150m2 2010vm hirsitalo, maalämpö, enerventin LTO, takka, ulkosauna. Autotalli 60m2 ylläpito ILP ja 40m2 varasto päällä patterilla / pakastimilla.
Kulutus noin 8500 - 9000kW. Alemmas ei oikein pääse. Nyt aurinkopaneeleja tulossa avuksi.
Mitä itse olen säätänyt ja valinnut laitteita kulutuksen mukaan niin;
Maalämpö on 10kW, eli vähän ylimitoitettu, ei koskaan ole mennyt vastuksille. Lämmönkeruu piiri maassa, tämäkin on vähän ylisuuri talolle, mutta auttaa pitämään pumpun hyötysuhteen hyvänä, kun keruuneste ei jäähdy liikaa.
LTO:ssa lämmitysvastus estetty. Lämmöntalteenoton pyynti koko ajan 100%, eipä se kovillakaan pakkasilla alle 16 asteen tipu. Poistoilmaa otetaan paljon takan päältä.
Autotallin ILP:ä on modattu sulanpitokaapelin osalta. Muistaakeni kulutus oli aika paljon verrattuna pumppuun, jotain 180W. Pumppu ei käynyt, ulkona 0 astetta, mutta sulanapito tulikuuma. Nyt sulanapidon termostaatti siirretty vaihtoventtiilin juureen ja eristetty sinne möykyksi. Sulanapito lähtee päälle vain, kun pumppu sulattaa, ulkona on tosi kylmä tai pumppu seissyt kauan. Ei ole ollut jäätymisongelmaa. Ja kulutus tippunut aika paljon.
Varaston yläkerta lämpenee lähes yksinomaan vanhalla marjapakastimella. Kesällä pakastin on tyhjä ja syksyn tullen täytetään. Patteri on apuna, mutta ei naksahda päälle kuin kovilla pakkasilla.
8kW Split riittää noin 140m² talon lämmitykseen. Toki olisi kiva tietää myös talon kuutiotilavuus mutta tämä nyt näin karkealla arviolla. Ainoana lämmitysmuotona 200m² taloon missä asuu lapsiperhe on rajusti alimitoitettu. Vähintäänkin asentaja paikalle tarkistamaan asetukset asap, parhaassa tapauksessa sielä voi olla joku tehdasasetus päällä joka ottaa heti pumpun käynnistyttyä vastukset apuun vaikkei niitä tarvittaisi.
Kannattaa myös tarkistuttaa millä syklillä on asetettu käyttövesi lämpiämään. On voinut hyvin jäädä joku tehostusasetus päälle että 30min välein puskee varaajan 65 asteen lämpötilaan.
Käyttövettä kuluu lapsiperheessä paljon ja noilla kulutuksilla näyttää että vähintään 3 - 6kW vastus jauhaa 24/7 talvella pumpun tukena.
Onko maalämpö poissuljettu harjun tai pohjavesialueen takia? 12kW pumpulla ja ~220m kaivolla olisi sähkön vuosikulutus ehkä 8-10000kWh.
Nibe polar 12kW olisi huomattavasti parempi ratkaisu jos ilppi on ainoa vaihtoehto, mutta se on kallis.
Maalämmöstä kun saa 60% työn osuudesta kotitalousvähennyksiin ja kaivon poraamisesta 87.5% on työtä niin kokonaishinta ei eroa älyttömästi ilpistä.
Kiitos tästä vastauksesta, välitän sen asianosaiselle.
Tuli vielä tarkennus talon kokoon. 302m2 ja 880m3. Omistaja aikoi tarkastaa pumpun koon (ei aamulla ehtinyt käydä tutkimassa sitä), mutta ei kait tuon kokoiseen taloon riitä edes tuo 12kW ilmavesilämpöpumppu.
5500kWh/kk kulutus on 7,65kW tehon kulutusta kokoajan.
Eli ei muuta vaihtoehtoa kuin jostain syystä vastukset on päällä kokoajan. 8kW lämpöpumppu (eli kompressorin teho noin 2kW) pitäisi riittää isoonkin 2006 rakennettuun taloon tämän talven keleillä ihan heittämällä ilman sähkövastuksia.
