En tiedä saadaanko Inkooseen vihreän teräksen teollisuutta vielä 2026, mutta tätä grafiikkaa kun katsoo niin eiköhän jotain teollisuutta saada täällä pyöritettyä halvalla sähköllä 20-luvun lopussa:
13 tykkäystä
Voisikos tällaiset turhat provot jättää vähitellen pois tästä ketjusta, kiitos? Joo, tuulivoiman tehot vaihtelevat ja joo, siitä huolimatta energian hinnan kokonaiskuva lienee teollisuudelle merkittävä tekijä.
Tästä on väännetty loputtoman paljon muuten ihan mielenkiintoisessa ketjussa. Nämä “suljetaan tehtaat aina kun ei tuule” heitot oikein tuo enää lisäarvoa.
26 tykkäystä
Ei ole lisäarvoa myöskään sillä että kerrotaan tuulienergialla pyöritetään teollisuutta jos ei sillä sitä voi pyörittää koska liian satunnaista.
Erikoista että tuulienergian perusteeton kehuminen on sallittua, puhutaan valheellisesti energiantuotantokapasiteetista vaikka todellisuus on max puolet - kolmasosa siitä.
Perusteltu kritiikki on kiellettyä, mutta niinhän se on suomessa julkisuudessakin sama tilanne.
9 tykkäystä
Vaikka laskisi max puolet - kolmasosan tuosta tuulivoima kapasiteetista niin kyllä 5000 - 7500 MW sähköntuotannon lisäyskin kuulostaa aika merkittävältä määrältä.
1 tykkäys
Sitten kun tuulivoimakapasiteettia on eurooppa pullollaan, niin tuulisina hetkinä menisi hukkaan todella paljon energiaa. Tähän väliin tulee energian säilöminen, esim. Eketrolyyserit-> vety
6 tykkäystä
Jossain oli että vetymuunnoksen hyötysuhde on noin 50% eli tuulivoimaloiden kapa on puolet nimellisetä silloin kun tuulee paljon, ja kun ei tuule nolla.
Mitä väliä hyötysuhteella on siinä vaiheessa jos suomen tuulivoimatuotannon kapasiteetti on 20000MW ja euroopan moninkertaisesti, sähkön spot hinta 0.01e ja kaikki säätövoimalat kiinni?
Jossei energiaa säilötä, tuulettomana yönä sähkön hinta euron tai yli/kwh
Lyyserit pyörivät vain silloin tuulivoimaloissa kun tuulee ja kun ei tuule, käytetään vetyvarastoja.
Energian varastoinnin typeryyttä perustellaan huonolla hyötysuhteella, kun todellisuudess sillä tulevaisuudessa ei ole niin suurta merkitystä.
22 tykkäystä
Just näin: pyydän sulta lainaan satasen, mutta sulla ei ole kuin viisikymppiä, joten olet mulle velkaa viisikymppiä kuten mäkin sulle joten ollaan sujut.
3 tykkäystä
Tänään siis julkistettu suunnitelmia siitä, että Ahvenanmaasta Suomen vety-keskus ryyditettynä massiivisilla tuulivoimainvestoinneilla. Mm. Hyundai ja OX2 mukana: ”Ahvenanmaasta vetyautojen pilottialue” - OX2 Åland ja Hyundai yhteistyöhön | Kauppalehti
Mutta armeija on välittömästi älähtänyt näistä kaavailuista: Venäjän uhka.
2 tykkäystä
Vetyprosessin hyötysuhde on teknologiasta riippuen 40-55%
Sikäli sillä on väliä, että kun tuulee ja kaikki elektrolyyserit pilkkoo vettä, niin sähkön hinta tietysti nousee kun kulutus on tapissaan. Mutta eiköhän se hae hintansa sitten niin valmiin vedyn kuin raaka-ainesähkn suhteen.
Vetytalouden ongelma ei liene huono hyötysuhde vaan varastoinnin huono hinta. Olin jotain hintoja aiemmin kaivanut, ja jos ei oleellisesti halvempaa kuin $530/MWh ole tuloillansa, niin aika heikolta näyttää.
Isompaa eli euroopanlaajuista energiajärjestelmää voisi toki rakentaa myös putkilla, joita pitkin maakaasunkin kuljetus on ratkaistu. Yhtä putkea pitkin kulkee aika tosi monen sähkölinjan verran energiaa. Mahtaako joku asiaan enemmän perehtynyt tietää tämän ratkaisun hintoja? Mieluiten euroa per siirrettäv MWh kohti eikä per kilot tai per kuutiot, että on vertailukelpoista sähkönhintaan.
