Saa nähdä…
3 tykkäystä
Ihan hyviä kommentteja @anon8676069 @Gadus @Jarnis @Acumen
Tuli istuttua tuossa tällä viikolla Fingridin johtoryhmän jäsenen pitämällä Luennolla.
Luetellaan muutamia faktoja, ja nostoja luennolta. (Kaasu omaa pohdintaa ja näkemystä, tuuli luennolta)
Suomea ja keskeistä Eurooppaa “painaa” tällä hetkellä kaasusta johtuva kallis hinta inflaatio, ja Venäjän tuonnin puute.
→ Tämä trendi on muuttumassa reilun vuoden sisällä. Vuoden 2023 lopulla Saksa pystyy korvaamaan kaiken omaan kulutukseensa tulevan LNG:n markkinoilta.
Tämä ajaa todennäköisesti, LNG:n markkina-hintaa ylös, tosin tämä kilpailutekijä ei iske vain Eurooppaan, vaan globaalisti. Kyseessä on globaali hyödyke.
Markkinoilla on puhuttu siitä että korvaavaa kapasiteettia, saataisiin odotella vuosia. Oma näkemykseni on se että kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat jo huomattavasti aikaisemmin. Viimeistään vuonna 2025. Tod.näk 2024.
Miksi? Koska mikään ei ole tehokkaampi kuin kapitalisti joka näkee ylituottoja. Tarjonta lisääntyy tod.näk räjähdysmäisesti, ja voitot ovat suuret ns. First come pohjalta. Itse kaasun nesteyttäminenhän ei ole kovin monimutkaista.
Toisena isona komponenttina nostaisin sen, että kyseessä ei ole pelkästään Saksan kysyntäjousto joka vaikuttaa kysyntään. Vaan puhumme globaalista kysynnän joustosta. Kallistunut LNG hinta voi tehdä LNG:stä Kiinassa tms huonomman vaihtoehdon joka muuttaa samantien kysynnän dynamiikkaa.
Oma näkemykseni on se että osa analyytikoista aliarvoi markkinan kyvyn mukautua. Näkymättömän käden kanssa ei kannata lähteä nyrkkeilymatsiin.
Nämä tekijät vähentävät Euroopan riippuvuutta kaasusta, ja laskevat kaasun hintaa.
Eurooppaan valmistuu RePowerEU:n ja muiden rahoituspakettien kautta ennen näkemätön määrä kapasiteettia mm Tuulivoiman puolelle, Kysyntä ulkomailla pienenee näiden tekijöiden kautta, ja Eurooppalainen markkina rauhoittuu.
Okei. Palataampa hetkeksi Suomeen. Suomeen nousee nyt vuosittain noin 2 GW tuulivoima kapasiteettia. Fingridin Jussi Jyrinsalo mukaan, Vuonna 2025 tuotamme 10GW teholla tuulivoimaa.
Nämä ovat projekteja joihin mm liitymismaksu jne on JO MAKSETTU lisäksi on paljon muita ja mm aurinkovoimaa suunnitteilla.
Mitä tämä tarkoittaa? Suomesta tulee NETTOVIEJÄ 2023-2024 ja suuri viejä 2026-2027, tulemme viemään sähköä mm Ruotsiin.
No paljonko tämä sähkö maksaa?
Tuulivoiman LCOE, Tldr: Keskihinta jota yritys vaatii että se tienaa kustannuksensa, sisältäen pääomankustannuksen. pyörii tällä hetkellä suomessa reilussa 30€/MWh. Fortumin kalax tuulipuistossa tämä oli 37€/MWh, mutta tästä on pari vuotta. Tämä sisälsi 10% Pääomantuoton.
Tuulivoimaa on Suomeen suunnittelilla nyt jo lähes 70GW ja Aurinkovoimaa 33GW (Jussin luku.)
Nämä ovat tuotantomenetelmiä jotka AJAVAT ALAS SÄHKÖN HINTAA VOIMAKKAASTI
Tuulivoimasta ja aurinkovoimasta ei ole tulossa kalliimpaa, vaan kustannusten lasku jatkuu joissain määrin yhä. Kun näiden tuotantomuotojen osuus energiantuotannostamme kasvaa erittäin isoihin lukuihin, on erittäin vaikeaa nähdä miten sähkön hinta pysyisi pitkään korkealla.
