Sama tapahtui Oscarshamn 1 ja 2 kohdalla.
Ja Ringhals 2. Kaikissa taloudelliset syyt taustalla.
En tiedä tampereen voimalaitoksen tulosjakaumaa, ja en nyt perehdy.
Helenistä luin aikanaan paljon rapsaan. Onko helenin vuoden 2021 3% sijoitetunpääoman tuotto kultakaivos? Tai jos mennään konsernitasolle sen laskiessa 2%?
Vuonna 2020 oltiin korkeammissa luvuissa 7%. 2019 muistakseni 4%, 2018 taas matallemmissa. Keskiarvo tais olla 5v jotain 4.5%
yrityksien täytyy saada pääomalleen kohtuullista tuottoa jotta varmistetaan investointien kannattavuus ja toteutuminen myös jatkossa. Markkinahinta on tapa reflektoida tätä. Voisi myös kärjistää että Suomessa ei ole investoitu kapasiteettiin koska markkinahinta on ollut liian alhainen.
Tälläiset kriisit antavat yrityksille rahaa ja ovat toinen pää sitä sykliä jossa yritykset jauhavat tulosta. Monet energiayhtiöt olivat lähes 0 tuloksessa, pääoman tuotosta puhumattakaan esim kriisivuosina.
1 tykkäys
Oskarshamnin kohdalla tuotannon jatkamiseen vaaditut investoinnit eivät olisi sillä hetkellä olleet kannattavia. Oskarshamnissa keskityttiin kolmosreaktoriin, joka on yksinään suljettuja reaktoreita tehokkaampi (1450MW) ja on edelleen toiminnassa.
Yhtäkään sellaista juttua en ole lukenut, että näiden yksiköiden sähköntuotanto olisi missään vaiheessa ollut kannattamatonta ja että se olisi syynä tuotannon loppumiseen. Etenkin Oskarshamnissa oli jatkuvia ongelmia ikääntyvien reaktoreiden kanssa ennen sulkemista. Suurten investointien kanssa katsotaan tilanne tietenkin aina uudelleen. Korjaaminen ei aina kannata.
Nämä yritykset eivät toimi avoimessa markkinassa eikä niitä voi sellaisiin edes verrata.Yhtiöt omistavat sähkön tuotannon lisäksi merkittävän osan alueensa sähkön siirtoverkosta ja toimivat osaomistajina monissa muissa yhtiöissä. Jos kyseiset kaupungit olisivat tyytymättömiä yhtiöidensä tuloksentekokykyyn yhtiöthän kannattaisi myydä pois. Sillä tavalla markkina toimii, eikö? 
Julkisomisteisiksi yhtiöiksi nämä ovat erittäin kannattavia.
Helen ja Tampereen sähkölaitos ovat 100% kaupunkiensa omistuksessa ja tuottavat omistajiensa kassaan joka ikinen vuosi merkittävän siivun, josta kaupungit eivät tule luopumaan.
1 tykkäys
Et voi sanoa että esim Helen on “kultakaivos” jos helsinki tienaisi enemmän sijoittamalla rahat vaikkapa markkinaan. Helenin pääomantuotto on alaan verrattunakin pientä.
1 tykkäys
Mutta tämähän on juuri koko väitteeni ydin. 
Jos Helsinki on Helenin pääoman tuottoon niin tyytymätön, miksi se ei myy Heleniä osaavampiin käsiin. Pelkällä osaomistuksellakin saisi paremman tuoton kuin nykyisin, jos väitteesi pitää edes osittain paikkansa.
Pääoman tuottoprosenttia enemmän kaupunkia lämmittää joka vuosi Helenin kymmenien miljoonien osingot, jotka se saa tänäkin vuonna. Nämä yhtiöt ovat takoneet tuottoja niin pitkään kuin dataa riittää – läpi finanssikriisien ja pandemioiden.
2 tykkäystä
Lauhdevoimalla toimivista hiilivoimaloista ajetaan lämmöstä n. 60 % mereen aivan niin kuin ydinvoimalostakin. Kannattamattomuus johtuu päästökaupasta, johon ydinvoimalat eivät joudu osallistumaan. Ydinvoimalat olisi aikoinaan pitänyt rakentaa suurehkoihin taajamiin esim. Helsinkiin, jolloin tätä 60 % ei ajettaisi mereen, vaan kaukolämpöön. Taisi vaan olla poliittisesti vähän vaikeaa. Onneksi on nyt alkanut keskustelu kaupunkeihin sijoitettavista pienydinvoimaloista.
1 tykkäys
Juurikin näin, kyseessä ei silloin ole CHP vaan lauhdevoima. Ja juuri tuo EU ETS hinnoittelu näkyy hyvin yllä olevass kuvassa jonka laitoin eilen tänne.
Lukemisen arvoinen juttu OL3:sta.
Jos laitos olisi valmistunut alkuperäisen suunnitelman mukaan vuonna 2009 Suomi olisi ollut energiaomavarainen suurimman osan viime vuosikymmenestä ja olisi energiakriisiinkin paremmin varautunut.
