Tähän voisi kysyä ketunhäntä kainalossa ja sarvet päässä, että vuotaako tankki, kun range jää noin mitättömäksi. Mutta antaa olla, koska kaikki valmistajat eivät tarjoa muutaman kymmenen euron lisämaksulla 5-litran AMG V8:n polttoainetankkia nelosdieselin kanssa. Suuritilavuuksinen polttoainetankki on lähes vakiovaruste Saksaan uutena rekisteröidyissä. Vanhemmassa nelosdieselissä 80 litran tankki ja uudemmissa 66 litran “iso” tankki takaa kesäkelissä 1500 km tankkausvälit.
Edellinen W212 sedan oli blueprintattu matala Avantgarde alustainen mutta Classicin kapealla 205 rengaskoolla. Oma keskiarvoni 10 vuoden ja 210.000 km ajomatkalla jäi desin päähän auton normaalia suorituskykyä reaalimaailman liikenteessä hyvin kuvaavasta NEDC kulutuksesta. WLTP:hän on se auton suorituskykyä huonommin kuvaava mutta pumppujalkakuskeille realistisempi lukema, joka on helpompi alittaa pitkän ajan keskiarvona. Tuo W212 ei mennyt yhtään kesää normikulutuksellaan, vaan alitti sen jättämällä kesän keskikulutuksensa nelosella alkaville lukemille. Tässä ei siis ole kyse yhdestä kesälomapäivästä vaan 10 vuoden keskikulutus tankkikirjan mukaan sisältäen lomareissujen lisäksi 24 km työmatkan, ahkeran Webaston käytön talvella, maastopyörät vetokuulassa ja satunnaiset halkotonnit mökille ja kotiin päin. Silti nelossija samanlaisten autojen kesken Euroopan laajuisella kulutussivustolla. Pohjois-Suomen talvi kompensoi aika tarkalleen Keski-Euroopan suurempien moottoritienopeuksien vaikutuksen kulutukseen:
Rouva ajaa vähemmällä, mutta hänen hieman lyhempi työmatkansa ja vertailukohteena oleva uudempi dieselmoottori ja 9G-Tronic vaihteisto pudottaa hänet hieman kauemmas listalla. Lisäksi Rva ei halua kolhuja autoonsa, joten hän ajaa työpaikalla parkkitalon ylimpään kerrokseen saakka, jonne laiskemmat eivät viitsi vaivautua:
Näitä lukemia ei siis ajeta nopeudesta tinkien, vaan täysin päinvastaisella strategialla. Meidän autojamme ajetaan dieselille sopivalla ajosyklillä tavoitteena pitää keskinopeus jatkuvasti tikkarin ja puuttumiskynnyksen välisessä ikkunassa. Keskinopeuden laskeminen nostaa kulutusta meidän oloissamme kun moottoritie on 100 rajoitettu.
Muita hitaampi ajonopeus ei ole vain oikeus vaan joissain tilanteissa suorastaan velvollisuus. Nopeusrajoitettu hinattava laite, eläinkuljetus, vanha auto tai MP tai kuljettajan ajokortin rajoittama koneteho saattaa tehdä satasen nopeudesta joko epäkäytännöllistä tai suorastaan mahdotonta.
Siihen on oikeus, mutta samalla pitää ymmärtää, että koko Suomi ei ole harrastamassa kesäisellä valtatiellä kanttiautoilua ikivanhalla kalustolla tai kiskomassa heppojaan raviradalta toiselle. Siksi pitää valita itselle sopiva nopeus ja antaa muiden tehdä samoin.
Aivan, mutta tässäkin on kaksi toisistaan riippumatonta eri valintaa. Yksi valinta on ajaminen hitaasti, mikä on joskus tarpeen ja monesti järkevää. Jonon kerääminen on tästä riippumaton valinta, jota ei voi perustella millään hyväksyttävällä syyllä.
Jo hyvin motivoitu ja ensimmäisen EAK:n käynyt 17-vuotias osaa välttää jonot vaikka ajaa hitaasti. Jos joku ei osaa, niin vehkeet levikkeelle parkkiin ja kuskiksi joku joka tietää mitä on tekemässä.
