Fingrid oli maan sisäisten siirtoreittien osalta ongelmaa ratkomassa. Varsinainen ongelma juuri nyt on ainoastaan Länsi-Suomen ja Pohjanmaan suunnalla, jonne tuulivoima on vahvasti keskittynyt, mutta sekin asia oli Fingridin mukana vielä suunnittelussa ja nopeaa ratkaisua vielä toivoivat.
Siirtoyhteyksiä pitää tietenkin päivittää jatkuvasti tuulivoimakapasiteetin kasvaessa, mutta varsinainen ongelma se ei ole, jos työ tehdään suunnitellusti.
Siirtoyhteydet ulkomaille ovat asia erikseen ja niiden rakentamisessa voi vierähtää pidempi aika.
Fingrid laajentaa kokoajan verkkoa ja se rajoittaa osittain uuden tuulivoiman lisäämistä, mutta antamani arviot ovat Fingridin arvioita joissa verkon arviot on otettu huomioon.
Aikalailla juurikin näin miten OldFeki sanoi.
Ulkomaille tulee vielä Aurora linja muistakseni vuonna 2025. Rakennustyöt aloitettu.
Taisi lisätä kapaa noin 1000MW. Nyt ei tuu tarkka luku muistiin.
Keskimääräinen ulkomaan linjan toteutusaika taisi olla noin 7-8v.
Energian saatavuus ja sen hinta ovat aina olleet merkittävä kilpailutekijä globaaleilla markkinoilla ja näyttää siltä, että sähköistyvässä maailmassa Suomi tulee pärjäämään seuraavina vuosikymmeninä erinomaisesti.
Uusiutuvat energiamuodot ovat valitettavasti “tila-intensiivisiä” 1MW tuulivoimaa vaatii huomattavasti enemmän tilaa kuin 1MW kivihiiltä.
(Tässä ei oteta huomioon sekundääristä maankäyttöä)
Tämä rajoittaa Tuuli-/Aurinkovoiman määrää väkitiheässä keski-euroopassa.
Suomelle tämä on hyvä asia. Lääniä riittää. Ja Tuulivoimalle optiimia rannikkoa.
Gasgridin investoinnit ja suunnitelmat Vetyverkosta voisivat olla Suomelle oikea kultakaivos.
Suomesta tulee lähivuosina suuri nettoviejä ja Vedyn myötä energian viennistä voisi tulla iso osa Suomen talouden pohjaksi.
Tämä on yksi syistä miksi vastustin vahvasti Windfall-veroa.
Se ajaa näitä investointeja mm Ruotsiin.
Tästä asiasta vähän kinasteltiin reilu kk sitten kanssasi ja väitit nimenomaan siirtokapasiteettia ongelmaksi. Tarvitseeko nähdä vaiva ja etsiä nuo kommenttisi vai myönnätkö olleesi väärässä?
Varmaan siksi, että siirtokapasiteetti on joissain asioissa ongelma.
Kuten viestissäni, jota yllä lainasit, kirjoitin, Länsi-Suomen siirtoyhteydet ovat ongelma – mutta vielä ei tiedetä kuinka iso. Fingrid antoi kuitenkin ymmärtää, että ongelma ei haittaa tuulivoiman rakentamista ja on ratkaistavissa ensiarvioita nopeammin.
Jos sen sijaan tarkoitit maarajat ylittäviä yhteyksiä, nekin ovat ongelma, jos kuvitellaan pohjoismaisen sähkömarkkinan toimivan alueiden yli ilman siirtorajoituksia lähivuosina. Niin ei tule tapahtumaan.
Siirtoverkon suunnittelu ja päivittäminen tiedossa olevan tuulivoimakapasiteetin kasvua vastaavaksi ei ole ongelma. Sehän on osa normaalia työtä.
Eiköhän se siirtokapasiteetin ongelma ole lähinnä tuonne Norjan ja Ruotsin vesivoimaloiden suuntaan, josta Suomi voisi tuulettomina päivinä sähköä tuoda. Systeemivika Suomelle on, että norjalaiset rakentavat isoja siirtolinjoja etelään, niin että jatkossa tiukassa paikassa Suomi kilpailee entistä enemmän sähköstä Saksan, Englannin ja Tanskan kanssa. Ja sinnehän sitä sähköä sitten uppoaakin.
Näin ihan maallikkona siis vaikuttaisi, että tilanne pikemminkin huononee Suomen kannalta kuin paranee.
Nykyiset kaapelihankkeet ovat käynnissä tuolla pohjoismaiden ulkopuolella. Onhan lisäyhteys suunnitteilla Norjan ja brittien välille ja juttua ollut myös lisäkapasiteetista Suomesta Viroon, mutta nämä ovat seuraavan vuosikymmenen juttuja
Yleisesti ottaen voi sanoa siirtoyhteyksistä, että mitä enemmän niitä on, sitä vakaampi sähkön hinta on. (huom. Ei siis alempi, vaan vakaampi.) Ja juuri vakaus on usein bisneksen rattaisiin öljyä.