MARKKINA EI TARJOA PITKÄ-AIKAISTA YLITUOTTOA ja tuotantokustannuksien ja pääoman kustannuksien pyöriessä lähellä 35€ MWh (±5€, tod.näk laskua tulevaisuudessa) Voisikin melko varmasti todeta että sähkön hinta laskee tulevaisuudessa voimakkaasti. Oma näkemykseni on noin 40€/MWh, Parin vuoden päähän, tosin uskon että tästä mennään myöhemmin alitse. → ATM Futuurit 2024 Syksylle → 37€/MWh.
Jussin mukaan tästä kertovat mm iso määrä kyselyitä raskaalta teollisuudelta, Vetyvoimaloilta ja datakeskuksilta jotka näkevät että Suomessa pystytään JATKOSSAKIN TARJOAMAAN YHTÄ EUROOPAN HALVINTA SÄHKÖÄ.
18 tykkäystä
Otetaan sähköyhtiö, X. Sähköyhtiölle **SYNTYY sähköstä kuluja hallinnollisten jne spottihinnan lisäksi, vaikka asiakas ostaisi sen spotti hintaan.**Nämä kulut ovat profiili- ja voluumikustannuksien muodossa. Profiili- ja voluumikustannukset ovat nousseet kasvaneen spottihinnan takia. Tämä on REAALINEN KULU SÄHKÖYHTIÖLLE ja he veloittavat sen sinulta. Kuten myös mm noussut “korkokulu”.
Sähkönmyyjän kustannukset koostuvat seuraavasti: Systeemituotteenhinta ( spot hinta) + (CfD tuote, jos sellainen on) + Toteutunut profiilikustannus + Toteutunut voluumikustannus.
Voluumi kustannus ja profiili kustannus syntyvät siitä, että SPOT-hinta lyödään lukkoon ennen toteutunutta kysyntää ja yritykset joutuvat tämän jälkeen vielä tasapainottamaan ostamaansa sähkömäärä ja intraday jne markkinoilta.
Esim Väre sähköyhtiö taas toteaa vain seuraavasti “Sähkön hintaan tulee lisäksi profiilikustannus” eikä edes kerro sinulle paljonko se on.
TÄMÄ ON REAALINEN KULU JOKA ON NOUSSUT SÄHKÖYHTIÖLLÄ
Onko epäreilua että sähköyhtiöt siirtävät KULUNSA eteenpäin asiakkailleen?
Jos ei yhtiö hinnoittele tätä marginaalissaan, on Sähkön myynti TAPPIOLLISTA
Fortum on tapaukseen ehkä huono esimerkki, koska se omaa paljon sähkön tuotantokapasiteettia ja yhtälö on siksi vaikeampi, mutta silti syntyy sama kulu, esim intraday-spot myynnin kautta.
2 tykkäystä
Palataanpa siihen, mitä kommentoit (vaikka homma karkasikin taas yleistykseksi ja liirumlaarumiksi).
Eli lähdit kommentoimaan Fortumin sähkön välityspalkkion 50% nostoa. Kirjoituksessasi päädyitkin sitten kommentoimaan sähkönmyynnin marginaaleja yleisesti, jotka eivät oikeastaan liittyneet Fortumin välityspalkkion 50% hinnankorotukseen.
Fortum nosti sähkön SPOT-hinnan välityspakkiota 50%. Tässä hinnassa ei ole Fortumin kannalta mitään sellaisia epävarmuustekijöitä, jotka pitäisi ottaa aiempaa enemmän huomioon, sillä asiakas kantaa käytännössä kaiken riskin. Kuten itsekin kommenttisi perustella vaikutit ymmärtävän, Fortum on tosiaan ERITTÄIN HUONO ESIMERKKI, sillä se on myös Suomen suurin sähkön tuottaja, joka myy sähköä markkinaan, jossa sähköstä on pula. Käytännössä se määrittelee itse intraday spot-hintaa!!
Tottakai sähköyhtiö maksattaa kulunsa asiakkailta pyydettävässä hinnassa MUTTA MIKÄÄN EI VOI OLLA NYKYTILANTEESSA PERUSTE 50% VÄLITYSPALKKION NOSTOLLE. Inflaatio on VUOSITASOLLA 8% luokkaa ja korot ovat nousseet 3%:a. En tiedä miksi haluat niin kovasti puolustaa sähköyhtiöitä tai niiden rahastusta nykytilanteessa. Luennoilla ei taideta käsitellä sitä, että tilanne on yhteiskunnallisestikin melko kamala ja tulee vielä huonontumaan rajusti, ellei päättäjät laita tälle stoppia. Sekä sähkön tuottajat, ja jo paljon aiemmin sähkön siirtäjät, ovat jo osoittaneet oman röyhkeytensä ja piittaamattomuutensa yhteiskuntavastuustaan.