Ensimmäinen parin tuhannen kilometrin kesäinen moottoripyöräreissu nuoren A1 kuskin ja eurotehoisen kevarin kanssa hieman jänskätti ja alussa meni hetki rutiinien säätämiseen. Kevarikuski ihmetteli muiden tupeksimista liikenteen seassa ja jonoa vetänyt Blackbirdin kuski kertoi että pyydettäessä muoviluotina lentävää toistatonnista ajavan on vaikea arvioida mihin kevarikuski ehtii eikä hän uskalla painostaa nuorta kuljettajaa huonoihin ohitukseen vajailla tehoilla. Vaihdettiin jono toisin päin. Kevari keulille, seuraava kohde naviin ja korvanapit kypärän sisään. Jos kevarikuski yllättäen tavoittaa jonkun (asuntovaunun) niin ohi saa mennä jos järkevästi pääsee. Ohituksen jälkeen ei tarvitse odotella, koska siinä liikenteessä jossa kevari löytää ohituspaikan, tonniluokka tulee perässä varsin vaivatta.
Vaikka oma etenmisvauhtimme oli Rahtari-80, eli puuttumiskynnyksen alle, emme keränneet jonoja lainkaan. Viisi pyörää on valtatiellä yli puolen kilometrin avojono josta osaaja menee ohitse heittämällä ja osaamaton heitetään ohitse. Jokaiseen väliin mahtuu auto ja henkilöauton tavoittaessa meidät takaoven vartija heittää se edelleen halusi tämä ohittaa tai ei. Jos olet tavoittanut, niin perään et jää nuuhkimaan. Seuraavan pyörän näyttäessä käsimerkkiä sopivassa paikassa ja väistäessä oikealle tumpelokin ohittaja saa juonesta kiinni ja pääsee lopulta jonon keulilla kevarikuskistakin ohitse tätä häiritsemättä.
Muita hitaampi nopeus on monesti hyvin perusteltu valinta. Jonon vetäminen ei ole.
Ellei paljon ajava pyöritä taksia kaupungissa, ajosyklistä tulee niin otollinen dieselmoottorille, että bensakrematorion hankintaa on vaikea perustella. Dieseliä taloudellisesti ajavan vaihtoehdot ovat täysdiesel ja täyssähkö. Niiden välimaastossa ei ole mitään kiinnostavaa, koska kaikki hybridiviritykset vain nostavat kustannuksia.
Tämän ajosyklin mukava puoli on myös siinä, että kulutusta ei tarvitse optimoida nopeutta hidastamalla vaan päinvastoin hidastuksia välttäen. Mitä enemmän pystyy ajamaan vakionopeussäätimellä tikkari + puolet puuttumiskynnyksestä, sitä parempi.
Talviajosta tulee kontrollifriikille viihdettä kun välttää keskikulutusta tuhoavia hidastuksia
Suomeen tarvitaan parempi ajokulttuuri. Toista vuosikymmentä sitten vielä Suomessakin ainakin osassa maata hitaammin ajavat saattoivat sopivan ohituspaikan tullen ajaa autoa hieman lähemmäksi piennarta merkkinä siitä, että nyt ei tule ketään. Ruotsissa tätä on tehty enemmänkin ainakin oman kokemuksen mukaan. Mahdollisimman keskellä ajaminen ei ainakaan edistä ohittamisen mahdollisuutta
Autoilijoiden keski-ikä nousee ja köröttelijöitä tulee riittämään entistä enemmän. Viimeisimmällä reissulla pohjoiseen motarilla joku ajeli varmaan 60 kmh vauhdilla. Samalla reissulla jossain pihtiputaan kulmilla isäntä ajoi tyytyväisenä kärry perässä vastaantulevien ohituskaistalla kolmikaistaisella tiellä
Tuottavuusnäkökulma riippuu myös katselukulmasta. Työntekijähän voi tienata enemmän, mikäli matkasta maksetaan kilometrit ja korvaus matka-ajasta.
Jos nyt pidetään tuota 50tkm:n suoritetta esimerkkinä ja leikitellään sillä 0,5 litran kulutussäästöllä / 100km niin tuossa säästää vaan n.250 litraa polttoainetta. Mikäli matkasta maksetaan korvaus siihen käytetyllä ajalta, niin se n.20km/h nopeusero (80/100) tekee tuolle matkalle n.125h. Tuosta jos saa sopimuksesta riippuen palkkaa, tai muuta korvausta 10-30€ niin taas jää viivan alle enemmän. Työpäiviä taitaa olla se n.200kpl/vuosi niin keskimäärin autossa istuu päivittäin vaan n.38min. enemmän.
Mahtoikohan luvut mennä laatikkoon edes sinne päin oikein?
Itse taas sitä mieltä, että jos liikenteen päästöjä haluttais leikata, niin 100% biopolttoaineet olis paljon fiksumpi ratkaisu.
Ei sillä tankin koolla tosiaan oo merkitystä, täällä etelässä huoltsikoita on vähintään 50km:n välein.
