Muutaman kanssa tullut vastaan. Aikataulut heittelevät paljon, sillä vielä eI ole edes standardisoitu että miten hiilijalanjälki tuotteelle lasketaan.
Vaatimukset eivät ole vielä pakollisia, mutta joissakin uusissa projekteissa toimijoiden valinnassa ensimmäisenä valintakriteerinä saattaa olla jo hiilijalanjälki.
Samaisessa sarjassa laittoi vähän naurattamaan sellainenkin pikku juttu, että kumman paljon he käyttivät kaikenlaisia teollisia tuotteita, vaikka olivat olevinaan omavaraisia. Eivät itse omin kätösin kaivaneet maasta hiekkaa ja muita tarpeita, valmistaneet itse omaa lasiaan, josta sitten olisivat puhaltaneet ne hillopurkkinsa. Koko elämä oli muiden tekemisten varassa. Niin tosiaan, vuokralla, jostainhan se vuokrarahakin tuli. Ja ihan satavarmasti olisivat erittäin epäomavaraisesti soittaneet pelastajat apuun kännykällä, jos olisi tullut onnettomuus puita pilkkoessa. Tai joku paha tauti tms.
Että sehän oli sellainen fiilistelyohjelma yhdenlaisesta elämäntyylistä. Viihdettä.
Regulaatio arvatenkin menee siihen suuntaan, että Kiinan halpa teräs ei pääse EU:n markkinoille. Onhan siellä rajoituksia nytkin. Se vaan, että kun EU-alueella teräksestä tehtyjen tuotteiden hinnat nousevat vastaavasti, niin niiden myyminen EU:n ulkopuolelle voipi sakata.
Itsellä jonkin verran näkemystä laivanrakennusteollisuuteen ja jos nyt jotain voi todeta niin Viking Glory on ensimmäinen kiinassa rakennettu risteilijä itämerellä, ties koko euroopassa. Tuossa se puksuttaa turku-tukholma väliä. Tarkkoja numeroita ei tiedä, mutta hinta oli halvempi kuin näissä jotka turun telakalla on rakennettu (Grace).
Että luottavaisin mielin kohti tulevaa, kun saadaan suomi-risteilijöiden hinnat ylös vety-teräksellä. Laivat menevät 95% ulkomaille, valtaosin karibialle tai muualle “lämpimään”. Royal Caribbean kun ostaa seuraavaa laivaa bahamalle niin mahtaako maksaa ylimääräiset vety-tonnit, kun ottaa huomioon että laivat ovat luokkaa 100 000 tonnia terästä. Siinä alkaa kilohinnalla olemaan merkitystä. Samaan aikaan aasiassa risteilijärakennus on kovassa nousussa.
Taitanee laivanrakennus vihreä siirtyä aasiaan. Siellä se jo suurelta osin toki onkin jo.
Pakko korjata tuossa viestissä olevia virheitä.
Syy miksi laivat rakennetaan Kiinassa on tosiaan halvempi hinta. Tämä tulee pääasiassa työvoimakustannuksista (toki teräksen hintakin on halvempi, koska voluumit Kiinassa suurempia).
Viking Glory ei ole Itämeren ensimmäinen Kiinassa rakennettu automatkustaja alus. Gotlandsbolaget hankki jo vuonna 2003 nykyisin M/S Drotten nimellä kulkevan aluksen Guangzhousta.
Ja kannattaa tutustua mitä Meyer Turun telakka puuhaa, koska he nimenomaan tavoittelevat EU rahoitteisella Necoleap projektilla täysin hiilineutraalia risteilyalusta ( Ecosystem for developing a climate-neutral cruise ship - NEcOLEAP). Miksi telakka tällaista tavoittelee? Koska asiakkaat vaativat kehitystä tähän suuntaan.
Pointti nyt oli lähinnä se, että globaali laivanrakennus on jo aiemmin jakautunut kutakuinkin siten, että kaikenmoiset rahtia kuljettavat alukset on rakennettu “kauko-aasiassa” jo pitkään, mutta laadukkaat, ihmis-asiakkaille tarkoitetut risteilijät (toki Glory on myös ro-ro alus virallisesti) on rakennettu länsimaissa.
Kuitenkin tuonkin risteilybisneksen tulevaisuus pitänee sisällä ainakin sen, että aasialaiset uudet hyvätuloiset ovat vasta pääsemässä risteilyjen makuun ja sikäläisille vesille tullaan rakentamaan suuri määrä aluksia seuraavina vuosikymmeninä. Jos risteilyvarustamo on kiinalainen taikka vietnamilainen, niin onkohan uuden aluksen kriteereissä hiilivapaa rakennusmateriaali top3 joukossa? Vähän pelkään että ei ole. Tulee olemaan vaikeaa eurooppalaisten telakoiden saada tilauksia aasian risteilymarkkinoilta.
Onko sinun vaihtoehtosi se, että Eurooppalainen teräs pyrkii kilpailemaan Aasialaista terästä vastaan hinnalla? Kuinka realistisena pidät tätä?
Vai onko vaihtoehto Eurooppalaisen teräksen alasajo?
Mitähän nuo Ruotsalaiset meinaa tehä kaiken käsiin jäävän vety-teräksensä kanssa… 
Tässä on nyt hyvä täsmentää hivenen käsitteitä tuon hiilineutraalisuus tavoitteen suhteen. Meillä kyse on kuitenkin vain tavoitteesta eikä laista. Ruotsin 2045 on jo lakiin kirjattu, eli se oikeasti ohjaa heidän tekemistään. Ja on jopa Suomea nopeampaan aikatauluun pyrkiviä maita.
