CapMan infra ostelee Haminasta
Hmmm. Haminan energiahan teki juuri sopimuksen Googlen datakeskuksen hukkalämmön käyttämisestä kattamaan 80% kaupungin kaukolämmöntuotannosta. Tuo Kaakonlulman uutinen on maksumuurin takana joten en näe kerrotaanko tuosta aiheesta jotain siinä?
Kasper on tehnyt laajan raportin Capmanista ja se on kaikkien luettavissa, kuten kaikki laajat raportit, vaikka juuri Capman ei kiinnostaisi sijoituskohteena, niin tästä saa paljon hyvää tietoa yleisesti alasta jne.
CapManin liiketoiminta on kääntynyt uuden strategian alaisuudessa vahvaan kasvuun ja kannattavuustaso on parantunut selvästi. Vaikka lyhyellä aikavälillä haastava markkinatilanne työntää kapuloita uusmyynnin rattaisiin, on yhtiö mielestämme asemoitunut sektorillaan erinomaisesti. Näin ollen CapManilla on hyvät edellytykset jatkaa tervettä kasvuaan muun varainhoitosektorin tavoin myös pidemmällä aikavälillä. Osake on tähän suhteutettuna maltillisesti hinnoiteltu, joten myös tuotto-odotuksesta muodostuu riittävän houkutteleva.
Rapsasta lainattua:
Korostamme, että omistaja-arvon luonnin kannalta pääoman tuoton absoluuttisella tasolla ei kuitenkaan ole merkitystä, vaan jokainen tuottovaatimuksen ylittävä investointi on osakkeenomistajan kannalta lähtökohtaisesti suotuisa. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten CapMan jatkossa tasapainoilee tavoitteissaan kasvun ja pääoman tuoton välillä. Arviomme mukaan yhtiö päivittää taloudellisia tavoitteitaan samalla, kun se kertoo tarkemmin strategian fokusalueista ja tulevista kasvuhankkeista vuoden 2025 maaliskuussa järjestettävässä pääomamarkkinapäivässä.
Kuvailtiin @Kasper_Mellas kanssa melkein tunnin pituinen hyvinkin kattava setti CapManista. Videolta saa yleisemminkin hyvän päivityksen varainhoitomarkkinaan.
Tunnin video
Kiitos @Sara_Antonacci & @Kasper_Mellas, että jaksatte tuottaa meille näin pitkäkestoista ja syventävää sisältöä
Kiitos @Kasper_Mellas Capmanin laajasta raportista, jälleen sitä oppi yhtiöstä uutta ja jäin toki pohtimaan muutamaa asiaa.
Sivulla 8 esitetään graafissa AUMin kasvu sijoitusalueittan ja siitä on nopeasti nähtävissä kuinka kiinteistöt ja infra ovat ajan saatossa kasvaneet, mutta private equity-puoli polkee paikallaan ja itse asiassa pidemmällä aikavälillä trendi on ollut laskeva. Minkä vuoksi PE-alueen kasvattaminen ei ole onnistunut vaan se on itse asiassa supistunut (ja minkä vuoksi PE:n sisällä buyoutin kokoluokka laskee ja growth kasvaa)? Havainnollistavaa on, että 2013 kiinteistöt ja PE näyttävät molemmat olleet AUMiltaan noin 1500M€, tämän jälkeen kiinteistö-AUM on tuplaantunut kun taas PE-AUM on pienentynyt kolmanneksen. Vernerin Roastissa elokuussa Kåll totesikin Buyout XI:n olevan pienempi osittain sen vuoksi että maantieteellinen alue rajoittuu Suomeen ja Ruotsiin (X kattoi Pohjoismaat kokonaisuudessaan). Miksiköhän tässä on otettu askeleita taaksepäin? Buyout-rahastot ovat kerta toisensa jälkeen olleet edeltäjiään pienempiä ainakin viimeisten kolmen rahaston osalta; johtuuko heikoista tuotoista rahastokerroissa VIII-X? Buyoutin tulevaisuuden koosta Kåll totesi Roastissa, että asiaa täytyy katsoa kun rahasto lanseerataan ja se kokoluokka riippuu sitten strategiasta.
Onkohan Capmanilla tavoitetta pitkän aikavälin sijoitusalueallokaatiosta AUMin suhteen? Eli onko tavoitteena kasvattaa olemassa olevia alueita markkinakasvun mukaan vai tavoitella jotain tiettyä fokusta aluepainotusten suhteen? En ainakaan muista törmänneeni tällaiseen ja onko tarpeellistakaan lienee toinen kysymys.