Poliitikoiden puolelta on tyydytty ainoastaan helppoihin ja kalliisiin ratkaisuihin, jotka ovat oikeastaan vain tukia sähkön suurkäyttäjille. Oma käsitykseni on, että koko asiaa ei taideta poliitikkojen puolelta edes ymmärtää kunnolla. Kyse tammikuussa voimaan tulevissa päätöksissä on enemmän hyvän omantunnon ostamisesta, kuin todellisestra puuttumisesta käsissämme olevaan kriisitilanteeseen.
Kriisissä olisi pitänyt olla paljon rohkeampi ja tehdä tarvittaessa myös koko markkinan sääntelyä, kuten vaikka Norjassa tehtiin. Keinot siihen ovat olemassaa mm. hintakatoilla ja windfall-veroilla. Säännelläänhän niitä pankkejakin joka helvetin kriisissä!
Suomen kohdalla kyse on valtion palveluksessa toimivista Osmo Soininvaaroista, jotka vähää välittävät yhteiskunnan ja sen kansalaisten edusta, kunhan oma palkka ja palkkiot juoksee. Suomessa sähköstä valtaosa tuotetaan kuntien ja valtion omistamissa yhtiöissä, mutta päättäjien intressit ovat selvässä ristiriidassa kansalaisten intressien kanssa. Demokratiassa kaikki on lopulta kansan syytä.
7 tykkäystä
Ihan varmasti sähköntuottajilla on kuluja noussut viimeisen parin vuoden aikana. Palkkoja, vuokria, varaosia… ei mitenkään dramaattisesti, mutta sen verran että parin vuoden takaisia hintoja ei nähdä uudestaan ellei nähdä myös deflaatiota.
1 tykkäys
Normaali hinnannousu on alalla kuin alalla n. 5% luokkaa vuodessa. Tämä siis tasoitettuna pidemmälle aikajänteelle. Mitään erityistä painetta yleistä hinnannousua korkeampaa korotukseen ei tällä alalla ole.
Sähkön hinnoissa kaikki tuntuu karanneen täysin käsistä, kun markkina ei toimi. Yhtäkkiä maksamme 600%-1000% korkeampia hintoja.
Oma veikkaus on, että ensi kesän jälkeen hinnat asettuvat jälleen alle 10c/kWh. Pitää muistaa, että se on melkein 100% enemmän, kuin mitä sähköni maksaa ensi kesään saakka.
Vuositasolla kohtuullinen hinnankorotus viime vuoden hintoihin (n. 5-7 c/kWh) olisi noin 10%. Ryöstökorotus olisi n. 20%. Tästä voi laskea, että sähkön pitäisi maksaa ensi vuonna maksimissaan 8,4 c/kWh (20% korotus maksimihintaan vuosi sitten).
3 tykkäystä
Itse odotan 20-30% “ryöstökorotusta” (riippuen siitä miten hyvä vanha hintasi oli) kunhan erikoistilanne on ohi, eli 8c+ koska toimijat pysytvät sen tekemään ja silti sähkön käyttäjät huokaisevat helpotuksesta kun +1000% hinnat ovat taas historiaa. Siinä ei sitten enää tunnu onko se 7, 8, 9 vai 10c/kwh helposti, mutta myyjälle jokainen sentti on iso määrä rahaa…
3 tykkäystä
Sähkösopimus päivittyi kotipaikalla.
Kesällä oli 10snt/kWh, syksyllä 22snt/kWh ja vuodenvaihteessa 27snt/kWh.
Saate kirjeessä kerrotaan kuinka sota ja ydinvoiman haasteet ovat nostaneet hintoja.
Edit: Lopussa mainitaan että alkuvuoden (johdannaisten) hinnat kirjettä kirjoittaessa 17.11 on noin 38snt/kWh.
Todetaan kirjeessä sekin että tuo hintataso mikä nyt tulee voimaan on silti noin 30% halvempi kuin markkinan keskihinta, joten tilanne on vielä “hyvä”.
