No naulankantaan. Jos sulla huutaa lämmityskaudella tuo 500w etuvastus ja 750w sähköpatteri 24h putkeen niin niistä tulee jo 30 kWh päivässä kulutusta. Pelkkä etuvastus 12kWh päivä ja kuukaudessa ~360kWh. On kyllä kohtuuttomia kulutuksia.
Tällaisia pari löytyy, mutta patteri ja LTO ovat molemmat kiinni suoraan seinässä eli ei pistorasian kautta. Sähkäri pitäisi kutsua paikalle. Oon tuota ajatellut ja varmaan ihan fiksua olisi pari satkua tuosta maksaa.
Saattaapi tuossa LTO:ssa olla jotain vikaa. Tuloilman lämpötila asetettu testin vuoksi 5 asteeseen, mutta mittarin mukaan se on yhä 20.
Onko varmasti vikaa vai toimiiko järjestelmä sittenkin kuten kuuluu? Mistä mittaat tuloilman lämpötilan? Suoraan lto jälkeen vai sisältä tuloilmaventtiililtä? Kuinka lämmintä poistoilma on?
Nimittäin jos poistoilma on yli 20 asteista kuten todennäköistä, niin pienellä ilmanvaihtomäärällä ja ei-jäätävällä ulkoilmalla se lto toimii aika tehokkaasti ilman lisävastustakin, ja ilma lto kennon jälkeen voi hyvinkin muuttujista riippuen olla 15-19, ja jos sisällä on kovin lämmin ja/tai ulkona lämmintä niin vaikka se 20 astetta. Se lämmitysvastus pitäisi kytkeytyä vain kun lto jälkeen tuloilman lämpötila alittaa sen sun asettaman lto koneen lämpötila-asettelun (eli kun lto kenno ei yksin riitä). Ja silloinkin, ei se vastus posota 24/7, vaan uusissa koneissa pätkii hyvinkin tiuhaan päälle/pois ja vanhemmissa pätkii sitten vähän hitaammin, pitäen tuloilman lämpötilan asetetussa lämpötilassa. Eli ei voi suoraan laskea mitä se vastus kuluttaa sähköä jos ei voi mitata. Ehkä kovalla pakkasella voi olla jatkuvasti päällä mutta normaalisti sen käyttö on pätkivää
90% todennäköisyydellä kulutuksesi on suurehko tuon patterin ja lto esilämmityksen vuoksi. Lto vastuksen voit käytännössä pistää minimille, ne isommat tehot on lähinnä mukavuussyihin (vedontunteen poisto).
Varaston sähköpatteri (750W) vie helposti useamman 100kWh / kk, etenkin jos se varasto on huonosti eristetty (saatika eristämätön), tai jos siellä on ilmanvaihto samalla tasolla kuin kesät (oletetusti painovoimainen ilmanvaihto).
Onko muutoin esim. saattolämmityksiä, sulanapitokaapeleita tmv? Oletan ettei ole sähköautoa kotilatauksessa, tai ettette pidä kahta autoa roikan perässä ajastamattomissa lämmitystolpissa… näitäkin on jotkut ihmetellyt.
Muutoin tuli säästövinkki mieleen pienille taloyhtiöille, tai miksi ei omikotiasujillekin joilla iso piha ja paljon vanhoja valaisimia. Vaihdoin itse erääseen pientaloyhtiöön (4 rakennusta ja ei mikään suuri piha-alue) vanhan ulkovalaistuksen moderniin ledivalaistukseen. Vanhat 9kpl 100 ja 150W elohopealamput kuristimineen vei vuodessa luokkaa 4000 kW enemmän kuin uudet vastaavat suurteholedit ja valovirta uusilla oli “hieman” parempi kuin kulahtaneet elohopeat. Kustannukset uudistukselle kuitattiin nykyhinnoilla alle vuodessa (materiaalikustannukset). Silti noita vanhoja elohopeavalaistuksia ja suurpainenatikoita käytetään hyvin monissa taloyhtiöissä.
1 tykkäys
Suosittelen tutkimaan PILPiä maalämmön vaihtoehtona. Meillä on sellainen n. 150m2 (per asunto) paritalossa ja sähköä kuluu noin 8000kWh vuodessa (talo Espoossa ja 2 aikuista + koira). Paritalossa suosittelen löytämään hyvän naapurin ja yrittää sopia asioista etukäteen. Kannattaa myös panostaa äänieristykseen.
