Euroopan energiakriisi

21 tykkäystä

Voi tätä ilon ja onnen päivää vaikka vuoristoneuvos en olekaan!

Tiedotetta lukiessa kuulostaa että helmikuun alkupuolella ts 1.2 - 15.2; ts 1,5 - 3,5 viikon sisään OL3 toimisi pääosin täydellä teholla.

Eli haastavaa eli kylmempää ajanjaksoa ilman OL3 tehoja 1600MW olisi enää rajallisesti jäljellä.
Joista seuraavan 10 vrk sääennuste on suhteellisen lauhaa eli muutamia plus- tai pakkasasteita

OL3:n kaikkiin neljään syöttövesipumppuun vaihdetaan uudet juoksupyörät jo meneillään olevan tuotantokatkon aikana. Sähköntuotanto jatkuu heti asennusten jälkeen helmikuun alkupuolella.

Lähes kaikki merkittävät koekäytön aikaiset testikokonaisuudet toteutettiin joulukuun lopulla ja tammikuussa ennen tuotantokatkon alkamista. Laitosyksikkö toimi testeissä hyvin ja suunnitellusti. Merkittävistä testeistä viimeisin ns. lähivikakoe keskeytettiin kantaverkkoyhtiö Fingridin toimesta. Uusien juoksupyörien asentamisen jälkeen sähköntuotantoa jatketaan demojaksolla, jonka aikana laitosyksikkö tuottaa verkkoon sähköä pääosin täydellä teholla. Säännöllinen sähköntuotanto alkaa maaliskuussa 2023.

14 tykkäystä

Joo, kyllä nyt alkaa Suomessa energiarikkauden ajat vaihteeksi. 1600 MW lisää tasaista tehoa takaa, että hintapiikitkin jäävät maltillisiksi ja muun osan ajasta alkaa hinnat olla lähellä normaaleja jo. Helmikuun lopulla toivottavasti vielä ringhals 4 pääsee vihdoin takas verkkoon ja sillä on melko iso kytkös suomenkin hintatasoon.

Pysyin pörssisähkössä koko tämän ajan, koska uskonkin, että tämä pahin aika on lopulta aika lyhyt. Nyt tulee vielä pari satkua sähkötukeakin lopputalvesta, niin mikäs tässä. Pessimistinä varasin budjetista pari tonnia ylimääräistä pahimman skenaarion sähkölaskuihin, mutta nyt tuosta ei tartte käyttää senttiäkään, vaan toisen ILP:n tuoman lisäsäästön kautta voipi mennä jopa toiseen suuntaan,e ttä perus asumisbudjetista pian alkaakin jäädä käteen.

15 tykkäystä

Eli maanantaina 6.2. ts 2,5 viikon päästä OL3:n pitäisi pärähtää päälle, ja ohjelman mukaan:
Ekat 2 viikkoa melkein täydellä teholla 1550 MW
Sitten 2vko 900/1300 MW
Sitten taas 1550 MW 10.3 asti jolloin ns varainaisen tuotannon pitäisi käynnistyä

Laitostoimittaja Areva-Siemens-konsortiolta saadun tiedon mukaan sähköntuotanto jatkuu 6. helmikuuta 2023 ja säännöllinen sähköntuotanto näin ollen maaliskuussa 2023 (10. maaliskuuta).

https://www.tvo.fi/tuotanto/laitosyksikot/ol3/ol3ennusteet.html

7 tykkäystä

Jos joku on miettinyt, miksi sähkönhinta on ollut viime vuosina nousussa vaikka uusiutuvien määrä sähköntuotannosta on lisääntynyt, niin tämä artikkeli avaa tilannetta UKsta.

Tiivistetysti artikkelissa sanotaan sähköntuotannon supistuneen. Uusiutuvien määrä kymmenkertaistunut ja fossiiliset tuotantomuodot vähentyneet yli 90%. Silti sähkönhinta noussut yli 50%. Erilaiset tuet nostavat uusiutuvien hinnat 110£/MWh, mikä nostaa yleistä hintatasoa.

Toivottavasti tämä ei toteudu Suomessa vaan täällä nautittaisiin myös jatkossa edullisesta sähköstä.

Viesti ei liity niinkään akuuttiin energiakriisiin, vaan pikemminkin vihreän siirtymän isompaan kuvaan.

Katselin oheisen YLE:n televisioiman dokumentin pari viikkoa sitten. Se havahdutti fossiilisiin polttoaineisiin liittyviin ongelmiin, joista en oikeastaan ollut edes tietoinen.

Näin aamulla Bloomberg TV:n “Top Stories” osiossa otsikon, jossa kerrottiin Bill Gatesin sijoitusten auttavan australialaislehmien metaanipäästöjen vähentämisessä. Mieleeni tuli välittömästi tämä TV-dokumentti, jossa kuvataan karulla tavalla se, miten vanhat öljylähteet saastuttavat ympäristöään vielä pitkään sulkemisensa jälkeen.

