ChatGPT - Ongelmien ratkaisua AI:n avulla

Miun mielestä keskustelu etiikasta on pidemmän tähtäimen asia kuin yksittäisen kielimallin tms. kelvollisuus. Ja koska en tiedä missä määrin Microsoft on vastannut bing-bottinsa koulutuksesta ja missä määrin se on tullut OpenAI:lta valmiina, on paha mennä sanomaan missä on menty pieleen. Kielimalli, tai mikä hyvänsä koulutusaineistolla opetettu AI, tuottaa juuri sellaisia tuloksia kuin millaiseksi koulutusaineisto on sen muovannut. Jos kielimallille antaa koulutusvaiheessa esimerkkejä aggressiivisesta dialogista, se oppii myös tuottamaan aggressiivista tekstiä vastaavassa kontekstissa.

Kyllähän OpenAI esimerkiksi on pyrkinyt kovasti “kastroimaan” bottinsa niin, etteivät ne suostuisi antamaan pomminteko-ohjeita, tai tuottamaan vihapuhetta tai haittaohjelmia, mutta niin kauan kuin se botti ei todalla ymmärrä mitä tekee (ja kielimalllihan ei symboliseen ajatteluun kykene), taitaa olla aika mahdotonta estää täydellisesti sen käyttö epäeettisiin tarkoituksiin. Jos pieni inhimillistäminen sallitaan, parhaimmillaankin se kielimalli on hyväntahtoinen manipulaatiolle altis hölmö. Mutta jos yhtään voi vetää yhtäläisyyksiä sovelluskehittäjien kyvystä havaita omasta koodistaan virheitä tekoälykehittäjien kykyyn havaita omassa luomuksessaan mahdollisuuksia toimia välineenä epäeettisille päämäärille, niin ilman jotain kehittäjistä erillistä porukkaa sparraamassa lopputuloksena voisi hyvinkin olla katastrofi. Nykyteknonologialla ei onneksi mitään Skynet-skenaarioita tarvitse kuitenkaan pelätä, joten toistaiseksi nää sekoilut on aika vaarattomia.

Jos se enimmillään 30 hengen porukka jo lokakuussa kutistettiin 7:ään, niin en kyllä laittais näitä sekoiluja tuon porukan piikkiin. Ihan sama jos firma ensin kutistaa laadunvarmistuksen ja sen jälkeen päätyy julkistamaan tuotteen, joka toimii huonosti, onko vika aiemmin pihalle potkittujen testaajien, vai bisnesjohdon?
Miun tarkoituksena oli kontrata @Jarkko4:n kärjekästä väitettä “devaamisessa sellainen malli ei toimi kovinkaan hyvin, että AI devaajien niskassa pyörii joku 40 työntekijän jarruosasto, joka ratkaisujen sijaan kokoajan keksii miksi jotain asiaa ei saa tehdä ja löytää vikoja kykenemättä kehittämään ratkaisuja ongelmiin”. Tuo edustaa sellaista vanhanaikaista vastakkainasettelua kehittäjien ja testaajien välillä että se melkein vois olla sarkasmia (ehkä se olikin?)…

Mutta tosiaan en pysty arvioimaan missä määrin MS:llä on ollut vaikutusta ylipäätään siihen miten se malli toimii. OpenAI:n etusivulla lukee kuitenkin tällä hetkellä:

We spent 6 months making GPT-4 safer and more aligned. GPT-4 is 82% less likely to respond to requests for disallowed content and 40% more likely to produce factual responses than GPT-3.5 on our internal evaluations.

Tästä vois päätellä, että itse mallin osalta on jo tehty paljonkin turvallisuuden eteen OpenAI:n puolella viime syksystä lähtien, ja Microsoftin vastuulla olisi enemmänkin vain sen integrointi omiin järjestelmiinsä. Hämärän peitossa on miten paljon mallia on mahdollista säätää ulkopuolelta (=tässä tapauksessa MS:n taholta) parametrein.

2 tykkäystä

Näin varmasti on. Eettiset säännöt ja ohjeet ovat kuitenkin luonteeltaan pysyviä, joten ei niitä joka tuotekehitysprojektin yhteydessä tarvitse kirjoittaa uusiksi. Kun ohjeistus on kunnossa sitä päivitetään aika ajoin. On siis luonnollista, että tällainen tiimi jalkautetaan lopulta osaksi tuotekehitystä, jotta varmistutaan ohjeiden toteutumisesta käytännössä ja jotta tuotekehityksen nopeus ei kärsisi.