1 tykkäys
Eikös PILP kuitenkin käytännössä ole vaan sähkölämmitys + LTO? Eli varsinaisesti ei tuota omaa lämpöä, kuten VILP tai maalämpö.
maalämpö siirtää lämpöä maasta sisälle, VILP siirtää lämpöä ulkoa sisälle ja PILP siirtää jäteilmasta lämpöä takasin sisälle. Jos PILP:iä sanoo sähkölämmitys+LTO:ksi, niin teknisesti ollaan oikeassa, mutta sähkölämmitys+LTO kuluttaa sähköä merkittävästi enemmän kuin PILP oman kokemuksen perusteella. En tunne kaikkien valmistajien kaikkia VILP/MLP toteutuksia, mutta kaikkia joita olen itse ihmetellyt, niin niissä on aina vaikuttanut löytyvän myös sähkövastus.
1 tykkäys
Sähkövastus on toki kaikissa siltä varalta, että sitä lämpöä ei saada kaivosta tai ulkoilmasta tarpeeksi.
Minä olen ymmärtänyt, että PILP:n etu on sen edullisuus, koska se yhdistää useita laitteita yhteen kokonaisuuteen. Ei se varsinaisesti sähköä paljoa säästä (jos yhtään) sähkölämmitys + LTO yhdistelmään verrattuna, mutta toisaalta ei paljoa maksakaan.
Jos olen väärässä, otan mielellään tiedon vastaan. Lähinnä näitä tullut nyt tutkittua, kun omakotitaloa etsiskellään.
EDIT: Voi tietysti olla, että se PILP:n mukana lähes aina tuleva vesikiertoinen lattialämmitys vs. sähkökaapelit lattiassa tuo ihan huomattavaa säästöä sähkössä. Mielenkiintoinen aihe tämä kyllä.
EDIT2: Taidan olla väärässä. https://energia.fi/files/449/Insinoorityo_Verta_Taavi.pdf
Näissä PILPien valinnoissa kannattaa ainakin asunnon ostosta haaveilevan olla tarkkana. Esimerkiksi Niben F470 kompressorin nimellisteho on vain 1,9 kW, jolloin laite käyttää mielellään sähkövastuksia talon lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen ulkolämpötilan laskiessa. Toki saman valmistajan malli F750 on varustettu huomattavasti tehokkaammalla kompressorilla, jolloin myös sähkövastusten käyttö on vähäisempää esimerkiksi pakkaskeleillä.
Toisen valmistajan (Nilan) PILPit ovat mielestäni verrattavissa suoraan sähkölämmitykseen, koska laite käyttää lämpöpumppua ainoastaan käyttöveden sekä tuloilman lämmittämiseen. Tilojen lämmitys puolestaan hoidetaan yleensä aina suoralla sähköllä.
Näitä NIBE:n ja Nilanin laitteita käytetään paljon juuri pientaloissa.
2 tykkäystä
PILPin suurin etu on se, että sillä tosiaan saadaan yhdellä ja samalla laitteella lämpöä esim. käyttöveteen tai lattialämmitykseen, toisin kuin IV-LTO koneella.
Suurin kompastuskivi on se, että teho on rajoitettu ilmanvaihdon määrään. Jos halutaan lisää tehoa, pitää ilmanvaihtoa lisätä joka lisää talon lämmitystarvetta. Parhaiten PILP sopii erittäin energiatehokkaaseen, mutta suureen taloon. Suuressa talossa on suuri IV-määrä (vaikka ihmismäärän takia ilmanvaihto tehdään eikä kuutioiden takia).
Iv koneissa on nykyisin niin hyvä hyötysuhde että hyvin vähän käyttää vastusta.
Minulla tulo lämpötila säädetty 16 asteeseen
Viime talvena oli 18 ja en ole huomannut 2asteen pudotuksen jälkeen eroa kulutuksessa.
Noin -20 asteen pakkasilla putoaa kennosta tuleva ilma 14 asteen tienoille.
Katselin tuossa 3.3-10.3 välisiä kulutuslukemia ja paneelien tuottoja.Tuolla ajalla oli mennyt sähköä 61 kWh koko talossa kaikkineen,paneeleista oli tullut 106 kWh josta 27 kWh omaan käyttöön,myyntiin meni 79 kWh.Myytävän ylijäämän keskihinta lienee 13 sentin luokkaa ja keskihinta ostosähkölle omalla kulutusprofiililla jää johonkin 10 sentin tienoille eli siirron kanssa tulee tuosta vielä laskua n.12,2 € ja hyvityksiä 10,2 €.Ehkä ens joulukuun lasku seuraava josta tulee jotain enemmän maksettavaa,pörssisähköllä mennään.
2 tykkäystä
Mikä lämmitysmuoto sinulla on kun noin vähän sähköä menee? Lämmitettävät neliöt, kuinka paljon paneeleja ja asennus vuosi?
