-Suomessa ole ihan sivuteitä lukuunottamatta kovin montaa päivää vuodessa, enimmät ajetaan paljaalla tai pikkujäisellä asfaltilla joissa kitkat ovat monissa olosuhteissa yhtä hyvät kuin nastat jollei paremmatkin…
Kiinalaiset halpis renkaat kuluu sitten alta alle aikayksikön. Mulla oli entisessä urheiluautossa yhdet takarenkaat jotkut nankkikanki sporttirenkaat, koska kumi puhkesi ja nuo oli ainoat renkaat oikeassa koossa heti saatavilla. Hiukan eksoottinen rengaskoko vanhassa urheiluautossa niin silloin kävi näin.
Mutta olihan ne paskat. Runko oli löysä, joten perä eli erilailla kuin laaturenkailla. Pito oli huono, joten niillä auto suti enemmän. Tuohon kun yhdistää huonon kulutuskestävyyden ja matalan kulutuspinna uutena, niin renkaat oli sileät alle kesässä. Kesän lopulla pitoa oli aiempaa vähemmän. Olivat myös äänekkäät.
Ei ne vaaralliset ollut koska ihan asiallinen jarrutuspito niissä oli jopa märällä. Ne oli vaan huonot. Eikä niissä niin hirveesti säästä koska rengastyöt on aika kalliita nykyään, joka taas korostaa renkaiden kulutuskestävyyden merkitystä.
Voi olla että sähkölotjakkeen alla ne kuluu aika nopsaan. Veikkaan että eka talvi mennään ihan hyvin, mutta seuraavana talvena jo enempi pulkkaillaan.
Tämmösessä skenaariossa helpointa voi olla vaihtaa syksyisin uudet kitkat alle ja antaa pyöriä 12kk ja toistaa tarvittaessa.
Onneksi huonosta rengasvalinnasta pääsee eroon hyvinkin nopeesti, asioimalla rengasliikkeessä uudemman kerran.
Että ei automobiilin rengasvalinnasta pitäis
Tehdä mitään sen suurempaa asiaa.
Itse valitsin kitkat vastahankittuun painavaan 4x4 E-Vehicleen.
Pystyn nielemään huonon valintani, mikäli ne osoittautuvat sellaiseksi että joko nastarenkaat tai polttomoottori tuntuisikin paremmalta.
Nyt se sitten hajosi Teslasta lämpöpumppu. Model Y ollut reilun vuoden ajossa ja mittarissa 27 000km. Saa kyllä miettiä uskaltaako tuota autoa pitää enää takuuajan jälkeen, jos nuo lämpöpumput kestää vuoden tai kaksi…