Tuo riippuu paljon välityksistäkin. Jos maksimi vääntöalue saavutetaan siinä n.1500rpm niin tuossahan sitä silloin kannattaisi hinkata, koska ilmanvastus. Epäilen että teilläkin olis varmaan vielä nipistää kulutuksesta.
Juu, jos on niin köyhä, että tarvitsee polttoainesäästön takia olla toisten tukkeena, niin silloin on syytä mennä 5min välein bussipysäkille odottamaan, että muut pääsevät ohi. Tätä kohteliaisuutta näki vielä usein 90-luvulla, mutta ei enää.
Normaalilla henkilöautolla alinopeutta ajavat saisivat pysyä kokonaan poissa maanteiltä.
Periaatteessa kuitenkin kaikkien pitäisi ajaa sitä nopeutta minkä kokevat turvalliseksi suhteessa omiin taitoihin ja siihen mielestäni on oikeus. Vaikka ohittelenkin paljon en koe hitaasti ajavia ongelmaksi, he eivät estä ohitustani. Ongelma ovat he jotka jäävät siihen hitaasti ajavan takapuskuriin eivät uskalla ohittaa jos suoralla 1km päässä pilkistää ehkä vastaantulija, näitä on yhä enemmän, sitten tämä ohitusta arpovan takana ei uskalleta lähteä ohittamaan normaalisti, ja sen takana huonompi tilanne koska pitäisi ohittaa monta autoa jne.
Turvallisuushakuisuus lisääntyy, erityisesti Koronan jälkeen, usein näen jalkakäytävällä kävelemässä näkyviä pariskuntia keltaiset turvaliivit päällä, varmuuden vuoksi.
Tämän voi vielä jotenkin hyväksyä, mutta se on raivostuttavaa että se alinopeus vaihtuukin lieväksi ylinopeudeksi juuri siinä vaiheessa kun matkan varrelle tulee hyvä ohituspaikka: pitkä suora tai ihan ohituskaista.
Edelleenkään en usko että tätä tehdään tahallaan vaan sitä nopeusmittaria ei katsota ja vauhti seilaa. Mutkissa jännittää ja kaasu kevenee ja sitten kun tulee suora niin kaasupoljin painuu syvemmälle.
Tuo ohituskaistailmiö on todellinen, mutta luulisin, että se johtuu kiusanteon sijaan siitä, että tie siinä yleisesti on suorempi, leveämpi ja sitä kautta turvallisempi ajaa kovempa - osa varmasti tekee kiusaakin mutta en usko sen olevan yleistä.
Itselläni on tapana ajaa aina se 10 km/h nopeampaa kuin mitä rajoitus näyttää. Ohituskaistalla sitten 20-30 km/h nopeampaa vaikken ohittaisikaan ketään, koska jotenkin oletan ettei sillä pätkälle ole poliiseja kyttäämässä (virheellinen luulo, mutta todennäköisyys saada sakko ohituskaistalla on pienempi)
Mitä tuohon tulee, että köyhät ajaa hitaasti niin väittäisin vastaan yhtä provosoivasti, että ainoastaan köyhillä on kiire. Ja rikkailla ei ole varaa maksaa sakkoja, mitä Suomessa annetaan tulojen perusteella.
Terveisiä itse kullekin, porvarille ja köyhälle. Sähkäreille ja bensalenkkareille.
Yritetään antaa Suapille lisäaikaa. Ekaa kertaa asialla, mutta jos mä onnistuin tekemään Husqvarnaan koneremontin youtuben avulla, niin eiköhän lähihoitsu tästäkin jotenkin selvitä🥸 Kai? Ehkä? Saas nähä.
Löytyy fosforihappoa, sinkkimaalia, pakkelia, rasvanpoistoa, värikoodilla maalia jne.
Mikäs tässä. Aurinko paistaa ja radio Suomi soi. Jos ei jossain vaiheessa tule kuvaa lopputuloksesta, niin se tarkoittaa notta vituix män😆
Ai niin, tämähän oli sijoitusfoorumi. Kyllä täällä vaan luurista kursseja ihmetellään maalin kuivumisen ja muun ohessa. Mut eipä siellä ihmeempiä. Joku nousee, joku laskee.
Totta, tankin koolla on merkitystä lähinnä pohjoisessa. Ei huoltoasemien vähyyden vuoksi, vaan keliolosuhteiden. Kun Oulujoen pohjoispuolelta käväisee pikapuoliin pääkaupunkiseudulla, on mukava tankata kotona valmiiksi talveen sopivaa dieseliä ja ajaa reissu edestakaisin ilman välitankkausta. Näin välttyy etsimästä Helsingin iltapäiväruuhkassa kylän ainoaa talvessa toimivaa dieseliä myyvää asemaa. Etelästä päin lähtiessä tankin kokovaatimus katoaa, kun tavote on ajaa tankki lähes tyhjäksi että saa Ouluntullin Nesteeltä arktista talvidieseliä.