Lännen ja Venäjän välinen energiasota siirtyy uuteen vaiheeseen 5. helmikuuta, jolloin Euroopan unioni keskeyttää öljytuotteiden, kuten bensiinin, dieselin ja kerosiinin oston Venäjältä.
Öljytuoteboikotti koskee ostojen lisäksi tuontia, siirtoa, välityspalveluja, teknistä apua ja rahoitusta.
Hyvä kuva venäläisen raakaöljyn (Urals) ja Pohjanmeren öljyn (Brent) hinnoista. Joulukuussa EU asetti $60/barreli hintakaton. Siellä se Uralsin hinta nyt pörrää toistaiseksi.
Tällä viikolla Venäjän valtionvarainministeriökin tunnusti öljyalen tiedottamalla, että Uralsin keskihinta on viimeisen kuukauden aikana ollut 46,82 dollaria.
Mediatietojen mukaan Uralsin lähtöhinta Primorskin (Koiviston) öljysatamassa Suomenlahdella olisi jopa alle 40 dollaria, eli vain noin 50 prosenttia Brent-öljyn hinnasta.
Venäläisen raakaöljyn ja öljytuotteiden päämarkkina-alue on nopeasti siirtymässä Euroopasta Aasiaan, erityisesti Kiinaan ja Intiaan.
Urals-öljyn hintaromahdus kielii ehkä siitä, että Kiina ja Intia käyttävät nyt hyväksi määräävää markkina-asemaansa ja käytännössä sanelevat Venäjälle raakaöljystä ja öljytuotteista maksamansa hinnan.
Venäjän hallitusta lähellä oleva talouslehti Expert väittää, että merkittävä osa Intian Venäjältä ostamasta raakaöljystä jalostetaan Intiassa ja myydään edelleen Yhdysvaltoihin.
Toinen hyvä kuva ruplan kurssista. Tuosta näkyy hyvin, kuinka Kreml uskoi nopeaan voittoon sodan alussa.
Mistäköhän KL on saanut tämän datan, kun Nesteen (Thomson Reuters) data indikoi Uralsin hinnan olleen jo jonkin aikaa 50 USD/brl tai alle. Myös KL:n jutussaan kertoma Venäjän valtiovarainministeriön ilmoittama joulukuun keskihinta tukee Nesteen dataa.
Huvittavaa, että Venäjä niin kovasti kertoo, ettei myy hintakaton asettaneille maille, mutta Kiina ja Intia ovat asettaneet käytännössä vielä alemman hintakaton ja sinne menee
Jos venäjällä tuotanokustannukset ovat jotain 35-40 dollaria, niin alkaa myyntikate käymään melko pieneksi. Vaikea käsittää, että miten Venäjä kovin kauaa voisi enää jatkaa tällä menolla.Öljyllä on niin merkittävä rooli sen taloudessa, että tuolla hinnalla yksistään pitäisi sen alkaa taipua polvilleen jollain aikavälillä ja sitten nämä kaikki muut pakotteet päälle ja toisaalta kulupuoli samalla kasvussa…En ymmärrä, että miten se voi pärjätä tällä menolla kovin kauaa. Pakkohan tuon maan talouden on pian romahtaa?
Oliver Stone haastattelu liittyen ydinvoimaan ja uuteen Nuclear Now dokumenttiin liittyen. Argumentit käytännössä ydinvoima on turvallista, edullista ja nopeaa.
Voi tätä ilon ja onnen päivää vaikka vuoristoneuvos en olekaan!
Tiedotetta lukiessa kuulostaa että helmikuun alkupuolella ts 1.2 - 15.2; ts 1,5 - 3,5 viikon sisään OL3 toimisi pääosin täydellä teholla.
Eli haastavaa eli kylmempää ajanjaksoa ilman OL3 tehoja 1600MW olisi enää rajallisesti jäljellä.
Joista seuraavan 10 vrk sääennuste on suhteellisen lauhaa eli muutamia plus- tai pakkasasteita
OL3:n kaikkiin neljään syöttövesipumppuun vaihdetaan uudet juoksupyörät jo meneillään olevan tuotantokatkon aikana. Sähköntuotanto jatkuu heti asennusten jälkeen helmikuun alkupuolella.
Lähes kaikki merkittävät koekäytön aikaiset testikokonaisuudet toteutettiin joulukuun lopulla ja tammikuussa ennen tuotantokatkon alkamista. Laitosyksikkö toimi testeissä hyvin ja suunnitellusti. Merkittävistä testeistä viimeisin ns. lähivikakoe keskeytettiin kantaverkkoyhtiö Fingridin toimesta. Uusien juoksupyörien asentamisen jälkeen sähköntuotantoa jatketaan demojaksolla, jonka aikana laitosyksikkö tuottaa verkkoon sähköä pääosin täydellä teholla. Säännöllinen sähköntuotanto alkaa maaliskuussa 2023.