Yritystä oli eduskunnassakin, mutta ydinvoima petti. Syitä löytyy laidasta laitaan. Yhtä ainoaa asiaa tai tahoa ei tästä, tällä hetkellä 13 vuoden valmistumisen viivästyksestä, voi syyttää.
10 tykkäystä
Ehkä kuitenkin voidaan syyttää strategista virhevalintaa hankkia poikkeuksellisen suuri ydinvoimala, joka on prototyyppi. Kun olisi kannattanut hankkia vähän pienempi voimala, joita on jo tehty aiemmin.
Miksi näin tehtiin, onkin sitten varmaan aika monimutkainen juttu.
4 tykkäystä
Ei kai se kovin monimutkaista ole.
Kun lupaa uudelle voimalalle on hankala saada, niin kannattaa tehdä siitä yhdestä johon lupa saatu sitten mahdollisimman iso. Ties koska sitten saa lupaa enää seuraavalle…
12 tykkäystä
Epäilemättä tuo on se päätöksen ajuri. Mutta kai siellä nyt jotain riskiarvioita tehtiin, että entäs jos se mahdollisimman iso voimala ei onnistukaan yhtä hyvin kuin pienempi voimala. Ja sitten menee tosi monimutkaiseksi.
Ruotsissa ydinvoimalat eivät saaneet käyttölupaa 1.1.2020 mikäli niihin ei rakennettu uutta varajäähdytysjärjestelmää olemassa olleiden rinnalle. Investointi oli suuri ja suljettujen reaktoreiden osalta sitä ei nähty siinä vaiheesa kannattavaksi. Näiden järjestelmien rakentaminen kesti useamman vuoden ja investointipäätökset on tehty silloin kun sähkön hinta oli alhaalla. Taustalla on siis poliittinen päätös joka on johtanut binääriseen valintaan jokaisen silloin toiminnassa olleen reaktorin suhteen, investointi ja jatko tai ei investointia ja alasajo.
7 tykkäystä
Aivan oikeassa olet. Mutta kyseessä oli lopulta myös taloudellinen päätös. Voimalat eivät kannattaneet investoinnin kanssa.
On mielestäni silloin väärin sanoa että kaikki ydinvoima investoinnit tai ydinvoima olisi aina kannattavaa, tai että niiden kustannukset olisivat 1-2snt/kWh. Tämän argumentin kumoaminen oli koko keskusteluni pointti. Ja se, että ydinvoimalat olisivat joku jäätävä rahasampo.
Mitään energiainvestointeja ei voi vertailla niiden marginaalisen käyttökustannuksen mukaan. Energiainvestointi ja LCOE laskuissa käytetään välillä disconttaus aikana jopa 60v.
”Ne eivät ole taseessa” on siksi huono argumentti.
Voimaloista koituu kiinteitä kustannuksia,
Ja Pääoman kustannus on oikea kustannus, oli se omaa tai vierasta. Oli se kirjoissa 0 tase-arvolla tai ei.
Nämä tulee ottaa huomioon keskustellessa voimaloiden kannattavuudesta.
Voimaloiden täytyy tehdä tietty määrä voittoa että yleinen investointi oli kannattava, ja jotta niitä tehdään jatkossa lisää.
Nämä voitot ovat paikoin syklisiä, Vuonna 2020 olivat sähkönhinnat Euroopassa erittäin matalla, ja voimalaitokset tekivät paikoin pieniä voittoja.
Tänä vuonna tehdään isompia voittoja, erityisesti vesivoiman, tuulivoiman ja ydinvoiman saloilla.
Kaasu-ja kivihiilivoimalat taas sen sijaan vaihtelevat päivästä toiseen onko niiden käyttäminen näilläkään hinnoilla kannattavaa.
Päivän spotista, pystyt todennäköisesti arviomaan onko.
4 tykkäystä
Miten niin ei voi löytää yhtä syytä?
Tietääkseni jos laittaa nimen EPC avaimet käteen sopimukseen syyllinen kyllä löytyy laitoksen toimittajalta. Se, että ei tunne paikallista lainsäädäntöä tai ei kykene vahtimaan alihankkijoitaan ei valitettavasti vapauta vastuusta.
5 tykkäystä
Kunpa olisikin noin yksinkertaista. Tietenkin jos yksinkertaistetaan äärimmilleen myös pumppuongelmat ovat laitostoimittajan vika, vaikka todellisuudessa syylliseksi paljastuisi pumppujen valmistusvirhe. Tämä ei kuitenkaan ollut toteamukseni ajatus, jonka valtaosa lukijoista varmasti ymmärsi.
Pitkiä viivästyksiä ovat aiheuttaneet muutkin, kuin laitostoimittajan viiveet. Myös TVO on ollut haastettuna välimiesoikeuteen Arevan puolelta. Viranomaistarkastukset ja hyväksynnät ovat olleet hitaita. Rahoitussotku pysäytti hetkeksi koko hankkeen.