Microsoft itse kuvasi tilannetta Vergen jutussa näin:

"Over the past six years we have increased the number of people across our product teams and within the Office of Responsible AI who, along with all of us at Microsoft, are accountable for ensuring we put our AI principles into practice. "

Samaa tehdään eri osa-alueilla kaikissa tuotekehitystiimeissä ja lähes missä tahansa projektissa.

Olen ollut itse todistamassa tätä Jarkko4:n kuvaamaa tilannetta erilaisissa ympäristöissä ja projekteissa. Tämä on ollut ja on vieläkin realismia monissa yrityksissä ja tässä ollaan koko tuotekehityksen tehokkuuden ytimessä. Mielestäni oikein hyvin kuvailtu.

Tuotekehitykselle tärkeät osaajat pyritään integroimaan osaksi tuotekehitystiimejä juuri tästä syystä. Tuotekehityksestä eriytyneistä, mutta vastuullisista, tiimeista tulee nopeasti jarruja, jotka eivät kykene vastaamaan eri tuotekehitystiimien haasteisiin, tekemään nopeita päätöksiä, saati tarjoamaan ratkaisuja löytämiinsä ongelmiin. Siksi hyvä integraatio tuotekehitykseen on tärkeää.

5 tykkäystä

99% Microsoftin laatuongelmat johtuvat siitä, että he haluavat säilyttää käyttöjärjestelmässään taaksepäin yhteensopivuuden vuosikymmeniä sitten tehtyihin typeriin arkkitehtuuri ratkaisuihin, jotta asiakkaat eivät suutu kun heidän lempi softansa ei enää toimikaan uudessa windows versiossa. Joka aiheutuu siitä miten ajurit, ohjelmat asentuvat käyttöjärjestelmään ja miten ne poistetaan sieltä. Se vanhan arkkitehtuurin tukeminen aiheuttaa Windows gorea kun maailma on täynnä bugisia asennusohjelmia ja jokaisella softalla on omansa ja tämä taas aiheuttaa kaatumista ja ongelmia kun omia asennusohjelmia on tehnyt kirjava joukko ihmisiä joiden ymmärrys windowsista on kirjavaa. Kun Windowsia ei silloin joskun aikoinaan suunniteltu siten, että keskitetty pakettien hallinta päättää miten windowsiin softat ja ajurit asentuvat ja miten ne poistuvat ja mikään muu tapa ei toimi. Esim androidissa kaikki toimii keskitetyn pakettien hallinnan kautta jo lähtökohtaisesti ja sen takia android puhelimet ovat paljon vähemmän sekaisin kokoajan kuin windows käyttöjärjestelmä. Androidissa ei jää käyttöjärjestelmään valtavaa määrää ylimääräistä gorea kun ohjelmia poistetaan kuten käy windowsissa.

Eli summa summarum oli laadunvarmistuksessa kuinka paljon tahansa ihmisiä töissä se ei auta jos rakennusvertauskuvin talo jota yritetään korjata on jo alunperinkin suunniteltu siten, että se homehtuu jokatapauksessa ja sitä huonoa rakennustekniikkaa halutaan tukea jatkossakin, koska asiakkaat rakastavat ja haluvat juuri talonsa sellaisina hometalopaketteina kun lempi huonekalut sopivat vain sellaiseen taloon eivätkä siihen ei hometalotekniikalla rakennettuun taloon. Asikkaat kun eivät ymmärrä asiasta muuta kuin sen, että sopiiko ne huonekalut vai ei joten asiaa ei oikein voi korjata.

Windows ei toimi kun laadunvarmistusta kutistettiin on juurikin niiden softa kehityksestä ymmärtämättömien puhetta. He puhuvat laadunvarmistuksen koosta, koska eivät osaa puhua mistään muusta kun eivät ymmärrä softakehitystä kokonaisuutena. Eivätkä ymmärrä sitä koko kaarta miksi Windows on päätynyt nykyiseen tilanteensa ja miksi esim. Android ei kärsi samasta ongelmasta, koska androidissa tehtiin jo alusta saakka hommat siten, että ei jäädä naimisiin huonon arkkitehtuuriin pakollisen taaksepäin yhteensopivuuden tukemisen takia. Androidin ei tarvitse rakennustermein tukea hometalo rakentamistekniikkaa suurilla laatuosastoilla, mutta Windowsin tarvitsee.