Täytyy kyllä sanoa että jos nämä hinnat ei alas tule niin alkaa vaikeet ajat. Omassa kodissa kulutus 11000kwh vaikka lämmittäisi kuinka puulla. Lämmitys ei aina ole mahdollista koska perheen pää on töissä usein 5-6 päivää putkeen ja puoliso ei ehdi aina lämmittämään arki kiireiltään.
Tällä hetkellä sähkösopimus voimassa vielä vuoden mutta ensi talvena tulee olemaan korkeammat hinnat. Oma arvaus on niinkuin polttoaineissa, kun hinnat nousevat, ne eivät tule pysyvästi putoamaan samalle tasolle enää koskaan. Vähän ne voi alas tulla mutta enää tuskin nähdään 7snt hintoja. Polttoaine on toki siinä mielessä huono verrokki koska ilmastopaineet ovat kovemmat.
Alkaa oikeasti ottamaan kaaliin allekirjoittaneella, perhekuvioiden takia pelkkä työssäkäynti vie perheeltä noin 600-700€ kuukaudessa joka ei enää naurata. Pari vuotta takaperin sama matka taittui 300-400€.
15 tykkäystä
Ymmärrät asian siten että asiakaskantaisi kaiken riskin, tässä olet väärässä. Ja se aiheuttaa sen että korotus kuulostaa kovalta.
Kun asiakas ostaa sähköä spot hintaan. Sisältyy yhtiölle voluumi ja profiiliriski. Tämä riski, liittyy suoraan sähkön hintaan. Spot hinnat ja ostetun sähkön määrä löydään lukkoon ENNEN kulutusta.
Yhtiölle on 1000 asiakasta, asiakkaat ostavat siltä pörssisähköä? Miten yhtiö tietää paljonko pörssisähköä ostaa spottimarkkinoilta? Huom tämä tapahtuu ennen kulutusta 36-12h ennen.
Se tekee ennusteen.
Tämä ennuste ei kuitenkaan koskaan osu täydellisesti maaliin, vaan menee x % ohi.
Yhtiö joutuu sitten täyttämään myymällä tai ostamalla sähköä intraday markkinoilta. TÄMÄ HINTA ON USEIN KORKEAMPI.
Yksinkertaisestusti Tästä syntyy profiili ja voluumiriski.
Tämä riski, on luenteensa puolesta verrannollinen sähkön hintaan. Onhan se usein % ostetusta sähköstä. Sähkön hinnan noustessa, 5x tms. On täysin ymmärrettävää että sähköyhtiölle syntyy tarve tehdä 50% korotus.
se, miksi sanoin että yhtälö on fortumille vaikeampi. Ei ole mitään tekemistä sen kanssa että fortumille nämä kulut eivät olisi oikeita.
Ne ovat. Fortumin tapauksessa kyse on siitä, että A. Fortumin täytyy myydä myy sähkö jota se ei myy spottina, sen jättäminen isoissa määrin intraday markkinoille ei toimi. Ja fortum saa siitä huonomman hinnan.
Fortumillekkin syntyy näin vähintään vaihtoehtoiskustannuksen takia kulu. se että yritän yksinkertaistaa asiaa siten, että en käsittele jokaista muuttujaa, tai vaihtoehtoista markkinamallia jolla erilaiset yhtiöt toimivat ei kerro siitä että niille ei synny kuluja. Kaikkien mallien käsittelyyn vain menisi 20 sivua tekstiä. ja yritän pitää tekstin kohtuu lyhyenä.
2 tykkäystä
En kykene enää vastaamaan näihin. 
Jos sähkön hinta nousee 500% sähköyhtiölle syntyy tarve tehdä 50% korotus välitysmaksuun. Sitäkö väitit? Oma väittämäni on, että Fortum nosti välityspalkkion ainoastaan kilpailijoiden tasolle. Sama ilmiö kuin sähkön hinnassakin, jota monet yhtiöt nostivat ainoastaan muiden korotusten takia. Tätähän Energiavirasto nyt tutkii useiden yhtiöiden osalta ja pari ehti hintaansa jo alentaa jouduttuaan syyniin. 
Fortum tuottaa itse pörssiin myymänsä sähkön. Se pystyy hallitsemaan täysin sekä osto- että myyntihintaa ja siinä on yksi ongelman ydin. Edes Fortum ei ole EU:n tai Pohjoismaiden väliintuloa vastaan. Sehän ei voi yksin rikkinäistä markkinaa korjata. Tulosjulkistuksen materiaalissaan se toi esille ainoastaan sen, että toimenpiteet kriisistä selviytymiseksi eivät saa jäädä pysyviksi.
