CapMan - Onko varoja mistä jakaa?

Osakkeet
784

Kenties tuota Silvertärnania ymmärtää paremmin kun huomaa sen suurimman omistajan olevan Föreningen Konstsamfundet RF (siis Amon Andersonin perustama säätiö ja hänen omaisuutensa perijä). Eli säätiöllä on selkeä tehtävä tukea taidetta ja kulttuuria. Tässä sijoituksista saatavat osingot lienevät avainasemassa (tavoitteenahan täytyy olla kasvattaa säätiö omaisuutta jotta jatkossakin on jaettavaa).

Tuo Silvertärnan menee säätiön sijoituksissa kategoriaan muut osakesijoitukset ja siellä todetaan selkeästi kyseesä olevan eräänlainen PE sijoitus joista haetaan hyvää osinkotuotta sekä hyvää potentiaalia arvonkasvulle. (lähde: Konstsamfundets-verksamhetsberättelse-2021.pdf)

Eli kyllä itse näen tässä todella pitkänlinjan omistajan, jolla halua tukea Capmanin omia tavoitteitaan (tai voisi kenties jopa sanoa molempien intressien olevan hyvin yhtenäiset).

20 tykkäystä
785

Capman DCF.pdf (61,1 Kt)

Itsellä Capman on yksi niistä oman salkun yhtiöistä joihin olen sukeltanut syvemmälle ihan lukujenkin valossa ja kokeilin nyt ensimmäistä kertaa itse haarukoida yhtiölle DCF-arvoa/ per osake. :grimacing: DCF-arvon määrittäminen on itselle ollut todella pitkään iso mörkö jota en ole uskaltanut taklata, mutta nyt päätin ottaa “härkää sarvista”, ja yrittää määritellä arvostusta osakkeelle. Liitän PDF:nä kolmen eri skenaarion laskelmat (karhu, perus, sekä härkä) tähän viestiin mistä foorumilaiset pääsee tarkemmin katsomaan mitä olen räknäillyt :smile:

Arvostaisin suuresti jos foorumin kokeneemmat tilinpäätösanalyytikot antaisivat kommenttia miten metsään näiden lukujen laskemisessa ollaan menty. Olisi suuri kunnia jos etenkin @Sauli_Vilen voisi antaa edes pikaisen kommentin siitä miten tämä ensimmäinen yritys on onnistunut, sillä se auttaisi minua kehittymään näissä laskelmissa jatkossa :blush:

Niille jotka eivät jaksa plärätä PDF:ää läpi:

Yritin olla mahdollisimman realistinen omien laskelmien suhteen. Capmanin tulos on vuoteen 2021 verrattuna noussut 38%, mutta laskemisen selkeyden vuoksi olen käyttänyt kasvuprosentteina 10v ajan keskiarvoa. Omat taidot ei vielä riitä arvioimaan yksittäisiä kasvuprosentteja eri vuosille, joten suonette anteeksi tämän :sweat_smile: Karhu-skenaariossa vapaan kassavirran kasvuvauhti on 7% vuodessa, perusskenaariossa se on 15% vuodessa, ja härkäskenaariossa se on 25% vuodessa. Koska Capman on itse ilmoittanut pyrkivänsä vuosittain kasvavaan osinkoon, olen karhuskenaariossa käyttänyt vuosittaisena osinkojen kasvuvauhtina 3%, perusskenaariossa 5%, ja härkäskenaariossa se on 7%.

Karhuisessakin skenaariossa omien laskelmien mukaan Capman tarjoaisi nykykurssilla 54% nousuvaran osingot mukaan lukien seuraavan 10v aikana. Härkäskenaariossa nousuvara olisi jopa 187% :rocket: Perusskenaarion nousuvara olisi 101%. Olen käyttänyt vapaan kassavirran määritelmänä tilikauden tulosta verojen jälkeen sillä Capmanilla ei ole taseessa omasta mielestä muita menoja joita tulisi oikaista tuloksesta pois. Jos olen väärässä tämän suhteen, on tällä oleellinen vaikutus lukujen oikeellisuuteen.

