Jooh, se on ihan pätevä olettamus. Luin sen ihan alusta loppuun ja ainut woot the fook-momenttumi tuli, kun Sauli heitti carried intrestit kehiin. Se taisi olla tuottopalkkio, kun nopeasti googletin.
En nyt ihan hirveästi Saulin kanssa ole eri mieltä, vaikka tätä meikäläisen on vähän haastavampi arvioida kuin muutamaa muuta varainhoitotaloa.
PS. Kuuntelin varainhoitopodin tänään ja olen ollut HIFK:n aitiossa viimeisen vuoden aikana sekä yhdessä koripallopelissä näiden laitosten toimesta.
Carried interest eli carry tarkoittaa tosiaan voitonjako-osuustuottoja. Voitonjako-osuustuotto on melkoinen sanahirviö ja käytännössä kyseessä on tuottosidonnaiset palkkiot, joita rahastonhoitaja saa rahastosta rahaston tuoton ylittäessä tietyn ennaltasovitun tason.
CapMan on tosiaan vaikeampi analysoida kuin muut perinteiset varainhoitajat. Tässä kuitenkin tapahtunut selkeää parannusta viimeisen 24kk aikana, kun CapMan on uudistanut segmenttiraportointiaan ja muuttunut merkittävästi omistajaystävällisempään suuntaan (partnershipistä aidoksi pörssiyhtiöksi).
Yhdyn edellisiin: miksi ei suomeksi, ei tarvitsisi käännellä yksittäisiä pikku detaljien merkityksiä.
Kaikki lukijathan ei ole pankkiireja ja sijoitusanalyytikkoja!
Jos on Saulia uskominen niin Capmania vaan lisää salkkuun.
Onneksi olen pitänyt nämä vaikka muitakin houkutuksia pörssissä on.
Ostellaan lisempää pikku hiljaa, tai niin pitkään kun alle 2€ pysyy
Hesarissa juttu tuollaisesta ruoholahdenkatu 4 rakennuksesta, jossa capman kuulemma itse ottaa kustannuksia useilla miljoonilla, kun mennyt pahasti pieleen rakennus yhtiö Lapiksella… Eikös se sama Rak. Liike tyrinyt jonkun muunkin kohteen? Konkurssissa tietysti on se Rak. Firma…
"Muutostöistä oli vastannut Lapis Rakennus Oy, johon asukkaat olivat menettäneet luottamuksensa.
”Lapis [Rakennus] teki alkuperäisten virheidensä lisäksi todennäköisesti vielä virheitä korjauksissakin. Se käytti lukuisia aliurakoitsijoita, sillä meni välineet ja rahat sekaisin, päätettiin, ettei tämä tämmöinen jatku ja vaihdettiin toiseen rakennusfirmaan”, Lehtinen kertoo.
Lapis Rakennus oli otsikoissa, kun se osti entisen Tullihallituksen talon Senaatti-kiinteistöiltä 26,5 miljoonalla eurolla vuonna 2015. Lapiksen oli tarkoitus rakentaa Erottajankadun, Uudenmaankadun ja Yrjönkadun rajaamat kaksi arvorakennusta asuintaloiksi.
Seuraavat otsikot kertoivatkin sitten yhtiön konkurssista 2018.
Ruoholahdenkatu 4:n muutostyöt tilasi ja rahoitti kiinteistörahasto Capman Nordic Real Estaten helsinkiläinen tytärtoimisto.
”Miljoonissa mennään”, partneri Juhani Erke Capmanista arvioi.
Kohteen sijoituksesta vastaava Erke puhuu kiinteistön muutostöissä tehtyjen virheiden korjauskustannuksista. Yhtiö otti ne suurimmaksi osaksi omaan piikkiinsä, toistaiseksi. Vain viimeisimmän julkisivuremontin kustannukset jaettiin osin taloyhtiön osakkaiden kanssa.
”Urakoitsija [Lapis] meni sittemmin konkurssiin. Olemme itse kustantaneet talon sisällä korjaustöitä ja viimeisenä vielä julkisivun korjauksen. Me pannaan nyt kohteessa asiat kuntoon ja vaaditaan tietysti konkurssipesästä aikanaan saatavamme takaisin”, Erke sanoo."
Tuo on CapManin rahaston sijoituskohde, eli ei suoraa vaikutusta CapManiin. Toki tuo heikentää Rahaston tuottoa, joka taas pienentää CapManin mahdollisia voitonjako-osuustuottoja. Tämä on kuitenkin vain yksi kohde muiden joukossa rahastossa ja myös rahastolle yksittäisen kohteen vaikutus jää rajalliseksi. All in all vaikutus CapManille on hyvin marginaalinen.
Joo, kuulostaa isolta kaupalta ja sykli varmaan aika huipussaan. Just oli Hesarissa tms juttua Helsingin hotelliskenestä ja miten uutta kapasiteettia pukkaa nyt huolella koska aiemmin sitä rakennettiin liian vähän…
Muistakaa, että tuo kohde (kuten kaikki muutkin CapManin omistamat firmat) ovat CapManin rahastoissa. Rahastoissa CapMan on aina vähemmistösijoittajana (omistus tyypillisesti 5%, poikkeustapauksissa voi olla luokkaa 10%). Näin ollen esim. Kämpin myynti ei sada suoraan CapManin laariin, vaan CapManin rahastosijoittajille. CapMan hyötyy rahastojen hyvästä menestyksestä kahta kautta: 1) CapMan saa hyvin suoriutuvista rahastoista voitonjako-osuustuottoja, jotka voivat parhaillaan kohota todella merkittäviksi. 2) Hyvä rahastojen performanssi parantaa CapManin asemaa varainhoitajana ja luonnollisesti hyvän track-recordin omaava varainhoitaja saa kerättyä helpommin pääomia paremmilla palkkiotasoilla.
Tuo Kämp myytiin Buyout 10 rahastosta (perustettu 2013) ja siellä on jäljellä 4 kohdetta. 11/2018 CMD:llä yhtiö totesi rahaston toteutuneen IRR:n olleen 27%, mikä on poikkeuksellisen hyvä taso. Rahasto tuleekin suurella todennäköisyydellä menemään voitonjakoon ja mikäli tuottotaso säilyisi 20%:ssa olisi voitonjakopotentiaali CapManille todella iso (luokkaa +20 MEUR). Rahaston kehitystä ja kohteita voi seurata CapManin sivuilta: CapManin vuosi - CapMan
Tässä oikein hyvä esimerkki siitä, että rahastoihin voi sijoittaa ja (ja niistä tienata) kahta kautta: suoraan rahastoon tai sitten rahastoja kauppaavaan (hyvään) sijoitusyhtiöön. Itse olen vahvasti jälkimmäisen tavan kannalla.