Vaikuttaa, että kompressori on rikki, estetty, tai muusta syystä lämmittää suoralla sähköllä.
Näitä propaani eli R 290 kylmäaineella toimivia ilmavesilämpöpumppuja on tänä vuonna tulossa enempi markkinoille,ainakin Panasonicilta huhti-toukokuussa,noissa ainakin speksien mukaan pitäisi teho ja veden lämpö riittää paremmin verrattuna nykypumppuihin,hinta luultavasti 15-20 % kalliimpi kuin samankokoinen nykypumppu.Nuo pystyy asentamaan normi LVI-mies ei vaadi tuo monoblock kylmäainelupia,muutenkin nuo avaimet käteen asennukset järkyn kalliita.Etelä-Pohjanmaalta pitäisi noitakin pumppuja kohta löytyä ,ainaki E-P:n lämpötekniikka facebookissa mainosti muistaakseni,Kurikassa kai tuo firma.
Zave myy mm. noita C&H r290 laitteita suht edullisesti. Olen monta kertaa miettinyt omaan taloon, mutta hyvä ratkaisu/laiteyhdistelmä(varaajat jne) näin isoon (300m2) ja lämpöä vuotavaan (70-luvun alku) taloon on vielä keksimättä. Tarjouspyyntöjä olen jättänyt useamman, mutta eivät firman vaikuta ehtivän edes vastata niihin.
Päivitetäänpäs tähän sähkötietoa omasta huushollista,tuntuu että tämä on ainut keskusteluketju jossa voi omalta kohdalta mainita sanan pörssi positiivisessa valossa.Sähkön kulutus vuoden alusta eiliseen mennessä 944 kWh,aurinkopaneeleista tullut 290 kWh,maaliskuun kulutus 139 kWh ja paneeleista 203 kWh tähän mennessä. 1.1 - 28.2 välillä mennyt 804 kWh josta energialaskua yhteensä 68,47 €, siirrot samalta ajalta 74,30 €.Pörssisähkö siis käytössä ja tyytyväinen pitää olla,aamulla kävin kahvittelemassa kaverilla ja hänellä kiinteä 22 sentin sopimus syksyltä tehtynä,tammi-helmikuun keskihinta itsellä 8,11 senttiä.Hiukan kyllä säälittää niiden puolesta jotka sortuivat noihin ylikalliisiin kiinteisiin sopimuksiin,olihan tässä kyllä tuuriakin kelien kohdalla talvella.Kolmen kuukauden kalliisiin hintoihin olin itse tuudittautunut mutta oikeastaan joulukuu oli ainut.Tämän kevään hintojen laskun puolesta liputin jo syksyllä,sen verran uskoin ja laskin tuulivoiman,ydinvoiman ja aurinkovoiman tuotannonlisäyksien vaikuttavan,vielä kun tuosta kaasustakin tuli positiivisia uutisia.Millään en jaksa uskoa etteikö tämä jää tähän kalliiden sähkön hintojen osalta,ensi talveen on aikaa varautua,hetkellisiä pikku hintapiikkejä tuulettomina hetkinä tulee varmaan kylmillä keleillä,mutta koko ajan tulee lisää tuotantotehoa ja vesivarastoja voidaan täyttää talvea varten helpommin vaikka sitä säätövoimaksi tarvitaankin.Pääasia että venäjä riippuvuus taitaa olla euroopankin osalta taputeltu.
Ma-pe välisenä aikana kulutus ollut 41 kWh,torstaina saunottiin sähkösaunassa ja silloin meni 19 kWh,taivaalta tullut samalla välillä 126 kWh josta omaan käyttöön 43 kWh ja myyntiin 82 kWh.Hyvät ollut aurinkosähkökelit ja näyttää jatkuvankin ennusteen mukaan.