Muutamia huomioita laskelmista:

  • Tämä on tosissaan ensimmäinen oma yritys laskea DCF-arvoa millekään osakkeelle, joten nämä laskelmat ovat parhaimmillaankin subjektiivisia amatöörisijoittajan arvioita mahdollisesta arvostuksesta. Tätä ei tule pitää minään tarkkana ennustuksena siitä missä Capmanin osake tulee olemaan 10v päästä, sillä markkinatilanteet voivat vaihdella rajusti tulevaisuudessa.
  • En ole koulutukseltani kirjanpitäjä, analyytikko tai tilintarkastaja, vaan intohimoinen yksityissijoittaja joka haluaa oppia koko ajan paremmaksi osakkeiden poimimisessa
  • Tiedot olen kasannut Capmanin omista raporteista, sekä Nordnetin ja Inderesin verkkosivuilta. Yritysveroprosentti on laskettu itse sillä en löytänyt tarkkaa lukemaa Capmanin omista raporteista
  • Riskittömän koron korkoprosentiksi olen valinnut 4,50% sillä se on historiallinen keskiarvo. Markkinoiden tuotoksi olen valinnut 8% sillä se on suunnilleen Helsingin pörssin historiallinen keskiarvo myös
  • Lähtöarvona olen käyttänyt 2021 tulosta ja osinkoa sillä koko vuoden 2022 tulosta ei ole vielä saatavilla
  • Mukana myös muutamia muita tunnuslukuja joita olen laskenut omaksi huviksi auki

Kiitos jos jaksoit lukea tänne asti ja vielä isompi kiitos jos jaksat antaa palautetta laskelmistani :pray:t2: Uskokaa näissä laskelmissa ennemmin Inderesin analyytikoita, sillä he ovat rahoituksen koulutuksen saaneita rautaisia finanssialan ammattilaisia :sweat_smile:

57 tykkäystä
786

Hienoa tulevaisuusarviointia! Ja toivottavasti saat myös Inden analyytikkopalautetta

Jos isossa kuvassa kaivamalla kaivaa yhden mietitystä aiheuttavan kohdan skenaarioissasi, niin ainakin itse kiinnitän huomiota lähtöarvovuoteen 2021. Melkoista talous-, pörssi- jne. juhlaa, jolloin sotakin oli vain pahimmissa painajaisissa.

Suoraviivaisen skenaarion vetäminen juhlavuodesta pohdituttaa, kun nyt myös Capmanissa edustettuna oleva kiinteistöpuoli sakkaa, talouden laantuminen saattaa olla edessä, energiajytinät käsillä yms. Tuntuma on lisäksi, että markkinoilla on takavuosia enemmän tavalla tai toisella Capmanin kaltaisia yrityskehitystoimijoita eli kilpailu saattaa olla kiristymässä.

Tällä en tarkoita, että Capmanin todennäköisin tulevaisuus on karhuskenaariotasi synkempi, vaan yleisissä näkymissä on koko joukko vaikeasti ennustettavia riskejä. Jollei mustan, niin harmaan joutsenen verran.

Ja voi käydä niinkin, että Capmännin kukoistus on bull-povaustasikin parempi😊 Joka tapauksessa teit arvokasta työtä!

10 tykkäystä
787

Kiitos kommenteista :pray:t2: tiedän että lähtöarvo on tulosvuotena kova mutta siksi laskinkin keskiarvoiseksi kasvuksi 15% koska tulevaisuutta ei voida ennustaa kovinkaan tarkasti, etenkään mahdollisten kriisien/riskien realisoituessa :sweat_smile:Tänä vuonna ollaan kasvettu noin 38% vs 2021 mikä ei varmasti tule jatkumaan, mutta arvioin että kun vetää jonkun CAGR-luvun nousu ja laskuvuosista niin tuo 15% on mielestäni ihan realistinen Capmanin tuloskunnolle. On hyvä huomioida että laskelmissani juuri tästä syystä esim 2022 tulos (vuosi 2) kasvaa sen +15% mikä ei pidä nykylukujen valossa paikkansa :grin:

3 tykkäystä
788

Hieno homma että olet alkanut opiskella myös osakeanalyysin syvää päätyä! Olet aloittanut todellakin syvästä päädystä, sillä CapMan on tosi hankala tapaus DCF:n kannalta. Ohessa muutamia syitä:

  1. iso sijoitussalkku sopii huonosti DCF-malliin
  2. veroaste riippuu sijoitussalkun tuotoista
  3. voitonjako-osuustuotot tekevät normaalin tulostason arvioinnista vaikeaa

Sitten palautteeseen. DCF-malli diskonttaa kaikki yhtiön tulevat kassavirrat nykypäivään. Nämä kassavirrat sisältävät jo osingot, eli tuo osinkorivi on sinulla ylimääräisenä mukana. Se selittää myös isolta osin miksi DCF-mallisi antaa noin hurjia lopputuloksia :slight_smile:

Mallia on vähän hankala tulkita kun ei näy käyttämisiä kaavoja, ehkä haluat jakaa excelin, niin helpompi kommentoida?

Nopeasti katsottuna vaikuttaisi siltä, että olet käyttänyt disconttana WACC 3,7%, joka on liian alhainen. Meidän seurannassa olevien yhtiöiden WACC vaihtelee 6-18% välillä (keskiarvo noin 8%) ja CapMan on reilu 8%. WACC% määrittämisessä suosittelen, että tarkan kaavan sijaan (betat yms.) lätkäiset vain absoluuttisen luvun mikä heijastelee mielestäsi yhtiölle soveltuvaa tuottovaatimusta. Hyvä lähtökohta on tuo meidän seurannan keskiarvo 8% ja tähän voi laittaa preemiota/alennusta yhtiön riskitasoon liittyen.

15% tuloskasvu perusskenaarioksi seuraavan 10v ajalle on aika härkämäinen ainakin omaan korvaani :smiley:

En ole ihan varma mistä olet saanut tuon ensimmäisen vuoden tuloksen? Kannattaisiko laskelma kuitenkin aloittaa 2022 tuloksesta, tiedämme kuitenkin 2022 tuloksen 9kk osalta ja tuo meidän ennuste on varmasti oikealla pallokentällä?

Kannattaa vaihtaa numerot miljooniksi tuhansista, helpottaa käytettävyyttä tosi paljon :slight_smile:

Jos hypäät suoraan FCF:ään, niin skippaat aika monta muuttujaa välissä. Keskeiset muuttujat ovat käyttöpääoman muutos sekä investoinnit/poistot. Kannattaa olla erityisen varovainen jos käytät FCF lukua firmojen vuosikertomuksista, sillä yksittäisenä vuotena FCF saattaa heilua tosi paljon (esim jos käyttöpääomaa on purkautunut/sitoutunut tosi paljon, niin FCF kantaluku voi sinulla poiketa tosi paljon normaalista. Jos laskee DCF:n suoraan FCF pohjalta, niin se kantaluku pitäisi olla oikaistu/normalisoitu FCF.

Meillä yleisesti ennusteet muuttuvat terminaalijaksoa kohden varovaisemmiksi ja terminaalissa käytetään harvoin tosi aggressiivisia odotuksia. Itse pidän hyvänä nyrkkisääntönä, että terminaalissa oleva kannattavuus ei saisi olla korkeampi kuin mitä yhtiö on historiassa tehnyt (Tämä ei toki sinulle nyt relevantti kun lasket suoraan FCF kautta, etkä EBIT%/liikevaihdon kautta).

Terminaalikasvuna hyvä käyttää vaatimatonta lukua, meillä kaikki firmat 1-3%:n tasolla (CapMan muistaakseni 2,5%)

Laita se excel tulemaan, niin voidaan Kasperin kanssa kommentoida kaavoja.