Valtion omistama Fortum teki viime kvartaalilla 421 miljoonaa euroa voittoa. Q4:llä sen voitto kasvaa entisestään.
2 tykkäystä
Pointti oli se, että vaikka yhtiö omistaisi koko ketjun. Sille syntyy kulu. Tämän kulu on vähintäänkin vaihtoehtoiskulu. Yritys olisi saanut enemmän rahaa markkinoilta myymällä sähkön toisin.
Profiili-ja voluumikustannus on osa tuota marginaalia monella yhtiöllä. Sen tarkkaa osuutta on mahdotonta sanoa, koska se on tärkeä liikesalaisuus yhtiöille. Se kuitenkin muodostaa näillä sähkön hinnoilla ison osan marginaalista.
Jos sähköyhtiölle syntyvän riskin hinta oli aikaisemmin 0.1 snt/kWh on se nyt nousseen sähkön hinnan kautta noussut huomattavasti, esim 500% nousulla → 0.5 snt/kWh.
Nämä ajavat jo väistämättä ylös sähköyhtiöiden kuluja, ja siten marginaaleja.
Ja jos vastaus on että “yhtiön ei niitä kuluttajalle tulisi siirtää” ei yhtiön enään kannattaisi myydä pörssisähköä, se saisi enemmän myymällä sen spottina markkinoille. Ja näin ollen tienaisi enemmän. Sama kulu siirtyisi vaan seuraavan sähkön välittäjän “siirrettäväksi” asiakkaalle.
Kuluttajalle hintojen nousu voi tuntua päättömältä, mutta huomauttaisin siitä että tutkimuksista huolimatta Energiavirastokaan ei ole vielä antanut yhdellekkään yhtiölle korjauspyyntöä tai uhkasakkoa. Väärintekemistä ei ole havaittu, mutta tutkimuksesissa menee aikaa.
Osa koskee mm sitä voiko pörssisähkö olla ainoa tarjottava tuote.
Tässä profiilihinnan syntymisestä.
Huomauttaisin että työssä käytetään Nordpool spot nimityistä sekä Elspot että Elbas markkinasta. Eli spot-markkinasta että intraday-markkinasta. Työ käsittelee enemmän pidempien sopimuksien profiiliriskiä. Mutta nämä riskit realisoituvat myös porssisähkössä. Tosin pienempänä, koska päivän päähän saadaan tarkempia ennusteita kuin vuoden päähän.
Myös väre kirjoitti aiheesta:
4 tykkäystä
Kyllä hurjalta näyttää jo nyt. Huomiseksi pörssisähkö nakuttaa päiväaikaan yli 30 senttiä kilowattitunnilta, eikä ole kuin kevyttä parin asteen pakkasta. Missä ne tuulimyllyt oikein on ja miksi propelli eri pyöri? Marraskuu vasta.
3 tykkäystä
Noniin, nyt Fortum kertoo itse, mikä nostaa sähkön hintoja. Esimerkiksi Ranskan ydinvoimaloiden seisokit. Seisokit on nyt kuulkaa Fortumin johtoportaassa – tai olisivat ainakin ilman Uniperia.
Täyttä kusetustahan tämä on. Ihmisten pakollisesta perushyödykkeestä on tehty spekulanttien johdannaispeli, jonka tavalliset kuluttajat maksavat. Eivät kuluttajilta kerätyt rahat minnekään katoa. Suomessa sähkön tuotannon kustannukset eivät ole muuttuneet miksikään oli sotaa tai ei. Rahat menevät vain parempiin taskuihin.
Fortumin selitykset ovat vitsi. Tilanne hyödynnetään röyhkeästi ja Fortum Suomen suurimpana sähköntuottajana on röyhkeyden huippu.
Yrttiaho kirjoittaa myös, että sähkön tämän hetken korkeampi hinta kertoo, että sähköstä on niukkuutta.
– Sähkön tarjonta on tänä syksynä ollut niukempaa muun muassa Venäjän hyökkäyssodan vähentäessä merkittävästi Venäjän kaasutoimituksia Eurooppaan ja Ranskan ydinvoimaloiden huoltoseisokkien vuoksi. Vaikka kysyntä on laskenut hieman, on sähkön tarjonta laskenut enemmän, mikä on nostanut hintoja.