Sitten on vielä mihin kukin maa oikeasti onnistuu pääsemään ja sen näkee vasta sitten kun maa on hiilineutraali.
Kaikki tämä yhdessä kuvassa:
En tiedä oliko alunperin tarkoituksena saada tuo 2035 myös laiksi, mutta tämä vaikuttaa melko epätodennäköiseltä ainakin seuraavan hallituksen osalta enkä itse osaa nähdä tätä niin merkitykselliseksi. Tärkeintä on yritysten oma halu edetä tässä asiassa melko nopeallakin aikataululla. Toki osalle yrityksiä saattaa olla tärkeää yhteiskunnan infran riittävän nopea kehittyminen.
Ilmastolakiin on siis Suomessa kirjattu tavoite, että olisimme hiilineutraali 2035 mennessä. Se on siis lakiin kirjattu tavoite. Ja suora sitaatti laista:
2§
Lain ja sen mukaisen ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän tavoitteena on osaltaan varmistaa, että:
- ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt vähentyvät ja nielujen aikaansaamat poistumat kasvavat siten, että kasvihuonekaasujen päästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat viimeistään vuonna 2035 ja että poistumat kasvavat ja päästöt vähenevät edelleen myös sen jälkeen;
Samoin oli kirjattu myös ydinvoimasta luopuminen:
https://www.euractiv.com/section/politics/news/swedish-government-frees-up-legislation-on-nuclear-expansion/
Ok. Tuo artikkeli olikin kokonaista 2 päivää ennen lakia päivitetty.
Onko tuon lain sisällössä merkittäviä eroja Ruotsiin verrattuna (muuten kuin vuosilukujn suhteen), eli onko nuo täysin verrannollisia?
Suomi ei tarvitse kovin kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ollakseen hiilineutraali 2035. Ja tämä on siis ero verrattuna lähes minne vaan muualle. Suomen tavoite ei perustu kunnianhimoisiin toimiin vaan siihen että meillä on vähän ihmisiä ja paljon metsää ja energiasektorin siivoaminen on aika lailla jo tehty.
Metsien hiilinielujen piti sovittaa jäljelle jäävät päästöt. Sen takia täällä ollaan huolissaan niistä maankäyttösektorin päästöistä suhteettoman paljon.
Jos energiasektori, SSAB ja Neste toimivat ilmastotiekarttojensa mukaan, niin eihän meille jää paljon mitään päästöjä 2035.jos turvemaiden tilastointia vähän tarkentaa niin homma on lähellä onnistumista. Ja tämä ilman että Suomen piti keksiä Teslaa, Hybritä, vetylentokonetta tai mitään muutakaan kunnianhimoista.
Siis minun mielipiteeni on että muita kireämpi aikataulu ei suoraan tarkoita muita kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Saksan energiasektorin siivoaminen on paljon v-mäisempi urakka vaikka siihen varaisi 10v enemmän aikaa. Ja muuta Eurooppaa kalliimpi bensan hinta ei liity lainkaan ilmastopolitiikkaan vaan ihan puhtaasti verotukseen.
Suurella osalla suomalaisista ei ole vielä pitkään aikaan varaa ostaa autoa, joten kansalaisten yhdenvertaisuus ei toimi, jos autoilijat saavat ajaa yli 30 km/h, eli nopeammin kuin sähköavusteisten polkupyörien omistajat. 
Ei hullumpi idea. Kielletään yksityisautoilu kokonaan ja pakotetaan kansa siirtymään polkupyöriin ja joukkoliikenteeseen, jota operoidaan sähköbusseila, metrolla, junalla with zero emission. Pelastetaan maailma, eikä pääomia sidota tuottamattomiin laitteisiin, nimeltä autot.
Kylläpä jännittää. Jännittäisi vielä enemmän, jos Haavisto ei olisi käynyt presidentinvaalikampanjaansa viimeisen vuoden ajan.
Hallitusneuvottelijat yht +1,3% pu kannatuksen nousu, yht 52,0%.
Jos tällä poppoolla hallitusohjelma kasaan saadaan ja tulee julki, kansa pääsee antamaan gallup-mielipiteensä tarkemmion tiedoin vaikkakin kyllähän säätytalolta linjoja tihkuu.
Vaikka gallupeissa on aina värinää, on kuitenkin huomattavissa:
-Kokoomus selvä kannatuksen nousu
-Keskustan selänkääntö porvarihallitukselle ja jatkaminen vihervasemmiston kelkassa ei innosta
-taktinen äänestäminen SDP:n puolesta Vas+Vihreitten toimesta saattoi olla totta. Sen minkä SDP menetti, sen Vas+Vihreät tienasi
Oikeistohallituksen kannatuspohja näyttää vakaalta. Tämä antaa tilaisuuden tehdä rohkeita ja kipeitäkin päätöksiä, jotta talous saadaan kuntoon. Alla erinomainen esimerkki siitä, miten vastuullisen hallituksen tulee toimia talouden tasapainottamiseksi.
Bensan hinnasta kompromissi – Petteri Orpo: ”Onhan sillä hintaa” | Uusi Suomi
Hallitus on saatu muodostettua ja keskustelu luonnollisesti kuivunut tässä radioaktiivisessa ketjussa, joten suljen tämän ja arkistoin sen johonkin syvälle peruskallioon.