Oma tulkintani tämän syystä ovat rahastojen tuottotasot, jotka eivät riittävän hyviä ole olleet buyoutissa. Tuorein rahasto suorittaa käsitykseni mukaan varsin hyvin, joten voihan tuosta mahdollisesti nostetta saada. Growthissa sen sijaan ensimmäisen rahaston sijoitustoiminta on sujunut vahvasti, minkä ansiosta seuraavia rahastoja on saatu kasvatettua. Lisäksi PE:n sisällä raportoidaan CapMan Wealthin sijoitusohjelmat, jotka onnistuessaan voivat tuoda tukea pääomien kehitykselle. Kokoluokat ovat näissä kuitenkin selvästi esimerkiksi kiinteistörahastoja pienempiä.
Eivät ole mielestäni mitään tavoiteallokaatiota antaneet. Ei tämä mielestäni kovin relevanttia olisikaan, sillä lähtökohtaisesti kaikkia tuotealueita on järkevää kasvattaa. Tavoitekauden rahastolanseeraukset painottuvat kiinteistö- ja metsäpuolelle, joten nämä ovat yhtiön arvion mukaan ne, josta kasvua on ainakin lähivuosina eniten tarjolla.
Buyout rahastojen tuotot ovat olleet heikkoja 2010-luvulla. Mukana muutama katastrofi case.
Yksi CapMan Growth -rahaston yhtiöistä on helsinkiläinen audioalan yhtiö Neural DSP. Tekevät koneoppimiseen perustuvia äänenkäsittelylaitteita. Käyttäjinä on mm. kuuluisuuksia kuten kitaristit Tom Morello ja John Petrucci.
Yhtiö kasvoi aluksi vahvasti ja jopa kannattavasti myös mutta viime vuonna tyssäsi ja tulos myös miinukselle.
Toivottavasti vain väliaikainen hikka mutta seurataan tilannetta.
Tässä on Kassun ennakkokommentit, kun Capman julkaisee Q3-tuloksensa ensi viikon torstaina.
Ennustamme liikevaihdon kasvaneen yhtiön arvon kannalta tärkeiden hallinnointipalkkioiden vanavedessä. Tuloksen osalta odotamme niin ikään nousevaa tulosta, mutta valtaosa ennustamastamme parannuksesta tulee vaikeasti ennakoitavista sijoitustuotoista. Tarkastimme kuitenkin aavistuksen alaspäin Q3:n sijoitustuottojen ennustettamme raportin alla, millä oli pieni negatiivinen vaikutus kuluvan vuoden tulosennusteeseemme. Raportin päähuomio tulee tuttuun tapaan olemaan uusmyynnin näkymissä tämän ollessa yhtiön keskeinen arvoajuri.
Proprius Partnersin rahasto nostanut Capman-omistustaan 25%:lla lokakuussa 500 000 osakkeeseen.
Itse uskon Capmanissa siihen, että rahastojen kasvaessa hallinnointipalkkioiden kannattavuus kyllä nousee 40% tasolle. Kannattaa verrata vaikkapa Taalerin energiarahastojen segmenttiin, joissa kannattavuus noin 1,6 miljardin AUM:lla on jopa tämän yli. Kun katsoo ruotsalaisen huomattavasti suuremman toimijan EQT:n matkaa, voi nähdä miten rahastojen kasvun myötä kannattavuus kehittyy. Jos uskoo rahastojen skaalautuvan kasvun myötä samoin kuin näillä verrokeilla, on osake todella edullinen.
Tämä on varmasti juuri noin. Ainoa itselleni tärkeä seikka on ymmärtää, että paljonko tuosta skaalaedusta valuu partnereiden pussiin ja paljonko me tavalliset osakkeenomistajat tuosta hyödymme.
Tämä on alalla aika samaa luokkaa monissa yhtiöissä, ja monissa on tämä yrittäjämäisin kannustein rakennettu sijoitustiimi rakenteena. Tietääkseni voitonjako-osuustuotoista 60% menee tiimille ja 40 % Capmanille (tämä on muitenkin pitkälti muistikuva, joten korjatkoon jos joku tietää tarkemmin). Selvää on kuitenkin, että AUM:n kasvu sataa suoraan kyseisen sijoitusalueen “käyttökatteeseen”, josta on jo sijoitustiimien osuus vähennetty. Kannattaa katsoa näitä isommaksi kasvaneita verrokkeja, joista voi mielessään kuvitella, miltä nämä Capmanin sijoitusalueet voisivat kasvaessaan näyttää.