Kun olen kertonut ihmisille, että sähkönkulutuksemme 1,5 hengen omakotitaloudessa jää parhaimmillaan alle 2 000 kWh/ vuosi, niin on epäilijöitä riittänyt. Viimeisen kolmen kuukauden laskun kulutuslukema oli 287 kWh. Pieni kulutus selittyy sillä, että hoidan talon lämmityksen sekä käyttöveden lämmityksen yli 95 % puulla. Leivinuunin tukena on puuhella, joka lämpenee näin talvikuukausina pari kertaa päivässä ja sillä tehdään ruoat ja keitetään myös kahvit. Samainen hella lämmittää myös tiskivedet. Kesällä sähkön kulutus hieman nousee, koska kuumilla keleillä tulee ruoat tehtyä usein sähköliedellä. Suihkua emme käytä kuin poikkeustapauksissa; peseytyminen hoidetaan joka toinen ilta lämpiävässä saunassa.
Tuli laitettua putinin pelossa/ kriisitilanteita varten myös yhden paneelin verran aurinkovoimaa. Kohtuullisen paljon se näyttää sekin tuottavan. Läppäri, puhelimet, jne. sekä suuri osa valaistuksesta toimivat näitä aikoja auringon voimin.
Polttopuun kulutusta ei ole tullut seurattua sen tarkemmin, koska se tulee omana työnä lähimetsistä. Paljon sitä tietenkin menee tällä elämäntavalla. Halkohomman sivutuotteena tulee se hyöty, että tuleepahan harvennettua siinä sivussa taimikoita ja pellonreunusrytelikköjä. Halkojen teko toimii omalla kohdalla myös terapeuttisena puuhasteluna.
Kovin on tultu alaspäin sähkön kulutuksessa omassa huushollissa.Katselin aiempia vuosia taaksepäin ja 8500-9500 kWh:n välillä enimmäkseen ja joskus enemmänkin,kelit ja lämpimällä vedellä lutraaminen tuohon eniten vaikuttaa tietenkin.Vuoden kulutus nyt välillä 14.4.2022 - 13.4.2023 on ollut 4586 kWh.Aurinkopaneeleista on tullut samalla ajalla 4283 kWh,muitakin säästötoimenpiteitä on tuossa laskussa osallisena kun kuitenkin osa paneelisähköstä menee myyntiin mutta ylituotannosta saatava korvaus tietenkin säästää euroja.Oma vapaaehtoinen energiasiirtymä ja säästöohjelma on onnistunut mielestäni aika hyvin eikä ole kyllä ollut edes vastenmielistä,mieluumminkin kiva harrastus,ehkä jopa tuottoisempi prosenteissa kuin nuo omat pörssihommat vaikka ei nekään kyllä ihan kaikki oo perseelleen menneet.
Laskin ostopuun hinnan itselleni vähän niin kuin tutun kauppana ja muunsin energiaksi ja hinnaksi.Viimeksi ostin toissa keväänä 8 m3 koivua joka maksoi 275 € paikalle toimitettuna , irtokuutioina siis 20 , 75 prosentin hyötysuhteella tuosta irtoaa 15 000 kWh energiaa,tämän kaavan mukaan siis 27 500 snt : 15 000 kWh = 1,83 snt/kWh . Kaipa tämä lasku suurinpiirtein pitänee paikkansa pyöristyksineen,toki tuohon pitää laskea oma työ ja nautintoaineet mukaan,taitaa suurin kulu olla nuo viimeksimainitut,polttopuun teko itsessään on suuri intohimo eli työlle en laske kuluja.Aika halvalla tämä tölli kulkee kunhan isännällä virta riittää,maalla nämä hinnatkin tuppaa olemaan varmaan toista kuin isommissa paikoissa,ehkä tuossa nyt vähän on mukana harmaata talouttakin mikä on kyllä tuhmaa mutta eiköhän siihen jokainen sorru jolloinkin.
Olen suunnitellut ja ehkä toteutankin systeemin, jolla maan alla tuleva kylmä vesi lämmitetään kesäaikaan ulkona ennen broileriin päästämistä. Ei jää niin paljon sähköllä ja maalämmöllä hehkutettavaa. Miksi noita systeemejä ei jo toteuteta kaupallisesti? Toki takaisinmaksu voi ryöstöhintaisella kaupallisella olla pitkä, mutta tukea sille sitten, hiphop. Itse tehden maksaisi satasia, jos on laillista tehdä.
