Meillä vanha öljylämmitystalo, jossa öljyaikana kulutukset olivat keskimäärin 2900 litraa LPÖ ja 5000 kWh sähköä. Nykyään sähköä menee kaikkiaan n. 11500-12500 kWh kun on maalämpö ja LPÖ on vaihtunut auton dieseliin. Marras-tammikuussa oli 3 kk sähkönkulutus yhteensä 3500 kWh.
Isoimpia säästöjä lämmityksessä on saatu kun lämpimän käyttöveden kierto on sammutettu, kylppärin lattialämmitys poistettu (vesipatteri lämmittää), huonelämpötilaa alennettu ja vanhaan avotakkaan laitettu takkasydän.
Meidän säästövinkit, joilla sähkönkulutus on viimeisen puolen vuoden aikana puolittunut:
30 -vuotta vanha puurakentainen omakotitalo 120 m2, suora sähkölämmitys, kaksi asujaa, plugari dieselhybridi auto.
Huoneiden termareista 3 astetta pois, yhden vähemmän asutun huoneen lämpötila 15 asteeseen ja ovi kiinni, uudet ikkunat !, vanhempi ilmalämpöpumppu isompaan rooliin, toinen, uudempi ilmalämpöpumppu yläkertaan, saunaillat ja osa isommista peseytymisistä kuntosalilla, varaavan takan lämmitys puupinon viimeisillä, alimmilla, vuosikymmeniä vanhoilla puukuiduilla, auton lataus niin usein kuin kätevästi mahdollista ilmaiseksi, tai alle oman yhdistetyn kWh -hinnan akunkantaman sisällä olevilla turuilla ja toreilla.
Kulutuksen puolittumisen keskeisin tekijä on kuitenkin vertailukauden täydellinen piittaamattomuus ehtymättömäksi ajatellun sähköenergian hinnasta ja määrästä. Energianmyyjillekin piti sanoa, etten juuri nyt muista, minkä firman sopimus on voimassa.
Katolla on myös loppuvuonna -22 asennettu 7,6 kWp:n aurinkovoimala, jonka tuottoa kevät vielä odottaa. Sen hyötyä ei tuossa puoliintumisessa vielä ole, vaikka hönkiikin omaksi yllätykseksi voimaa myös sumun, räntäsateen ja kattolumien tihruista. Kiitos ”energiakriisin” ja parhaan natoasiamiehen ja vihreän siirtymän esitaistelijan, Putinin, sähkön kulutuksen seurannasta ja -tietoisuudesta on tullut uutta sisältöä ennen niin tylsään kuluttajan arkeen.
Huoneiston parin asteen lämpötilan pudotus ei tunnu missään. Tai, no, pehmeinä villasukkina jaloissa. Vähän ne kutittaa.
Itse asun 1920-luvulla rakennetussa 1,5 kerroksisessa n.70m2 puutalossa joka suurimmalta osin lämpenee yhdellä ilmalämpöpumpulla.
Suihkutila sekä WC lämpenevät sähkökäyttöisillä lattialämmityksillä. Koska suihkutila on rakennettu 25 vuotta sitten yläkertaan niin pidän termostaatin asetusta varmuuden vuoksi melko suurena koska liika säästely voisi poikia isot remontit.
Muita lämmitettäviä kohteita on 40m2 suuruinen piharakennus jossa on oma ILP pienellä 8 asteen peruslämmöllä.
Sähkönkulutus kaikkineen (12kk taaksepäin katsottuna energiayhtiön sivuilta) on n. 9800 kWh vuodessa jota pidän kohtuullisina, mutta jota edelleen aion saada pienemmäksi pienillä pellepelottoman keinoin.
Talon ILP sijaitsee yläkertaan johtavan avoportaikon luona. Lämpöä siirtämään olen rakentanut pari halpaa kopiota mm. rautakaupoista saataville 300€ puhaltimille. Kustannukset: 6 kpl tietokonekotelon laitetuuletinta 38€ sekä 2 kpl säädettävää tasavirtalähdettä 16€. Kotelo varastosta löytyneestä vanhasta koivuvanerisesta sängynpohjasta 0€ ja muut pientarvikkeet arviolta 1€. Näiden puhaltimien ansiosta suorasähköpatterit eivät käytännössä käy päällä koskaan.