Suosittelen myös lukemaan seuraavat kirjoitukset DCF liittyen:

Arvonmääritysmenetelmät: DCF-malli | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus (vaatii Premium)
DCF-laskema ja TERM | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
DCF-malli (älä tee tätä kotona!) | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus

74 tykkäystä
789

Unohtui aiemmin jakaa podi täällä, mutta CapManin PE:n vetäjä Pia kävi mulla podissa vieraana. Paljon asiaa PE-sijoittamisesta sekä jonkin verran myös CapManista: inderesPodi 135: Pääomasijoittaminen, vieraana Pia Kåll | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus

Toinen asia, CapMan on ensi viikolla mukana meidän ja HCA:n järjestämässä tilaisuudessa: VIRTUAL NORDIC GROWTH DAYS – 15. DECEMBER | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
Jos et pääse linjoille, niin tilaisuuden tallenne tulee myös InderesTV:hen saataville tilaisuuden jälkeen :slight_smile:

38 tykkäystä
790

Kiitos paljon Sauli kommenteista :pray:t2: tässä olisi linkki Google Sheetsiin Tilinpäätös - Google Sheets

Tämä oli tosissaan ensimmäinen yritys kassavirtalaskelmista joten ei yllätä että nämä asiat on itseltä jäänyt huomioimatta :sweat_smile: myös kun opiskelee itse niin minulla ei ole tekovaiheessa ketään kokeneempaa konkaria opastamassa kuinka asiaa lähestyä :thinking: Meinasin kyllä ensi keväänä hakea ihan opiskelemaan rahoitusta koska aihe kiinnostaa itseänin sen verran paljon :blush:

11 tykkäystä
791

Kuten Saulikin toi ilmi, niin tästä tosiaan näkee yhden perusperiaatteen olevan pielessä. Riskitön tuotto on määritetty 4,5 %:iin, ja olet käyttänyt CAPM:illa määrittämääsi oman pääoman tuottoa WACC:in laskennassa. CAPM tulokseksi olet laskenut 3 %, joka tarkoittaisi että oman pääoman tuottovaatimus olisi pienempi kuin riskitön tuotto. Tämä ei tietenkään voi pitää paikkaansa.

Katsoin Excelin läpi, niin näyttäisi että CAPM laskennassa on kaavavirhe. Eli kaava on nyt muotoa (riskitön+beta) * (markkina-riskitön) kun pitäisi olla riskitön+beta*(markkina-riskitön). CAPM -kohdassa pitäisi siis olla 4.5+0.94*(8.0-4.5) = 7.79 %, eikä 3 %, joten kaavavirheen korjaaminen oikaisee WACC:ia jo selvästi oikeampaan suuntaan. :slight_smile:

Itselläni samankaltainen tapa kuin minkä Sauli mainitsi, eli en varsinaisesti laske millään mallilla tuottovaatimuksia, vaan otan ‘fiiliksellä’ yhtiölle mielestäni soveltuvan tuoton. Erotan kuitenkin oman pääoman ja vieraan pääoman tuottovaatimukset, eli lasken seuraavasti: OPO tuottovaatimus * OPO määrä + VPO tuottovaatimus * VPO määrä = WACC.

17 tykkäystä
792

Kiitos kommenteista :pray:t2: Tuo CAPM:in kaavavirhe on tosissaan kyllä sellainen mikä heilauttaa noita laskelmia huomattavasti erilaiseksi :sweat_smile:

3 tykkäystä
793

Capman DCF_päivitetty.pdf (59,1 Kt)
Tein nyt muutokset CAPM-laskukaavaan, WACC:iin sekä poistin osingot tuloksesta kuten @Sauli_Vilen ohjeisti ja kyllähän tämä laskelma muuttui ihan totaalisesti :sweat_smile: Toimikoon tämä muillekin foorumilaisille opetuksena siitä miten pienetkin muutokset voivat vaikuttaa DCF-laskelmiin rajusti.