Tässä laskelmassa pitää vielä huomioida, että monessa CapManin hallinnointiyhtiössä (esim. Growth, Infra ja Wealth) on vähemmistöillä noin 40 %:n omistusosuudet. Näin ollen näiden sijoitusalueiden skaalautuessa kasvavat myös vähemmistöjen tulososuudet. Olen kyllä kanssasi samaa mieltä, että liikevoittomarginaalissa pitäisi olla vielä skaalautumispotentiaalia, kunhan AUM pysyy hyvässä kasvussa.
CapMan Oyj:n 1-9 2024 osavuosikatsaus
Tuloskehitys koskien jatkuvia toimintoja ja merkittävät tapahtumat 1-9 2024:
CapMan luokittelee CaPS-liiketoiminnan lopetetuksi toiminnoksi tuloslaskelmassa, ja vertailukausien luvut on oikaistu vastaavasti.
- Hallinnoitavat pääomat olivat 6,0 mrd. euroa 30.9.2024 (5,0 mrd. euroa 31.12.2023).
- Konsernin liikevaihto oli 43,7 milj. euroa tammi-syyskuussa 2024 (37,9 milj. euroa tammi-syyskuussa 2023).
- Palkkiotuotot olivat 39,9 milj. euroa (34,9 milj. euroa).
- Voitonjako-osuustuotot olivat 3,8 milj. euroa (3,0 milj. euroa).
- Liikevoitto oli 11,1 milj. euroa (5,1 milj. euroa). Vertailukelpoinen liikevoitto oli 13,1 milj. euroa (5,1 milj. euroa).
- Palkkiotuottojen kannattavuus oli 6,5 milj. euroa (3,9 milj. euroa).
- Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake oli 0,9 senttiä (2,4 senttiä). Vertailukelpoinen laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake oli 1,9 senttiä (2,4 senttiä).
- CapMan Oyj sai maaliskuussa päätökseen Dasos Capital Oy:n hankinnan.
- Kesäkuussa CapMan julkisti vuonna 2025 erääntyvän joukkovelkakirjalainan takaisinostotarjouksen lopulliset tulokset ja laski liikkeeseen 60 miljoonan euron kestävyystavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainan.
- Lokakuussa CapMan ilmoitti myyvänsä palveluliiketoiminta CapMan Procurement Services (CaPS) Oy:n 75 miljoonalla eurolla. CaPS-liiketoiminta luokitellaan tuloslaskelmassa lopetetuksi toiminnoksi, ja vertailukausien luvut on oikaistu vastaavasti.
Miksikö näytetään Q1-Q3/2024 -luvut, eikä Q3-luvut? Joka tapauksessa näyttää alustavasti siltä että Q3 oli aika heikko.
Kenties siksi että tämä on ollut yhtiön tapana jo pidemmän aikaa? Ja toki sieltä eritellytkin 3kk luvut raportista löytyy (joskaan ei tiedotteesta).
Huomioiden yhtiön liiketoiminnan luonteen voi myös pohtia kuinka merkityksellinen yhden 3kk jakso on kokonaisuudessa? Yhtiöhän itsekin toteaa että kvarttaalien välissä voi olla huomattavaakin heiltahtelua, koska omaisuuserien arvot vaihtelevat ja tuottopalkkioiden kirjautumiset vaikuttavat myös tulokseen vahvasti. Siinä mielessä tämä yhtiö valitsema raportointilinja tuntuu melko johdonmukaiselta.
Osaisko joku fiksumpi avata mulle että mitä nämä rivit on syöny? Vertasin Q2 tulokseen ja kiinnitin eniten huomiota siihen että tässä kvartaalissa maksettiin enemmän veroja pienemmästä tuloksesta ja rahoituskulutkin oli korkeammalla?
Kertokaapa fiksummat, miksi CapMan ei ostaisi Taalerin pääomarahastoliiketoimintaa? CapMan on erikoistunut pääomasijoituksiin, ja sen suurimpia vahvuuksia on pääoman kerääminen, mikä on liiketoiminnan tyypin huomioon ottaen erittäin kriittistä. Lisäksi CapManilla on jo laaja valikoima erilaisia rahastoja, joista osa on hyvin samankaltaisia kuin Taalerin rahastot. Mielestäni Taalerin erikoispääomasijoitusrahastot sopisivat erinomaisesti CapManin rahastotarjontaan!