Ja tällaisia juttuja ehtii tulla vielä rutkasti lisää talven aikana. →
14 tykkäystä
Onko näissä arvioissa huomioitu, että todennäköisesti muutkin maat kehittävät energiantuotantoaan? Ruotsi vie jo nyt valtavasti (heille) edullista vesivoimaa muihin maihin. Varmaan Keski-Eurooppakin pyrkii pistämään yhden jos toisenkin tuulivoimalan pystyyn.
Sinänsä olen tyytyväinen jos Suomi tuottaa oman sähkönsä ja teollisuus/kotitaloudet saavat edullista energiaa. Sähkön vienti sen päälle on pelkkää plussaa.
Noh, Suomen energiatasehan on sinäänsä kohtuu yksinkertainen yhtälö. Jos tuotantoa on enemmän kuin kulutusta sähköä tulisi viedä ulkomaille.
Toki myös kotimaista tuotantoa voidaan ajaa alas, mutta niin kauan kuin se on kilpailukykyistä, mitä se on. Niin on helppoa vaan siirtää sähkö ulkomaille jos rajakapasiteetti riittää. Sitä on onneksi tulossa lisää.
Eurooppa tulee kokonaisuudessaan lisäämään tuulivoimaa. Mutta Euroopan olosuhteet sen rakentamiseen ovat haastavammat.
Tuulivoiman kannalta tehokkain alue rakentaa on rannikko. (ranta)(Global Wind Atlas) Euroopassa suuri osa rannikosta on tiheään asuttua. Huomattavasti korkeampi asukastiheys ja rannikon suhteellisesti pienempi määrä vaikeuttavat kaavoitusta, ja lupien saanti rannikon tuulivoimalle on haastavampaa (off-shore maksaa enemmän).
Suomessa lupia saa Euroopan mittakaavalla helpolla, ja tyhjää rannikkoa riittää pienen asukastiheyden takia. → Tuulivoimaa on helppo skaalata.
Sama koskee toki myös mm. Norjaa, mutta siellä ollaan jääty Suomen tahdista mm heikomman verkon takia. Verkkoa on myös vaikeampi rakentaa Norjan olosuhteisiin.
Tarkoitus nyt ei ole että Eurooppaan ei tulisi tuulivoimaa, sinne tulee. Mutta ajurit siihen että Suomesta voisi tulla iso tuulivoiman tuottaja ovat olemassa.
2 tykkäystä
Muuten vaan Suomessa maksetaan jatkuvasti korkeinta hintaa Baltian kanssa euroopassa. Sehän nähdään yhtiöiden tilinpäätöksissä sekä kvartaalikatsauksissa että minkälaista riskiä yhtiöt oikeasti kantavat. Sanon vaan että tämä on ryöstörahastusta asiakkailta ja tilinpäätökset tulevat olemaan lihavia. Ja ei ole yllätys että valtiovalta sulkee silmänsä tältä koska oma lehmä ojassa Fortumin kanssa.
Tuo windfallvero tulisi saattaa voimaan ja määrätä joku järkevä liikevoittomaksimi ilman yritysten omia kikkailuja. Tuo “ylimääräinen” voitto tulisi palauttaa kaikille kotitalouksille kulutuksensa mukaan liikaa perittyinä maksuina.
3 tykkäystä
Miten hoitaisit sähkön hinnoittelun? Onko sinulla konkreettisia parannusehdotuksia?
Mielestäni tässä ei ole kyse hinnoittelusta vaan siitä että onko se todellisuudessa relevanttia vai ei. Jos hinnoittelu on nyt mielestäsi oikeudenmukaista ja oikeaa niin se tuskin sitten kasvattaa liikevoittoja keskimääräistä suuremmiksi. Mielestäni perushyödykkeillä ei tule rahastaa mitään järjettömiä voittoja ja pumpata niitä milloin milläkin verukkeella ja kikkailulla ulkomaille.
Kyllä tässä sääntelyllä tulisi tehdä jotain asian eteen, jotta hinnoittelu on relevanttia. Riskit on siirretty nyt täysimääräisesti kotitalouksille älyttömien hintojen kanssa.