En siis tehnyt minkäänlaisia muutoksia kasvuprosentteihin tai ruvennut tarkemmin oikaisemaan FCF-lukua (koska tietotaito ei vielä riitä) joten niitäkin jos rupeaisi rukkaamaan kurantimmaksi niin varmasti tulisi entisestään luvut alas. PDF-jälleen liitteenä jos jotain kiinnostaa katsastaa se läpi :smile:

Karhuskenaario muuttui siis +54% → - 26,9%

Perusskenaario muuttui +101% → +2,69%

Härkäskenaario muuttui +187% → +60,3%

Jatketaan siis harjoituksia :man_technologist:t3: Ei tässä toinna ilmeisesti vielä analyytikoksi ruveta :sweat_smile:

30 tykkäystä
794

Ja reaalitulos CapManilla on -7 % 1Y, siis osakekurssin suhteen. Eli olisi karvan alle perustuloksen.

4 tykkäystä
795

Capmanilta tiedote: Infran alle aurinkovoimaa.

"CapMan Infra on sopinut enemmistösijoituksesta uusiutuvan energian hankkeita kehittävään Skarta Energyyn, joka on yhdessä Skarta Energyn nykyisen emoyhtiön SkartaNYAB Oyj:n kanssa perustettava yhteisyritys. Skarta Energy keskittyy ensisijaisesti Suomessa sijaitseviin aurinkovoimahankkeisiin ja sen strategiana on rakentaa voimalaitoksia ja toimia riippumattomana sähköntuottajana. Aurinkovoiman kehittäminen tukee vihreää siirtymää ja parantaa Pohjoismaiden energiavarmuutta.

Vuonna 2021 perustetulla Skarta Energyllä on jo suunnitteilla useita, eri kehitysvaiheissa olevia aurinkovoimahankkeita, joiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti ylittää 1,0 GW. Skarta Energyn ainutlaatuiseen ja kokeneeseen tiimiin kuuluu kahdeksan henkilöä ja sillä on hyvät kasvuedellytykset. Tällä hetkellä Skarta Energy rakentaa ensimmäistä teollisen kokoluokan aurinkovoimalahanketta Utajärvellä. Hankkeen ensimmäinen rakennusvaihe käynnistyy arviolta vuoden 2023 lopussa ja seuraavan viiden vuoden aikana tavoitteena on rakentaa ja operoida aurinkovoimaloita n. 500 MW edestä, mikä vastaisi yli 20 000 kotitalouden energiankulutusta."

“CapMan Infran omistus Skarta Energy -yhteisyrityksessä on 60 %. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2022 loppuun mennessä.”

25 tykkäystä
796

Capman

Ostin perjantaina Capmannia ja lisää maanantaina. Perustelut.

-Pääomistajien ”hopeatähti” on minusta rakennettu ankkuriomistajaksi yrityskauppaa varten.

-Capmanin kasvustrategia on raju ja vaatii yritysostoja

-TJ sitoutettu pääomistajan kautta

-Toimiala keskittyy

Oma arvaukseni on CapmanTaaleri

-Taalerilla lähti yrittäjäomistajan Aktian mukana poislukien perustaja HPj Elomaa s. 1960

-Taaleri jäänyt yksipuoliseksi sijoitustaloksi

-Taalerin ja Capmanin synergiat selkeät. Kokonaisuus on arvokkaampi.

V

39 tykkäystä
797

Tämä on NRE1 rahastolle iso kohde (yksi rahaston suurimpia ja varmasti suurin jäljellä olevista kohteista):

Irtaantumisen onnistumista vaikea arvioida, mutta joka tapauksessa tästä on tulossa isohko voitonjako-osuustuoton kirjaus Q4:lle, sillä NRE1-rahasto on jo voitonjaon piirissä. Vaikka kauppa clousataan 31.1, niin oletan että ylöskirjaus tapahtuu jo Q4’22 puolella (toki tästä ei täyttä varmuutta). Kohteita on rahastossa tämän jälkeen jäljellä 3kpl ja näistä tullaan irtaantumaan 2023 aikana.