Kiinnostaa koska laskeskelin isälle paneelien kannattavuutta vanhaan öljylämmitteiseen taloon missä on myös 2x ilp.
Näillä öljyn hinnoilla alkaa tulla jo kannattavaksi muuttaa lämmitysmuotoa mutta 75v eläkeläiselle isoja investointeja…
Kerrostalossa asuminen on yllättävän energiatehokasta. On lämpimiä seiniä, katto, lattia ja usein myös liikkumiseen käytettävä energia pienenee. Runsaasti energiaa kuluttava elämäntapa on kallista, vaikka kuinka yrittäisi säästää prosentteja.
4 tykkäystä
Talo 136 neliötä,rakennettu 1997.Nestekiertoinen lattialämmitys,pääasiassa lämmitys ja käyttövesi puulla.14 paneelia 5,11 kW vuonna 2021 asennettu.Tuohon rinnalle suunnitellut laittaa uuden mallin monoblock ilmavesilämpöpumpun jossa on kylmäaineena propaani eli R 290,tänä vuonna pitäisi tulla enemmän noita ja tuottavat kuumempaa vettä hyvällä hyötysuhteella,oletettavasti.
3 tykkäystä
Loistava suunnitelma. Monoblock on myös helppo asentaa ja hajoamisen sattuessa kohdalle helppo vaihtaa uuteen laitteeseen verrattuna split-systeemiin. Toki jos on iso kerrostuva varaaja niin voisi pohtia, että VILPllä vain lattialämpö ja puilla, jos niitä saa halvalla niin tekisi käyttövedet. Monet priimaavat lattialämpöisestä käyttöveden ihan sähkövaraajallakin kun hyötysuhde ei ota hittiä ja käyttöveden kulutuksen hallinnalla on helppo pitää kuuman veden osuus pienehkönä.
1 tykkäys
Vinkkejä kaivattaisiin. Tutulla on Etelä-Pohjanmaalla 2006 rakennettu noin 200m2 2-kerroksinen “kivitalo” jonka ainoana lämmitysmuotona on vesi-ilmalämpöpumppu. Pumppu lämmittää myös käyttöveden. Sähköä menee kolmena talvikuukautena 5500kWh/kk, kaikkina muina kuukausina noin 1500kWh/kk. Talon lämpötilaa on laskettu 3 astetta, mutta talvikuukausien sähkönkulutukseen sillä ei ollut käytännössä merkitystä. Voiko olla niin, että pumpun teho yksinkertaisesti loppuu pakkasilla ja kun sen pitää lämmittää myös käyttövesi? Ja onko ideoita, että auttaisiko tilannetta erillinen lämminvesivaraaja tai takka toiseksi lämmönlähteeksi vai kannattaako alkaa ihan suosiolla miettimään maalämpöä?
Itsellä oli aikaisemmassa talossa vastaava. Lämminvesivaraajassa oli myös sähkövastus, joka kytkeytyi päälle, kun ulkolämpötila oli sellainen, että pumppu ei enää saanut vettä riittävän lämpimäksi.
Tuskin erillinen vesivaraaja mitään auttaa. Sama kulutushan se on lämmittääkö veden lämpöpumpun vesivaraajan vastus vai erillisen vesivaraajan vastus.
Onko lattialämmitys vai patteritalo? Mikä pumppu ja minkä tehoinen? Onko monoblock vai split pumppu? Montako asukasta? On kyllä massiivinen sähkönkulutus, sähkövastus jauhaa pumpun tukena oletettavasti lähes kokoajan tuollaisilla kulutuksilla. Säätämällä saa aina tehostettua mutta noin suuren kulutuksen talossa ei sekään ihmeitä tee.
Ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde menee suurimpiirtein 1.5 scoppiin kun lämpötila putoo -15 ja -18 - -22 lämpötilassa jokainen ilppi muuttuu sähkölämmityslaitteeksi. Mutta 0-10 asteen pakkasilla laadukkaalla ja oikein mitoitetulla pumpulla kyllä pärjää.
3 tykkäystä
Lattialämmitys, Niben pumppu, selvitän vielä pumpun tehon ja tyypin. Neljä lasta ja kaksi aikuista. Tavallinen ilmalämpöpumppu tuohon olisi helppo laittaa kaveriksi tai sitten ilmavesilämpöpumpun voisi vaihtaa isommaksi jos tietäisi, että tuossa on kyse mitoitusvirheestä ja sähkönkulutus normalisoituisi lisäyksellä/vaihdolla.
Edit. Split ja taitaa olla 8 kWh systeemi.
1 tykkäys