Jos kasvaneiden riskien kanssa täytyy hinnat nostaa korkealle niin sitten ne nostetaan, mutta jos ne riskit eivät toteudu niin ne ylisuuret voitot tulee palauttaa, eikä toimia niin että riskit välttämättömyys hyödykkeestä kantaa asiakas ja ylisuuret voitot ottaa yritys.
4 tykkäystä
Olen osittain samaa mieltä, hinnoittelu on nyt haastavaa ja kallista. Hinta sattuu omaankin kukkarooni. En halua tietää miltä se tuntuu omakotitalon omaaville.
Valitettavasti tilanne on sellainen että sähkö on tällä hetkellä osittain rajattu hyödyke.
Sen määrä ei ole loputon. Sinä ja minä molemmat haluamme käyttää sitä, mutta samalla käymmä armotonta kilpailua siitä, kumpi joustaa ensin.
Tämä kilpailu käydään lompakolla. Sähköä myyvät yritykset eivät lopulta päätä sähkön hintoja, kuluttajat päättävät. Mutta koska kulutus ei jousta, niin hintatasapaino syntyy korkealle. Jos kulutus joustaisi niin näin ei olisi.
On tärkeää ymmärtää että tämä on pakollista. Sähkön hinnoittelu halvemmalle johtaisi siihen että sähkön määrä ei riittäisi
Syntynyt tasapaino, on kestävä koska korkea hinta on pakottanut ihmisiä vähentämään kulutustaan, jos et tunne kipua, et varmaan ole valmis joustamaan.
Miten takaat kysynnän laskun ilman hintojen nousukomponenttia?
Elämme vielä suurilta osin tuonti sähkön varassa, ja viemme mm Viroon tällä hetkellä paljon sähköä. Tämä tarkoittaa että isolta osalta sähköä meidän on oltava valmiita maksamaan enemmän jossa takaisimme sen saatavuuden.
On tärkeää ymmärtää että Energiasektori elää myös sykleissä. Näitä on ollut ja tullut aikaisemminkin. Öljykriisit jne. Tuottojen vieminen hyvinä aikoina ja tappioiden salliminen huonoina aikoina ei ole kovin pitkäkestoista toimintaa?
Nykyinen alitarjonta johtuu siitä, että meillä ei ole tarpeaksi kohtuu hintaista energian tarjontaa. Onko pitkänäköistä toimintaa taata se että näin on myös jatkossa? Jos nostamme energian tuottajien riskejä rajoittamalla voittoja?
Fortum, Uniper ja useat energiafirmat kärsivät Miljardien tappiot tämän kriisin alussa. Monet isommatkin sähköfirmat kärsivät myös johdannaisten nousseesta hinnasta ja sen pääomakuluista.
Ovatko nämä tappiot 0 summa peliä?
Jos palautat Windfall verolla kotitalouksille niiden maksaman ylimääräisen tuoton? Miten takaat sen että tämä raha ei päädy takaisin sähkömarkkinalle ja aja ylös kysyntää? Joka johtaisi vielä korkeampiin hintoihin ja spiraaliin?
Miten määrittelet kohtuullisen hinnan? Ja varmistat että Windfall vero ei mm aiheuta vesivoimalle tilannetta että vaihtoehtoiskustannus on parempi. Eli se että ei päästetä Vettä voimalan läpi ja odotetaan että Vero poistuu? Tai sen että Vero ei ohjaa voimala päästämään reservejään tyhjäksi ennen kuin se tulee voimaan? Jolloin tuotantokapasiteettimme laskee? Ja hinnat voivat kivuta korkeammalle.
Miten takaat sen että Windfall veron kanssa kaikki tuotanto on kannattavaa pitää verkossa? Osa tuotannosta voi olla syklistä, ja tehdä kerran 5v tuotot jotka tekevät siitä kannattavaa.
13 tykkäystä
Suomalaisen kuluttajan on nyt valittava vain huonoista vaihtoehdoista itselle se vähiten huono ja toivottava parasta tulevaisuuden varalle. Talvi tulee olemaan kylmä ja kallis. Itse olen tehnyt energiaremppaa ja investoinut reilusti, mutta alkaa myös mitta täyttyä. Ymmärrän kaupallisen puolen ja hinnoittelun tiettyyn pisteeseen. Ainut mitä voin tehdä on vähentää kulutusta ja parantaa hyötysuhteita. Onko meistä kadulle lähteä kohtuutta vaatimaan - ei taida olla!
2 tykkäystä