43 tykkäystä
798

"CapMan Special Situations -rahasto sijoittaa talotekniikan asiantuntija- ja palveluyhtiö Aro Systemsiin. Tavoitteena on kehittää yhtiötä energiatehokkaiden ratkaisujen edelläkävijänä.

Aro Systems on yksi Suomen johtavista sähkö- ja LVIA-urakoinnin palveluita ja talotekniikan ylläpitoa tarjoavista yhtiöistä."

29 tykkäystä
799

Huomenta,
Olisi kysymys analyytikko @Sauli_Vilen lle. Pohjustuksena sen verran, että kuuntelin rahapodin jakson #308 keskustojen kiinteistöpommit sekä puheenaihe podcastin uusimman jakson, jossa oli vieraana Victor Snellman. Keskustelu koski tyhjiä kiinteistöjä ja vuokratasoja. Molemmat avasivat ymmärrykseni mukaan asiaa niin, että kiinteistöjen arvo on suoraan verrannollinen vuokratuottoon. Mitä isompi vuokratuotto, niin sen arvokkaampi kiinteistö ja toisin päin. Mikäli siis vuokraisivat tyhjät kiinteistöt esimerkiksi 20 prosenttia alemmalla vuokratasolla, kuin edellinen sopimus, niin kiinteistön arvosta tippuisi samalla 20 prosenttia. Toimiiko tämä mekanismi näin?

Mikäli mekanismi toimii näin niin millainen riski se on Capmanille?
Laitan tuohon alas linkit kyseisiin podcasteihin.

Kiitos jo etukäteen,

Keskustojen kiinteistöpommit | #rahapodi 308 - YouTube kohdasta 7:30 eteen päin

Raha: Sijoittaminen taantumassa ja karhumarkkina (Victor Snellman) | Puheenaihe 307 - YouTube kohdasta 27:00 eteen päin

22 tykkäystä
800

Hiljaista on täälläkin ollut, ei kait mitään ihmeellistä olekaan tapahtunut. Capman-juna puksuttaa hyvää vauhtia eteenpäin.

Op:lta tuli tulosennakko aamulla, ja kävin sen tossa läpi. Nostivat tavoitehinnan 3.10euroon (aik. 2.90e) ja säilyttävät lisää-suosituksen. Ei kai teidän muuta tarviikkaan tietää.

Ehkä sitä voi vähän muutakin (ei niin tärkeetä) kertoa. Op odottaa q4/2022 liikevaihdon ylittävän konsensuksen (21.3milj v 20.1milj) ja liikevoiton taas jäävän konsensuksesta (10.5milj v 11.6milj). Molemmat sarakkeet ovat kyllä reipasta kasvua verrattuna q4 2021 tulokseen. Osingon ennustetaan kasvavn 1sentillä, eli se olisi sen 0,16e/osake. Osinkoa voisi toki tällä tulosennusteella maksaa enemmänkin, mutta sitten tulevina vuosina osingon jatkuva nosto voisi olla OP:n mukaan vaikeampaa.

Capman itselläni on suurin omistus tällä hetkellä, ja hyvältähän meno näyttää. 0,16e osinko kelpaisi itselleni vallan hyvin, sillä siitä voi hyvin jatkaa nostamista tulevinakin vuosina. Op:lla on aika positiiviset odotukset Capmanin suhteen tulevien vuosien aikana vaikka korot pysyisivätkin ylempänä. 2.2 aamua odotellessa.

36 tykkäystä
801

Tähän kiinteistöjen arvonmäärityskysymykseen meillä paras vastaaja on @Matias_Arola

CapManin tapauksessa kiinteistöjen arvonkehityksellä ei ole välitöntä vaikutusta, sillä rahastot ovat pääosin suljettuja (raha sidottu x vuodeksi ja palkkiot lasketaan sidotusta pääomasta). Pidemmällä aikavälillä vaikutus on puolestaan ihan merkittävä. Rahastojen menestys on täysin keskeistä CapManin tapaiselle vaihtoehtomanagerille. Kärjistäen, jos rahastot pärjäävät, uusmyynti on helppoa ja tuottopalkkioita virtaa. Vastaavasti huono rahasto ei generoi tuottopalkkioita ja vaikeuttaa uusien tuotteiden myyntiä.