Tästä syystä se ei auta vaikka Microsoftilla olisi 1000 ihmisen AI etiikka ja laatuosasto jos se etiikkalaatu osasto ei kykene kertomaan missä vika on ja miten se korjataan. Jostain kehityksen ulkopuolelta annetut yleisluonteiset ohjeet ja vaatimukset eivät auta kovinkaan pitkälle. Jos niitä ohjeita vielä muutellaan ja päivitellään vähän väliä, jotta kaikilla tuhannella etiikkaosaston työntekijällä riittää töitä. Se sotkee koko kehityksen, koska softa kehityksessä on tärkeää, että tietyn pisteen jälkeen speksit ja määritelmät menevät lukkoon eikä niitä enää saa muuttaa vaikka kuinka haluaisi. Tuollaisissa erillisissa osastoissa on vielä riskinä, että ne jäävät työskentelemään ongelmien parissa, jotka jo on aikoja sitten ratkaistu kehityksessä tai kehittävät vääriä asioita joilla ei ole merkitystä kehityksen kannalta.

4 tykkäystä

Netistä löytyy kaikkea kivaa, esim. Windows 3.x aikainen Tallenna -dialogi, Windows 11:ssä:

4 tykkäystä

Mielenkiintoisia graafeja ja gifejä. Näin IT alalla työskentelevänä täytyy todeta, että se kaveri joka sanoi: “AI will not take your job. The guy who uses it, does”, on aivan oikeassa. Taidan ulkoistaa softan tekemisen Chat-GPT:lle.

5 tykkäystä

Olisin kyllä koodarina huolissani työpaikan puolesta. Itseasiassa aika monella alalla taitaa pallit huojua.

Itse olen koodaaja ja en kyllä ole huolissani. Tekoälyt eivät osaa tehdä mitään ennen kuin osaa muotoilla niille oikeat kysymykset ja jotta osaa muotoilla oikeat kysymykset pitää jo tietää mihin kaikkeen ohjelmointikieli pystyy ja kukaan muu ei tiedä sitä kuin koodaaja. Sen lisäksi ihmisen pitää kyetä testaamaan toimiiko annettu ratkaisu, koska se ei läheskään aina toimi ja pääasiassa vain koodajat kykenevat laadukkaaseen ohjelmisto testaukseen. Tämän lisäksi lähes aina tekoälyn koodia pitää muokata, jotta se sopii haluttuun juttuun hyvin harvoin se sopii aivan sellaisenaan. Tähänkin vaaditaan koodaajaa.

Se on kyllä totta, että tehostaa tekoäly koodaamista, mutta ei se ole mikään taikatemppu joka suoltaa ulos valmiita verkkopankkeja tai AAA luokan pelejä. Kaikenlaisia koodaamista nopeuttavia työkaluja, jotka tekevät koodia automaattisesti on ollut iät ja ajat tekoäly on siellä vain yksi menetelmä lisää.

Softakehitys on vielä niin vaihtelevaa, koska projektit ovat todella erilaisia sitä on todella vaikeaa täysin automatisoida. Enemmän olisin huolissani jos olisin esim. kirjanpitäjä joka tekee hyvin tarkasti määriteltyä kirjanpitoa ja merkkailee laskuja kirjanpitoon ja laskee palkkoja sellainen voidaan automatisoida joko kokonaan tai lähes kokonaan siihen pisteeseen asti, että yksi ihminen tekoälyn avustuksella pyörittää tuhansien kirjanpitäjien hommat yksinään. Koodaus hommissa tälläinen ei onnistu.

15 tykkäystä

Voi käydä myös niinkin päin että ohjelmistoalan osaajien tarve lisääntyy entisestään. Ainakin tähän asti aina kun on tuottavuudessa tapahtunut edityksiä niin Jevonsin paradoxi (Jevons paradox - Wikipedia) on taannut sen.