Näitähän on pelle pelottomat tehneet pitkin aikoja. Muistelen, että naapurin pappa, joskus aikoinaan kertoi omastaan. Vanhassa muuripadassa kuparikierukka, jossa kulkee vesi ennen varaajaa, muuripadassa vesi, ja siellä aina pesällisen poltti silloin tällöin.
Mahtoi olla vaikeaa saada hanasta kylmää juomavettä halutessaan jos kaikki meni muuripadan läpi?
Tai no, tietenkin jos kylmä vesi haarautuu ennen pataa niin ei sitten ongelma. Tuli vaan jostain syystä heti mielikuva jossa kaikki kiertää padan kautta…
Onhan niitä tyhjiöputkiaurinkokeräimiä ollut myynnissä varmaan 20vuotta. Vähän niitä talojen katolla näkyy. Yhdellä tutulla on sellainen ja toimii hyvin kuulemma.
En ole LVI alan expertti mutta oletan pelkän kupariputkikiepin toimivan kytkettynä sarjaan lämminvesivaraajan kanssa (tulovesi kupariputkikerukan läpi varaajalle) jolloin varaajan varolaitteet hoitaisi veden lämpölaajenemisen ongelmat.
Tosin jos patavesi kiehuu (tai lähes kiehuu) niin tulisiko siitä ongelmia? Mitenkähän normaali LVV toimii jos lämmitysvastuksen termostaatti hitsaa kiinni ja vesi alkaa ylikuumenemaan. Meneekö yli 100C koska paineinen systeemi.
Itse unohtaisin nuo putkihässäkät ja laittaisin sellaisen puukattilan mikä on suunniteltu tarkoitukseen. Kesäaikaan aurinkokeräimet tai aurinkosähköllä vastus systeemiin. Nyt ollaan pellepeloton osiossa eli kannattaa kysellä ammattilaisten mielipiteitä ettei ns. napsahda koistista leukaan kuten Kummelissa.
Varon aukeamispaine on 10bar jolloin se aukeaa ja vettä tuutataan lattiakaivoon kunnes paine on laskenut avautumispaineen alle. Jos lämmitysvastus ei hajoa niin vettä menee varosta kaivoon kunnes virrat katkaistaan tai vedet katkaistaan. Ja jos vedet katkaistaan niin veden loppuessa varmaan se vastus lopulta palaa. Hattuvakiona sanoisin veden lämpötilan 10bar on noin 180 C. En tiedä tuleeko varolle putket LVV ylä vai alaosasta, ja siitä riippuu minkälämpöistä vettä sieltä sitten tulee. Järkeväähän se varmaan olisi varon ulosotto ottaa alaosasta jolloin ulos tuutattaisiin vettä eikä kuumaa höyryä
E: ihan vaan oma päättelyketju miten voisi käydä. Ei kirjoihin painettu fakta…
Vähän aihetta sivuten.
Meillä on omakotitalossa vesikiertoinen lattialämmitys, lämmitysmuotona kaukolämpö. Näillä helteillä olen tiputtanut kesäpysäytyslämpötilaksi 12 astetta.
Ilppiä ei ole, joten sisälämmöt huitelevat pahimmillaan 27 asteessa. Kosteus näin kesällä 40-50 välissä.
Ainoa typeryys on siinä, että kylpyhuoneen lattialämmitys on samassa jakotukissa kuin muutkin. Eli vaihtoehtona on joko hehkuttaa koko taloon lisää lämpöä helteillä, tai antaa myös pesutilojen olla helteillä ilman lämpöä.
Vaihtoehto b, joka huoneistokohtainen säädin nolliin ja nautitaan myös kesähelteillä lisälämmöstä niin pesutilojen, kuin toisen vessan sekä laatalla olevan eteiskäytävän muodossa. Tämäkään ei tunnu mitenkään erityisen fiksulta.
Ilmanvaihto on täysin koneellinen ja talo rakennettu pari vuotta sitten. Talvella ilma on muutenkin niin kuivaa, että ilmalämpöpumpun hankinta tuntuisi täysin järjettömältä muutaman viikon hellejakson takia.