Miten korkojen nousu vaikuttaa sitten CapManin kiinteistörahastoihin? On selvää, että vuosia jatkunut myötätuuli jatkuvien tuottovaatimusten laskuna on nyt muuttunut. Tämä kasvattaa painetta onnistua sijoitus- (osto ja myynti) sekä kehitystoiminnassa. Hyvä muistaa, että CapMan operoi pääosin ”value-add” segmentissä, missä kohteiden aktiivisella kehityksellä pyritään luomaan lisäarvoa (vs pelkkä passiivinen ostaminen/omistaminen) ja jo aiemmin tämä oma toiminta on vastannut enemmistöstä rahastojen tuotoista.

Isossa kuvassa en näe mitään dramaattista muutosta. Lyhyellä aikavälillä uusmyynti on tahmeampaa kun sijoittajat ovat varovaisempia (johtuu lähinnä markkinasta). Pitkällä aikavälillä rahastojen tuottotasot kohtaavat jonkin verran enemmän painetta (velkavipu maksaa ja tuottovaatimukset eivät automaattisesti valu alaspäin). Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö CapMan pystyisi tarjoamaan rahastoillaan hyviä tuottoja sijoittajille ja ansaitsemaan vahvoja tuottopalkkioita. Toki tämä vaatii hyvää onnistumista sijoitustoiminnassa.

Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin kannattaa katsoa syksyn CMD:ltä Real Estaten vetäjän esitys ja siellä oleva video, missä case esimerkki value-add sijoitustoiminnasta: Capital Markets Day 2022

25 tykkäystä
802

Näinhän tämän mekanismin pitäisi mennä. Jos jonkin omaisuuserän tuottamat kassavirrat laskevat 20 %, niin myös omaisuuserän arvo laskee 20 %.

Kuuntelin itsekin joku tovi sitten tuon rahapodin jakson, ja mielestäni siinä oltiin oikeilla jäljillä. Eli varmasti osasyy Helsingin keskustan tyhjien liiketilojen suurehkon määrän taustalla on se, että vuokratasot ovat vuokralaisten näkökulmasta ydinkeskustassa yksinkertaisesti liian korkeita. Vuokranantajilla ei ole kovin herkästi kannustinta lähteä laskemaan vuokratasoa, sillä tämä ajaisi markkinavuokria alas ja heijastuisi negatiivisesti kiinteistöjen arvostuksiin.

Joku varmasti pohtii, että eikö tilojen tyhjillään pitämisellä sitten ole suora negatiivinen vaikutus kassavirtoihin ja siten kiinteistön arvoon. Arvostusmielessä ei välttämättä, sillä arvonmääritykset perustuvat usein 10 vuoden kassavirtalaskelmiin, joissa tehdään oletuksia pitkän aikavälin vajaakäytöstä. Näin ollen nykyisiä vajaakäyttöasteita ei välttämättä sovelleta suoraan sellaisinaan ja niitä voidaan perustella tiettyyn pisteeseen asti tilapäisillä tekijöillä (esim. koronapandemia). Loputtomiinhan tuota tilannetta ei tietenkään pääse karkuun, ja jos tilat eivät täyty, niin jossain vaiheessa vuokrien (ja kiinteistöjen arvojen) on laskettava.

42 tykkäystä
803

Tässä on Salkunrakentajan juttu Capmanista ja HopLopista, jonka pääomistajana yhtiö on. Hoplop ja Leo’s yhdistyvät Euroopan suurimmaksi sisäleikkipuistoryhmäksi. :slight_smile:

Euroopan suurimmaksi yksityiseksi lasten liikuttajaksi nousevalla yhtiöllä on yhteensä 68 puistoa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa.

40 tykkäystä