Jos AI avusteinen koodaus johtaa merkittävään ohjelmoijien tuottavuuden kasvuun, voidaan tuottaa enemmän softaa nopeammin ja alhaisemmilla kustannuksilla. Tämä voi johtaa ohjelmistokehityspalveluiden kokonaiskysynnän kasvuun, koska yhä useammat yritykset pystyvät investoimaan ohjelmistokehitykseen alentuneiden kustannusten ja nopeamman tuotannon aikataulun vuoksi. Yritykset voivat mahdollisesti myös automatisoida sellaisia liiketoimintaprosesseja joiden automatisointi ei tällä hetkellä ole ollut riittävän kustannustehokasta.

Näin ollen tämä vain kiihdyttäisi sitä trendiä että suuresta osasta yrityksistä tulee ajan myötä lopulta softafirmoja.

11 tykkäystä

Se on kyllä totta ettei maailmasta koodattava lopu mutta voisiko olla niin että palkkatasot kokee painetta kun “kuka tahansa” voi helposti alkaa tekemään softaa tekoälyn avulla? Huipulla palkat voivat toki lähteä nousemaankin tämän seurauksena. Mielenkiintoisia aikoja eletään.

Juju on siinä, että itse koodaus (siis koodin kirjoitus) on vain pieni osa devaajan työssä. Mukaan tulee kaikenlaista, esim. bisnessääntöjen selvitystä, speksausta, designien pallottelua designereiden kanssa, bugiselvitystä, testausta, uusien ideoiden miettimistä, olemassa olevien suurten kokonaisuuksien päivittämistä, uusien kirjastojen käyttöönottoa, vanhojen kirjastojen päivitysten myötä tulevia laajoja uudelleenkirjoituksia, lokien pläräämistä etsien asiaa johon ei ole mitään ennakkotietoja, kantahakujen tekoa bisneksen pyyntöihin, integraatioita kolmannen osapuolen ei-julkisiin juttuihin (ts. A.I. ei tiedä niistä mitään, eikä niitä tietoja joissain tilanteissa edes saa julkistaa eli kertoa esim. A.I.:lle), ja vaikka sun mitä.

Toistaiseksi A.I. ei oikein taivu tuohon kokonaisuuteen :slight_smile: Mutta itse odotan innolla kuinka tulevat versiot tekevät työpäivistä helpompia, kun osan noista yo. voi nakittaa tekoälylle, jolloin voi keskittyä niihin vaikeampiin juttuihin paremmin.

18 tykkäystä

Chat-GPT sen tietää :slightly_smiling_face:

Tekoäly voi automatisoida monia ihmisten tehtäviä ja joissain tapauksissa korvata ihmisiä työpaikoilla. Esimerkiksi tiettyjä rutiininomaisia tehtäviä, kuten tietojen syöttämistä tai laskemista, voidaan suorittaa tehokkaammin ja tarkemmin käyttämällä tekoälyä. Lisäksi tekoälyä voidaan käyttää monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen ja päätöksenteossa.

Kuitenkin on myös monia työtehtäviä, jotka vaativat ihmisen taitoja, kuten luovaa ajattelua, empatiakykyä ja vuorovaikutustaitoja, joita tekoälyllä ei ole. Esimerkiksi monimutkaisissa tilanteissa, kuten neuvotteluissa tai psykologisessa terapiassa, ihmisen läsnäolo ja kyky tulkita emotionaalista vuorovaikutusta ovat välttämättömiä. Lisäksi tekoäly voi myös luoda uusia työpaikkoja, kuten tekoälyn kehittäjien ja asiantuntijoiden, jotka voivat auttaa yrityksiä soveltamaan tekoälyä tehokkaasti.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka tekoäly voi automatisoida joitain ihmisten työtehtäviä, se ei korvaa kaikkia ihmisiä työpaikoilla. Ihmisille on edelleen tärkeää kehittää taitoja, joita tekoälyllä ei ole, jotta he voivat menestyä tulevaisuuden työmarkkinoilla.

1 tykkäys

Tässä jotain tarkempia ehdotuksia eri talouden osa-alueille:

Tekoälyllä on jo nyt merkittävä rooli monilla talouden ja tuotannon aloilla, mutta tulevaisuudessa sen käyttö tulee todennäköisesti lisääntymään entisestään. Joitakin aloja, joilla tekoäly tulee nopeasti tehostamaan toimintaa, ovat:

Teollisuus: Teollisuudessa tekoälyä voidaan käyttää monissa eri prosesseissa, kuten laadunvalvonnassa, tuotantolinjojen optimoinnissa ja ennakoivassa kunnossapidossa. Tekoäly voi myös auttaa ennustamaan tuotantovirheitä ja vähentämään hukkaa, mikä tehostaa tuotantoa ja vähentää kustannuksia.