Kaksoisahdetun 220 CDI:n ensiöahdin on niin kevyt hyrrä, että imusarja on ylipaineistettu jo 1000 kierrokselta lähtein ja raskaalla kuormituksella ahtopaineen rajoitus iskee jo alle 1400 kierroksella. 7G-Tronic automaatti myös hyödyntää tuon alaväännön tehokkaasti ajaen 1000 - 1500 kierroksella aina kun mahdollista. Isoin vaihde riittää juuri ja juuri sataseen, jossa 7. vaihteella käyntinopeus on hieman alle 1500.
Tällaisen auton kulutus on enemmän kuljettajan kuin auton ominaisuus, koska kulutus on ihan sitä mitä kuski pyytää 4 - 10 litran välillä. Kulutusoptimi on noin 70 km/h nopeudella, jolla kuluu alle 4 sadalle.
Spritmonitor-lukemamme kertovatkin vain siitä, mitä tuollaiset autot kuluttavat laillisesta vauhdista tinkimättä jos kuljettaja hyödyntää ennakoivaa ajotapaa. Meidän kulutuslukemiamme voisi alentaa moninkin tavoin. Vauhdista ja kuormasta tinkien ja rengaspaineita nostaen ja rengaskokoa pienimpään autolle hyväksyttyyn vaihtaen saisi kulutusta alas, mutta se ei ole tämän harjoituksen tarkoitus. Me seuraamme kulutusta, jonka saavuttaa tinkimättä mistään muusta kuin kiveniskemistä tuulilasissa.
Juuri näin. Mutta se sama oikeus on myös laillisella nopeudella muita hitaammin ajavan saavuttavalla. Hitaasti ajavalla ole oikeutta ottaa sitä häneltä pois.
Hitaasti ajaminen näyttää tosiaan olevan katoava taito, jonka osaavat vain harvat yli 17-vuotiaat. A1-kortilla se on vähän pakkokin osata kun 11 kW tehorajoitettu kevari kulkee juuri ja juuri 100 km/h isoimmalla vaihteella kieppikello lähellä punarajaa. Ylämäessä vauhti hiipuu ja AINACS-teksti kasvaa peileissä. Onko rahtarin vekselissä aikaa odottaa kunnollista ohituspaikkaa vai pitääkö tunkea ohitse mäen harjannetta näkemättä?
ASIAA! Volvolandian veljeskunta nyökyttelee hyväksyvästi, vaikka valitsitkin sen häviävän arvan. Onhan sekin paljon parempi kuin ei Ruotsin rautaa ollenkaan!
Täällähän tulee ihan muistot mieleen siltä ajalta, kun näitä vielä harrasti ja vähintään kaikki ylimääräinen laitettiin autoon kiinni. Todellinen vaurastumisen jarru se ainakin silloin oli.
Onpa hieno Seittenneliskanttinen, mutta muistanko ihan väärin, että nuo Titan-aluvanteet pyörivät etuvetoisen offsetilla? Vai oliko takavetoisiinkin saman näköinen vannemalli?
Ajan kulumisesta kertovat oman autoni ylikokorenkaat, eli 185/65R15 viisipuolaisilla 740 Turbon Draco-vanteilla. Joskus aikanaan kun tiilikeula oli uusi, tuo oli tosiaan 14" renkailla tehtaalta toimitetussa autossa vakiota isompi ja leveämpi rengaskoko. Takarekisterikilven alla edelleen Volvolandian kilven tausta.
Tämä lanka on muuttunut rahoitustarjousten, leasingien vinkkailusta ja autoilun rehellisten kustannusten jakamispaikasta Motonet miesten kohtaamispaikaksi. Fiilis on kuin istuisi Bilteman kahviossa, sääli. Eikä siinä sinänsä mitään väärää ole, mutta taidan laittaa tämän ketjun seurannan tauolle.
Aika helppoa se on laskea. Jos vakuutus on vaikka 1,5 €/d ja liikennekäytöstäpoistosta Traficom veloittaa 6 €, niin viideksi päiväksi jo kannattaa laittaa seisomaan.
XC60 2,4-litraisen dieselin ajoneuvo- ja käyttövoimavero oli lähelle tonnia vuodessa ja vakuutukset toisen mokoman. Eli kyllä minä pienillä kilsoilla kallistuin bensakrematorioon, joka kuluttaa 9 L/100km
Todellinen vaurastumisen jarru se ainakin silloin oli.