Seuraavina parannuskohteina on suihkukaapin asennus (saa laitettua lattialämmitystä pienemmälle) sekä ylimääräisen ilmastointikanavan rakentaminen yläkerrasta alakertaan jolla saa siirrettyä ylösnousevaa lämpöä takaisin alakertaan.
Helpompi joskin ei ehkä yhtä tyylikäs tapa olisi rakentaa avoporstuaan talveksi pientä välikattoa pienentämään ylöskarkaavalta ilmalta pinta-alaa.
Lämminvesivaraajakin on turhan iso (300L) mutta sen aika on sitten kun käyttövesiputket joskus uusitaan.
Iso varaava takka löytyy myös (mihin ILP puhaltaa), mutta nykyisillä polttopuun hinnoilla tulee käytettyä harvoin. Nykykulutus ollut n. 1,5m3 koivuklapia.
Miksi pidät ulkorakennusta peruslämmöillä? Sielä on sitten varmaan viemäröintiä ja vesipisteitä?
Ellei ole niin äkkiseltään näkisin että suurin säästö tulee kun jättää talveksi kylmilleen ellei sitten ole joku uudehko hengittämätön “muovipussi”?
Mulla tuo ulkorakennus toimii varasto- ja harrastetilana. Paksu betonilattia ja jonkinlainen eristys löytyy niin katosta kuin seinistäkin (sekä muovikalvoa) mutta eristys ei varmaankaan ole lähelläkään nykyisiä standardeja.
Oikeastaan koko tila on mun äijäluola missä voi rauhassa nostella puntteja, rassata mopoja, kuunnella / soitella musaa, pitää kisastudioita yms. eli jo mukavuussyistä pidän siellä peruslämpöä. Tarvittaessa sitten ILPpiin lisää pyyntiä niin tila lämpenee todella nopeasti.
Valitessa hyötysuhde oli hinnan lisäksi tärkeä kriteeri, ko. ILP on GREE:n tekele ja sisäyksikön päästää sulatusvaiheessa kunnon suhaukset ja on muutoinkin karumpaa tekoa muotoilultaan, mutta ollen samalla tehokas. Ulkoyksikön paino taisi olla yli 40 kg kolmirivisine kennoineen.
Jos peltikatto pitää uusia niin sitten yläpohjaan lisää eristettä.
Energiansäästö- ja mukavuussyistä tuli hankittua ja ripustettua talon ikkunoihin paksummat verhot, design in Finland, made in Turkey.
Yläpohjaan puhaltaa lisää villaa ihan helposti. Cramolta aparaatti lainaan, villat hankintaan ja apumiehelle koppa kaljaa. Ei ole kovin kummoinen investointi ja helppo tehdä
Meillä on -18 vuosimallin 100 neliön yksitasoinen omakotitalo, joka on liitetty kaukolämpöön. Ulkovarasto on noin 10m2 ja sitä lämmittää sähköpatteri, joka pitää lämpötilan 6 asteessa. Tässä nyt hieman herättää ihmetystä meidän sähkönkulutus, joka on luokkaa 900kWh/kk lämmityskaudella. Kesällä sähköä ei kulu käytännössä lainkaan.
En keksi mitään muuta syytä kulutukselle kuin tuon sähköpatterin. LTO:ssa on etulämmitin päällä käytännössä koko ajan, jos ulkona on kylmää, ja siinä toinen epäilyksen kohde. Muita syyllisiä en tuohon kulutukseen keksi. Tuntuu hassulta, että ulkovaraston lämmittäminen maksaa näillä hinnoilla 150e/kk. Missähän tässä voisi olla vikana?
Minkä tehoisia patteri ja etuvastus ovat? Siitä on sitten helppo laskea mitä ne voi maksaa.
LTO:n lämmityskenno on energiasyöppö. Eristettyhän putkisto on, mutta ullakolla se kulkee joka tapauksessa ja syntyy väistämättä energiahäviöitä. Mukavuuslämmityshän se on muutenkin
No tuon betonirakenteen ja muovien takia kyllä ehdottomasti kannattaa pitää lämpöä päällä ja huolehtia myös että ilmanvaihto on riittävä. Ei ole järkevää siinä säästää. Ehkä kannattaisi nostaakkin lämmöt ylemmäs alle 10 lämpötila saattaa alkaa altistaa kosteusvaurioille, ei pääse ilmankosteus kuivumaan rakenteista.
Aika hurjalta kuulostaa, tuo olisi normaali jos talo myös lämpenisi sähköllä.