Rahoitus: Rahoitusalalla tekoälyä voidaan käyttää muun muassa petostentunnistuksessa, riskienhallinnassa ja sijoitusten hallinnassa. Tekoälyllä voidaan myös analysoida suuria datamääriä ja löytää uusia kaupankäynnin mahdollisuuksia.

Terveydenhuolto: Terveydenhuollossa tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi diagnoosin tekemiseen, hoitovaihtoehtojen arvioimiseen ja potilaiden seurantaan. Tekoäly voi myös auttaa löytämään uusia lääkehoitoja ja parantamaan lääketieteellistä tutkimusta.

Logistiikka: Logistiikassa tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi reittioptimoinnissa, kuljetusten hallinnassa ja varastonhallinnassa. Tekoäly auttaa vähentämään kuljetusaikoja ja kustannuksia sekä parantamaan toimitusketjun tehokkuutta.

Kauppa: Kaupassa tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi asiakaskokemuksen parantamisessa, personointimarkkinoinnissa ja tuotetietojen hallinnassa. Tekoäly auttaa tunnistamaan asiakkaiden mieltymyksiä ja tarjoamaan heille sopivia tuotteita ja palveluita.

Nämä ovat vain joitakin esimerkkejä aloista, joilla tekoälyllä on jo merkittävä rooli tai tulee olemaan tulevaisuudessa. Tekoälyn käytön kasvu riippuu kuitenkin paljon alan yrityksistä ja niiden investoinneista teknologiaan.

5 tykkäystä

Odotan mielenkiinnolla Microsoftin 365 AI-sovellusta Outlookiin. Se julkaistiin pari päivää sitten, tuleeko Suomeen ja milloin. Olisi todellakin käyttöä, kun saa sen 80 sähköpostia päivässä. Pääasiassa ennakoidun viitekehyksen suht simppeleitä kysymyksiä, jotka tekoäly voisi hoitaa nopeasti ja jäisi aikaa muihin työn osa-alueisiin. Samoihin kysymyksiin vastailet päivä toisensa jälkeen. Aikaa kuluu n 20-30 % työpäivästä.

4 tykkäystä

Teen softaa työkseni, joten toivon jotain siitä sentään ymmärtäväni :smiley: Ja en todellakaan toimi missään vesiputousmaailmassa vaan ketterissä tiimeissä, minkä pohjalta nimenomaan tiedän, että on vaikea katsoa itse toteuttamaansa ominaisuutta niin kuin sitä joku toinen katsoisi, ja keksiä kaikkia niitä tapoja jolla sen mahdollisesti saisi rikki. Plus se, että yhden kerran voi jaksaa testata kattavasti, mutta jos sen jälkeen tulee muutoksia, ajatukset menee siihen että “no enhän mie noihin osiin koskenut, kai ne nyt edelleen toimii”. Jos oli riittävän simppeli tapaus kyseessä, niin voi toimiakin, mutta ei taatusti aina.

Jos se ylläpidettävä softa on järkyttävän karvaista legacyä ja niin monimutkainen ettei monikaan (yksikään?) kehittäjä pysty hahmottamaan mikä kaikki lopulta vaikuttaa mihinkin, luulisi nimenomaan erillisen testaaja-armeijan olevan se keino, joka estää sen ettei rikota jotain ihan yleisesti käytettyä ominaisuutta puoleksi vuodeksi johonkin muuhun asiaan tehdyllä korjauksella (viittaus taannoiseen print spoolerin rikkomiseen, en valitettavasti muista yksityiskohtia just nyt). Voi tietysti olla, että sellaisen porukan ylläpito ei ole liiketaloudellisesti mahdollista.