Jokainen käymämme keskustelu on jatkunut puoleltasi samalla tavalla. Löydät jonkun yksittäisen argumentin, välillä täysin virheellisen, ja päätät perustella sillä ihan kaiken, vaikka argumentti ei soveltuisi millään muotoa väitteesi tueksi.
Edit.
Ohessa UUDEN voimalan rakentamiseen liittyvät kustannukset / MW. (Vuodelta 2017). Etenkin tuulivoiman osalta hinta on jo laskenut entisestään. Vuosikymmeniä pyörineen vesivoimalan tai jatkoaikaa saaneen ydinvoimalan MW-kustannuksesta lähtee valtaosa sinisestä palkista pois. Mikäli laitokseen tehdään lisäinvestointeja pääomakustannusta voi tulla jonkin verran lisää, mutta ei tietenkään uuden rakentamista vastaavaa summaa. Vesivoima pyörii suomessa käytännössä käyttö&huoltokuluilla.
@Glarin, haluan vielä erikseen korostaa, että pääomalaskelmia tehdään annuiteettimenetelmällä, jossa vaikkapa ydinvoimalan iäksi on laskettu 40 vuotta. Esim. Suomessa Loviisan voimalat ovat jo nyt iältään 45 vuotta. Vastaavasti annuiteettimenetelmällä Suomeen rakennetun vesivoiman pääomakustannukset olisivat lähellä nollaa.
2 tykkäystä
Sanoin että 60v on kyseisille investoinneille yleinen disconttaus aika, joskus käytettään 40v.
TVO on ilmeisesti 60v kannalla ja poistaa voimalaa siihen tahtiin.
PVO 40-80v.
Fortum up to 65v
TLDR: Book value on kuitenkin vaan mielipide ja se todellinen pääoman kustannus liittyy siihen summaan mitä noista vesivoimaloista ja ydinvoimaloista sais jos ne nyt esim myis. Se on se vaihtoehtoiskustannus, ja se on myös reaalinen kustannus.
Voit argumentoida siitä että tuulivoiman hinta on laskenut, se on. Ja senkään hinta ei silti ole mainitsemallasi tasolla.
Vesivoimakaan ei ole ilmasta, esim viime vuonna pelkästään fortum teki yli 100m investointeja.
Sekoitat jälleen kerran, ties kuinka monetta kertaa, asioita keskenään. Kommenttini koski LUT:n tekemää tutkimusta sähköntuotannon kustannuksista Suomessa, jossa esim. ydinvoiman kohdalla käytettiin annuiteettimenetelmässä 40:tä vuotta.
On ihan toinen juttu miten yhtiöt laskevat diskonttausaikaansa/poistojansa eikä sillä ole näiden laskelmien kanssa kertakaikkiaan mitään tekemistä. Niistä laskelmista yhtiöt eivät myöskään kerro, muuta kuin poistoissa käyttämänsä ajan.
Todellisuudessa jo olemassa olevan vesivoiman tuotantokustannus on jossain parin sentin paikkeilla (/kWh) – jos sitäkään. Vesivoiman kohdalla tämä ei tosin ole kovin merkittävä asia, sillä säätövoimasta saa tuottoja huomattavasti perussähköä enemmän. Ydinvoiman käynnissä olevien yksiköiden kohdalla tuotantokustannus on ylläolevan tutkimuksen perusteella n. 16,1€/MWh ilman pääomakustannuksia, jotka on käytössä olevien yksiköiden kohdalla jo laskennallisesti kuolletettu. Vaikka tähän laskisi kuinka paljon ekstraa jäisi olemassa olevien ydinvoimaloiden sähköntuotantokustannus alle 3 sentin (/kWh).
Tämä on viimeinen viestini tästä aiheesta. Ymmärrän, että et halua ymmärtää. Voimme palata tähän keskusteluun sähköntuottajien ylituotoista, kun talvi etenee ja uutiset täyttyvät maksuvaikeuksiin ajautuneista sähkön kuluttajista ja samaan aikaan suuret paikalliset sähkölaitokset ja erityisesti Fortum ilmoittavat Q4:n satojen miljoonien ennätyksellisistä voitoista.
7 tykkäystä
Voimala oli ollut valmis jo aikoja sitten ellei eräs ensimmäisen kauden kansanedustaja Matti Vanhanen olis tehnyt ponsiehdotusta, ettei Suomeen enää koskaan rakenneta uutta ydinvoimaa. Ponsi meni läpi mikä hidasti voimalan rakentamisen aloittamista ainakin kymmenen vuotta.
8 tykkäystä
Varaudu vaikeaan talveen – 100 neuvoa
Varmista että kotoa löytyy polttopuita, jos asunnossa on takka tai puu-uuni
Pitkään jatkuvan sähkökatkon seurauksena huoneiston sisälämpötila voi laskea rajustikin. Jos kotoa löytyy takka tai puu-uuni, kannattaa asunnon lämmittämiseksi varata kotiin polttopuita.
6 tykkäystä