Jos saat kulutusmittarin siihen patteriin, niin hommaa ihmeessä.
Jos ja varmaan kun se patteri on lähes kokoajan päällä, niin riittää jos ne Watit saisi katsottua.
Jos talo lämpiää sähköllä, niin noi kulutukset ei riitä kyllä kun pienen kopin lämmittämiseen, ainakin jos on normaali lämpö tuvassa.
30 vuotta aikanaan asuin sähkölämmitteisessä talossa, niin on joku käsitys asiasta.
Uskon ja pelkään, että moni väärällä pihistämisellä ja lämpöjen alentamisella maksaa se muissa kuluissa tulevaisuudessa korkojen kanssa takaisin.
En tarkoitaa niitä, joiden on ihan pakko rahan takia säästää, vaan pihtareita 
.
Tämä jälkimmäinen ei ollut kommentti tuohon ulkovarasto keissiin.
Normaalisti eristetyn tilan lämmitystarve on 70-75 W/m2. Eli 10 m2 tilassa 512 kWh/kk. Sinun tapauksessa on paljon muuttujia: ulkolämpötila, eristys ja sisälämpötila. Heikosti eristetyssä varastossa paukkupakkasilla tuo 500 kWh menee helposti. Mittarillahan tuo selviää.
Oma 80m2 talo vien tuon 900 vain kylmimpinä kuukausina, ihan normaalilla sisälämpötilalla. Keskiarvo talvikuukausilta on reilusti pienempi. Taloja on toki erilaisia, sinun tuskin ollut 2018 taloon verrattava, jos 30 vuotta olet siinä/niissä asunut.
Joo, talon koko ja ikä (2009) ja itselläni oli vielä talli ja varasto (63 neliötä), jossa lattialämmitys sähköllä suhteuttanee sen suunnilleen samaan.
Kulutus oli keskimäärin vuodessa n. 2100 kWh/kk.
Onneksi en ole asunut siellä enää 3 vuoteen
Mulle tätä on ainakin mainostettu energiatehokkaana. Eikös se sitten olekaan? Mieluustin tuon etuvastuksen ottaisin pois päältä, mutta sitä ei ohjeen mukaan saa muu kuin asentaja/huoltaja. En myöskään tiedä, että voisiko tämä aiheuttaa laitteiston jäätymistä tms. ikävää.
Patteri 750W ja etuvastus taisi olla 500W. Kyllähän noista kulutusta siis saa, kun molemmat ovat käynnissä.
Mulla on vähän ollut sellainen olo, että tässä on lukemat sähkölämpöisen talon kokoisia. En oikein tiedä, että mitä tuolle ulkovarastollekaan tekisi. Peruslämpöä siellä tarvii muutamien asioiden takia, mutta nekin voisi tuoda talveksi sisälle. Rakenteiden puolesta en tiedä, että voiko se olla kylmänä vai ei.
Jos on tosiaan vinkkejä, mitä tässä lähteä selvittelemään, niin mieluusti otan ideoita vastaan.
Jo yksistään tuo patteri kuluttaa vuodessa 6570 kWh jos hehkuttaa koko ajan, ei varmaan koko aikaa ole päällä riippuen tilan kuutioista ja eristyksestä, mutta siitä saa hyvän arvion kulutuksesta eli melko paljon joka tapauksessa.
Yleensä tuo etuvastus on päällä kylmällä ilmalla koko ajan, ainakin sen lämpötilaa/termostaattia kannattaa vähän säätää alaspäin, enkä usko, että laitteisto jäätyy vaikka sen sammuttaa, toki LTO laite puhaltaa sitten kylmempää ilmaa sisälle ja se pitää sitten myös lämmittää.
Tuloilman lämpötila niin alas kun perse kestää, itsellä +14, ja LTO:n sulatus kennonohituksella on omat ratkaisut. Ei riitä asiantuntemus tämän kummempiin kommentteihin, joten en tiedä sopiiko sinun kohdallesi. Sen verran tuota sähköä sulla kuitenkin menee, että käyttäisin vaikka ammattilaista paikalla jos pidempään on tarkoitus talossa asua.
Valloxin sivuilta löytyy juttua tuosta kennon lämmittämisestä. Eivät itse suosittele tuota ensisijaisena lämmitysmuotona, vaan puhtaasti mukavuuslämmityksenä, joka olisi hyvä pitää mahdollimman alhaalla