2 tykkäystä
Tämä riippuu siirtomatkasta, putken koosta, sijainnista (maa/meri) ja siitä, tehdäänkö uutta putkea vai muokataanko olemassa olevaa maakaasuputkea. Jos tehdään 13 GW kokoinen uusi putki maalle kustannus on 5,7 eur/MWh (0,19 eur/kg) per 1000 kilometriä eli noin 10% vedyn tämän vuosikymmenen ”tavoitehinnasta”. Jos putki on kooltaan pienempi tai sijaitsee meren pohjassa, yksikkökustannus on korkeampi, kun taas vanhan putken modaaminen tulee halvemmaksi. Oheisessa taulukossa tarkemmin (lähde: European Hydrogen Backbone -selvitys).
Putken hyötyjä lisää se, että putki on käytännössä hyvin pitkä teräslieriö, joten siirtokyvyn lisäksi se myös toimii itsessään varastona.
11 tykkäystä
Nyt uskalletaan puhua jo lähivuosien sähkötulvasta kriisin sijaan. Tulevaisuuden sähkönhintojen povataan palaavan järkevälle tasolle.
Tänä talvena kymmenien senttien sähköä tullaan vielä näkemään, mutta tilanne on hyvin todennäköisesti toinen vuoden päästä. Viikon sisään on tehty tuulisähkön uusi tuotantotehon ennätys, joka on jo yli 4400MW. Tällä viikolla tuli tieto myös tuulivoiman osuudesta sähkön tuotannossa. Tuulivoiman kokonaistuotanto oli vuonna 2022 yli 16%:a Suomen koko kulutuksesta. Tänä vuonna nähdään edelleen merkittävää kasvua.
Kyllä tämä tästä.
Sähkötulva tulee lähivuosina. Olemme jo nyt lähes omavaraisia ja kun saadaan Olkiluoto 3 -ydinvoimala vielä pörisemään, mennään jo vientipuolelle. Sen jälkeen tuulivoimaa ja aurinkovoimaa tullaan rakentamaan niin paljon, että meillä tuotetaan sähköä paljon enemmän kuin itse kulutetaan, sanoo energiajärjestelmät tiedekunnan tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUT-yliopistosta Lappeenrannasta.
Hinnoista tulee järkevät kuluttajan näkökulmasta. Aikaisemmin meillä on ollut sähkösopimuksia 4-5 sentin kiinteillä hinnoilla kilowattitunnilta. Eiköhän päästä johonkin samoihin, Laaksonen linjaa.
25 tykkäystä
Tätähän on täällä kokoajan tainnut sanoa 
Moneltakin osin tätä kriisiä ja sen vaikutuksia liioteltiin. Markkinatoimi, vaikka toisin väitettiin. Se tarvitsi vain aikaa toimiakseen.
Suomeen on tulossa lähivuosina jäätävä määrä tuulivoimaa.
Fingrid puhuu 10 000 GW 2025 lopulla. 35 GW 2030 luvulla.
Teollisuuden investoinnit kertovat asiasta myös. Vetyinvestoinnit tarvitsevat halpaa sähköä.
Tuo 4-5 snt oli myös hinta mitä täällä paljon hehkuttelin kriisin pahimpina aikoina. Tässä on taas näkynyt hyvin tässä kriisissä ylireagointi. Markkinoille ei juuri annettu aikaa korjata asiaa ennen kun mm tukipaketteja lähdettin rakentamaan.
Hallituksen sähkötuki on vasta tulossa voimaa. Ja mm Windfall-veron perustelut alkavat olla erittäin heikolla kannalla. Windfall-vero sisältää paljon ongelmia, mitä hallitus ei koskaan ratkaissut. Tässä on taas päästy tilanteeseen, että lääke on itseasiassa pahempi myrkky kuin itse kriisi pitkällä aikavälillä. Wind-fall vero tulee nostamaan pitkällä aikatähtäimellä suomalaisen kuluttajan maksamaa hintaa. Vero onkin mielestäni populistinen, ja sitä ajaa joukko joka ei täysin ymmärrä sen vaikutuksia.
Sähkön ja kaasun hinnat ovat romahtaneet Euroopassa.
TTF, eli Euroopan tärkein kaasuindeksi treidaa tällä hetkellä 64.