Pystyn myös helposti olemaan samaa mieltä kanssasi siitä, että Windows on nykyään sellainen tilkkutäkki menneiltä vuosikymmeniltä, että on lähes ihme että sitä pystytään edelleen kehittämään. On ehkä vähän epäreilua verrata Windowsia Androidiin, joka on ~18 vuotta nuorempi, ja osoitella Windowsista merkkejä vanhuudesta. Mutta kyllä me siitäkin voidaan olla yhtä mieltä että varmaan noiden 18 vuoden aikana on jo paljon viisastuttu ja Android on luultavasti tehty fiksummin. Ulkopuolelta näitä on tietysti vähän vaikea arvioida, ja omalta osaltani tää on ihan mutua.

Mutta tää on kyllä sen verran ohi aiheen että miun puolesta tää laadunvarmistusaihe vois olla tässä, tai sit jatketaan sitä jossain toisaalla.

En tiedä mistä tuo tuhat henkilöä tähän yhtäkkiä tuli. Mutta, eikös nimenomaan se, että kehityksen ulkopuolelta tulee muutoksia speksiin ole syy siihen miksi vesiputousmalli ei koskaan oikein toiminut ja on siirrytty ajat sitten iteratiivisiin softakehityksen malleihin? Yhtälailla se asiakaskin speksejä muuttaa, eikä softa koskaan ole todella valmis. Okei, kehityssyklin sisällä täytyy speksin konvergoitua johonkin, muuten mitään ei saada kehitysputkesta ulos, mutta onko siulla tietoa, että tämä AI-etiikkaosasto olis toiminut kuvaamallasi tavalla, vai puratko vaan yleisesti antipatioitasi kehitystiimin ulkopuolisia kehitykseen puuttuvia tahoja kohtaan?

3 tykkäystä

Tästä oli kiinnostavaa keskustelua asiakkaan puolella männä viikolla. Ominaisuutta oli kuvailtu jotenkin niin, että voisi olettaa sen imaisevan kaikki yrityksen meilit sisäänsä, ja se osaa sen jälkeen mukautua yrityksessä käytettyyn sanastoon ja tyyliin. Ottaen huomioon, että yrityksen sähköpostissa käsitellään paljon asioita, jotka ei kuulu kaikkien työntekijöiden tietoon, tuossa saa olla tarkkana ettei pääse tapahtumaan sitä, että kuka tahansa sopivalla kehotteella saa ulos vaikka jotain firman ylimmän johdon matskuja yrityskauppoihin tms liittyen. Varmaan täysin ratkaistavissa oleva asia, mutta tähän astisissa etupäässä kuluttajille suunnatuissa ratkaisuissa ei tuollaista käyttöoikeusrajoitetta ole tarvinnut huomioida (ja esim. ohjelmakoodin lisenssirajoitukset on lähinnä ohitettu).

Joissain tapauksissa varmaan jo ihan omienkin sähköpostien pohjalta generoidut vastaustemplatet kyllä riittäisi, ja parantaisi sekä tehokkuutta että työtyytyväisyyttä :sweat_smile: Ne nykyiset Outlookin automaattivastaukset ei ihan vielä oo riittänyt.

4 tykkäystä

Ihan tälläinen käytönnön kysymys, ajattelin ensimmäistä kertaa testata ChatGPT käytännössä ja kun menee osoitteeseen https://chat.openai.com/auth/login niin tulee:

ChatGPT is at capacity right now

Onko tämä ihan normijuttu?

14 tykkäystä

Valitettavasti hyvin tavallinen viesti ja tilanne on oikeastaan vain huonontunut viime viikkojen aikana.

Jos tällainen ilmoitus tulee, kun on jo logannut sisään palveluun, kannattaa koko sivu ladata uudestaan. Toisinaan oranssi varoitus kelluu sivun yläreunassa, mutta ChatGPT vastaa silti normaalisti.

Omaan käyttööni maksullinen palvelu on turha, mutta ilmeisesti sen kanssa tällaisia ongelmia ei ole ilmennyt. Ja onhan siinä tietenkin paljon muitakin hyviä puolia.

1 tykkäys

OpenAIn pitää tilata nahkatakkimieheltä lisää rautaa rajalle. Tosin ymmärtääkseni vähän on kysyntäpiikkiä ja toimitusajat hitusen venyneet…

1 tykkäys

Joo, tänään en ole saanut yhtään vastausta siltä. Tulee vain virheilmoituksia.

E:
No, nyt se vastasi tosi hitaasti (tyyliin 1 sana per 2 sekuntia):

E:
Oho, jopas se on

2 tykkäystä