Pakko kyllä kompata @Jarnis’ta. Musiikin osalta piratismi on käytännössä saatu kitkettyä, kun sisältö on helposti ja järkevään hintaan saatavilla yhdestä paikasta. Streamaus-bisnekset sitten erottuvat keskenään sovelluksilla tai lisäpalveluilla kuten podcastit jne. Miettikää kuinka absurdia olisi, jos lempiartisti vaihtaisi palvelusta toiseen parin vuoden välein. Tai pitäisi tilata 2-3 palvelua ja vaihtaa niiden välillä sen perusteella ketä haluaa kuunnella.
Luulen, että Jarnista (kuten myös itseäni) korpeaa se, että tuo 4K-laatu ympätään aina osaksi jotain Total-pakettia sen sijaan, että omaan pakettiin voisi ostaa ominaisuuksia oman maun mukaan. Esimerkiksi Netflixillä joutuu maksamaan tuplat 4K-laadusta ja mukaan saa täysin tarpeettomia ominaisuuksia, joilla yksin asuva ei tee mitään. Ainakin omalla kohdalla tämä johtaa palveluiden katkonaiseen tilaukseen kunnes jossain vaiheessa palvelu jää kokonaan.
Napsterin ja LimeWiren jälkeen piratismi on ollut enemmän harrastuneiden ja tietyn alakulttuurin harrastus, mutta viime aikoina erilaiset IPTV-palvelut ovat löytäneet myös valtavirran olohuoneisiin. Unohtamalla asiakkaat ja heidän tarpeensa elokuvateollisuus ampuu itseään jalkaan.
Jos vielä tartutaan noihin Disneyn tappioihin, niin tässä hieman lukuja pohjalle: tilaajia ~150m ja liikevaihtoa ~8,4B. Tappiot ~2B. Pelkästään noustakseen nollatulokseen pitäisi tilaajien määrän tai tilaajalta saatavan rahavirran kasvaa 25% (tässä varmaan kulut kasvaisivat, joten käytetään 30%).
- Onko realistista, että nykyisellä hinnalla saataisiin 45 miljoonaa uutta asiakasta?
- Onko uskottavaa, että nykyiset asiakkaat nielisivät hinnankorotuksen 11€ → 14,3€?
Minusta kumpikaan ei vaikuta uskottavalta skenaariolta. Tarkastellaan vielä asiakaskohtaista veloitusta: 150 miljoonaa asiakasta on tuonut 8,4 miljardia taalaa sisään. Tuo on 56 taalaa per asiakas eli 5kk tilaus. Asiakkaiden tilauksia pitäisi saada pidennettyä, mutta tämä vaatii sen, että asiakkaat kokisivat saavansa vastinetta rahoilleen eli ytimessä on amerikkalaisittain value. 30% korotus vaatisi vain, että keskimääräinen tilaus kestäisi 5kk sijaan 6,5kk. Minusta tuo on helpompi tavoite saavuttaa kuin kaksi aiemmin mainittua.
Toki pitää muistaa, että tuolloin loppuisi vain tappion tekeminen. Jos kuvitellaan, että palvelun pitäisi nousta 1B, 2B, 3B tai 5B voitolliseksi niin tilanne muuttuu seuraavasti:
| Vuosittainen voitto |
Palvelun liikevaihto |
Investoinnin kuoletus |
Tilaajien määrä |
Tilauksen hinta |
Keskimääräinen tilauksen kesto |
| nollatulos |
10,5 mrd |
ääretön |
195 mil |
14,3€ / kk |
6kk 15pv |
| 1 mrd |
11,5 mrd |
14 vuotta |
205 mil |
15,1€ / kk |
6kk 25pv |
| 2 mrd |
12,5 mrd |
7 vuotta |
224 mil |
16,4€ / kk |
7kk 13pv |
| 3 mrd |
13,5 mrd |
5 vuotta |
240mil |
17,6 € / kk |
8kk |
| 5 mrd |
15,5 mrd |
3 vuotta |
278mil |
20,4 € / kk |
9kk 8pv |
Taulukossa tilaajamäärä, palvelun hinta ja keskimääräinen kesto kuvaavat tilannetta, jossa sarakkeen 1 luku saavutetaan pelkästään yhdellä keinolla. Vertailun vuoksi Netflixillä on 260 miljoonaa tilaajaa, joten sitä voidaan pitää kovana suorituksena.
Ylläoleva on karkeaa extrapolointia ja enemmän mallia tupakka-aski, mutta jos ajattelisi palvelun nousevan ensi vuonna 2mrd voitolliseksi, niin sijoittaja saisi itselleen tuottoa vasta 8 vuoden päästä. Disneyllä on ainakin Suomessa käytössä vuositilaus, jolloin 12kk saa 10kk hinnalla. Tuohon viimeiseen 5 mrd voittoon päästäisiin, jos lähes kaikki asiakkaat ottaisivat vuositilauksen.
Tästä näkökulmasta minusta näyttäisi, että asiakkaiden mielipide ja kokema value on avainasemassa sijoituksen onnistumisen näkökulmasta. Olen todennut aiemminkin, mutta minusta isojen studioiden kannattaisi tarjota palveluissaan lähinnä vanhoja tuotantoja. Ne voisi hyvään hintaan rinnakkaislisensoida muille palveluille, jos joku haluaa ostaa. Sanoisin, että aika helppoa ja vähäriskistä tuottoa tulisi, jos Disney pistäisi vanhat piirretyt Disney+:aan ja sille hintalapun 5€/kk. Uudet nimikkeet olisivat vain vuosittaiset uudet elokuvat, jotka on jo rahastettu valkokankailla. Jos studio haluaisi tehdä uusia sarjoja tms. niin ne voitaisiin tehdä rojaltimallilla esimerkiksi Netflixin tilauksesta, jolloin Netflix saisi 100% tuotoista kunnes tuotanto on maksettu ja sen jälkeen tuotot jaetaan 50/50, 70/30 jne.
Tällä hetkellä minusta näyttää, ettei streaming-sodalla oikein ole nykymalleilla voittajia, kun firmat tekevät tappiota tai huonoa tulosta, laatu on laskenut ja hinnat nousevat kuluttajille.
Korostetaan, että itse maksan mielelläni hyvästä sisällöstä ja etenkin hyvästä palvelusta. Minä kuitenkin maksan mielelläni vain palveluista, joita oikeasti käytän.
ja tukensa pystyi osoittamaan juuri sille artistille kenelle halusi. Tämän lisäksi musiikkia tuli oikeasti kuunneltua eikä vain kulutettua, koska omisti sen yhden levyn mistä oli maksanut.