Olemme jo alittaneet sotaa edeltävät hinnat.
Mitä sähköön tulee?
Alla on Ranskan Q1 2023 Futuurin hinta.
Futuurin hinta on alettanut jo sotaa edeltävä tason, Sähkö on siis tällä hetkellä halvempaa ajanjaksolle kuin mitä ennen sotaa uskottiin.
Saksan kaasuvarastot ovat 91% Täynnä, KAASU RIITTÄÄ!! Viimeksi kun laskin niin Saksan keskilämpötilan tulisi laskea noin 30*C KESKIARVON alapuolelle. Jotta kaasu loppuisi ennen syksyä jolloin viimeiset korvaavat LNG kapasiteetit valmistuvat. Eurooppa on jo käytännössä onnistuneesti irroittautunut Venäjästä.
Suomessa sähkö on so far ollut viime vuoden tammikuuta halvempaa.
En tähän nyt jaksa kaivaa tilastoja, oli ainakin true pari pv sitten.
On se markkinatalous aika ihmeellinen asia 
Vaikka joidenkin mielestä onkin (ja ainakin aikaisemmin oli) täysin rikki.
Ei kannata aliarvioida ahneita kapitalisteja 
17 tykkäystä
Vaikka markkinataloudesta tykkäänkin, ni eiköhän tästä osan voi laittaa myös sään piikkiin. Kiitos ilmastonmuutos. Lämmintä on Euroopassa riittänyt.
8 tykkäystä
Olet oikeassa, Eurooppaa on suosinut paljon keskimääristä lämpimämmät kelit.
Sähkön kulutus on siitä huolimatta laskenut mm Suomessa yli 15% lämpötilakorjattuna.
Sama koskee Saksaa, jossa on nähty kaasun kohdalla paikoin suurempiakin eroja.
Ei lämpötilakorjattuna lähes 40%, lämpötilakorjattuna noin 25%.
Näissä isoina tekijöinä ovat olleet niin kuluttaja kuin teollisuus.
Markkinat onnistui myös ajamaan mm LNG terminaaleja ylös ennätystahdilla.
3 tykkäystä
Kriisi on edelleen päällä ja sen vaikutukset jatkuvat pitkälle kevääseen. Itse asiassa kriisin vaikutuksia ei liioiteltu vaan vähäteltiin – ja hallitus heräsi reagoimaan koko sotkuun ihan liian myöhään. Vaikka ongelmia sähkön riittävyyden suhteen voi edelleen tulla tämä ei missään vaiheessa ollut sähkön riittävyyden kriisi, vaan sähkön hinnan aiheuttama kriisi.
Markkina ei toiminut poikkeustilanteessa, senhän myönsivät ja näkivät kaikki. Ei kukaan ole väittänyt ettei markkina olisi toiminut tai toimisi normaalitilanteessa.
Väitit, että sähkön tuotantokustannus olisi (minimissään) lähellä 5 senttiä, etkä todellakaan hehkutellut mitään 4-5 snt kuluttajahintoja. Sehän tarkoittaisi väittämälläsi tuotantokustannuksella persnettoa sähkön tuottajille jokaisesta kilowatista.
Pahin näyttää tosiaan olevan ohi, mutta olemme keskellä erittäin lauhaa jaksoa koko Euroopassa ja tuultakin riittää, joten ihan vielä ei kannata juhlia.
5 tykkäystä
Entä Fingridin siirtokapan riittävyys? Eikö tämä ollut suuri pullonkaula tuulisähkön hyödyntämiselle, tarvitsee 3 -5 vuotta siirtolinjojen rakentamiseen.
3 tykkäystä
Fingrid oli maan sisäisten siirtoreittien osalta ongelmaa ratkomassa. Varsinainen ongelma juuri nyt on ainoastaan Länsi-Suomen ja Pohjanmaan suunnalla, jonne tuulivoima on vahvasti keskittynyt, mutta sekin asia oli Fingridin mukana vielä suunnittelussa ja nopeaa ratkaisua vielä toivoivat.
Siirtoyhteyksiä pitää tietenkin päivittää jatkuvasti tuulivoimakapasiteetin kasvaessa, mutta varsinainen ongelma se ei ole, jos työ tehdään suunnitellusti.
Siirtoyhteydet ulkomaille ovat asia erikseen ja niiden rakentamisessa voi vierähtää pidempi aika.
3 tykkäystä