Dokumentissa näytetään ongelma konkreettisesti mm. Kaliforniassa, jossa uuden asuinalueen vieressä olevat vanhan porausreiät on sulkematta ja ne tupruttavat myrkyllistä kaasua ympäristöönsä. Öljy-yhtiöt voisivat sulkea käytöstä poistetut lähteet kunnolla, mutta jostain syystä niin ei tehdä. Syy lienee sama kuin ympäristön turmelemisessa yleensäkin: Raha ja valvonnan puute.

Ehkä Bill Gatesille voisi lähettää linkin tähän dokumenttiin, jossa kerrotaan USA:n miljoonia porausreikiä koskevasta metaaniongelmasta. Luulisi porausreikien tukkimisen USA:ssa olevan helpompaa, kuin australialaislehmien piereskelyn hillitsemisen.

7 tykkäystä

Pierut ja röyhtäykset on kuitenkin noin 40% kaikista metaanipäästöistä. Tälle on myös tehtävissä rehun avulla merkittäviäkin vähennyksiä. Tässä puhutaan levän avulla saatavasta -50%.

Ja tässä rypsirehusta jolla voitaisiin saada 5-15% vähennys.

En tiedä lukuja porausreiistä mutta veikkaisin niiden metaanipäatöjä pienemmiksi.

5 tykkäystä

Varmasti näin. Tosin porausreikien ja ylipäänsä öljyteollisuuden (ml. maakaasu) päästöjen suuruutta ei tarkkaan tiedetä toisin kuin lehmien, joiden päästöistä on melko tarkka, lehmien lukumäärään perustuva, tieto olemassa.

Mutta, ei tämä tietenkään ole joko/tai -kysymys. Lehmien rehulla voidaan saada 5% tai 15% vähennys lehmien metaanipäästöihin, mutta tasaisena virtana vanhoista öljyn porausrei’istä vuotavia kaasuja se ei vähennä. Eli nekin voisi asiallisesti tukkia.

Tuntuisi johdonmukaiselta, että öljy-yhtiöt siivoaisivat jälkensä, mutta näin ei selvästikään ole. Se selviää tuosta linkittämästäni dokumentista.

Edit. Nyt kerkisin ottamaan kuvakaappauksen tuosta uutisesta. Jos puhutaan todellakin 98% päästövähennyksistä lehmien kohdalla, tämä todellakin muuttaisi paljon. (Mutta ne vanhat porausreiätkin olisi syytä tukkia asiallisesti)

image

7 tykkäystä

Tuulivoimalla katetaan juuri nyt 42% koko Suomen sähkönkulutuksesta. Tilanne jatkuu samanlaisena koko päivän. Tammikuu on ollut säiden suhteen enemmän kuin suotuisa energiakriisin kannalta.

Koko syksyn mediassa jatkunut ihmisten pelottelu sähkökatkoilla ja sähkön järkyttävillä kilowattituntihinnoilla näyttää hiipuneen täysin.

Talvi on pitkä, mutta sääennusteet ulottuvat nyt jo lähes OL3:n oletettuun käynnistymiseen saakka. Käynnistymistä edeltävälle jaksolle ei näytä osuvan kovia pakkasia, joten lopputalvi näyttää energiakriisin kannalta edelleen hyvältä.

Huomionarvoinen asia on, että tänä talvena sähkön hintoja alhaalla pitäneen tuulivoiman monipuolistuva rakentaminen jatkuu Suomessa (ja myös Ruotsissa) rivakasti – koko ajan. Kapasiteettia tulee – pelkästään Suomeen – tänäkin vuonna jopa puolentoista OL3:n verran lisää. Eiköhän viimeistään keväällä julisteta energiakriisi päättyneeksi.

29 tykkäystä

Mikä on tuulivoimalan break even Eur/kWh? En nopealla kuuklella löytänyt.

1 tykkäys

Riippuu niin monesta asiasta, että täsmällistä vastausta ei löydy. Uusien tuulivoimaloiden kohdalla kustannus voi olla ihan toista kuin vähän vanhemmalla kalustolla. (Esim. turbiinin hankintahinta, kapasiteetti, sijainti, rakennuskustannus, huolto- ja käyttökulut, rahoitus jne.)

Kaivelin tätä viime vuoden puolella aika huolella ja luotettavimmat koko elinkaaren ajalle perustuvat arviot olivat 2-4 snt/kWh. (Uusilla voimaloilla käyttöikä 30-35 vuotta)

5 tykkäystä

106,71€/MWh oli tammikuun 2022 keskihinta Nordpoolissa Suomelle, verottomana.
Tammikuun 3 ensimmäisen viikon toteutunut keskihinta vuonna 2023 oli: 85,92€/MWh

Voisi kysyä mikä energiakriisi? Onneksi yhtiöt repivät vuonna 2023 suhteettomia voittoja, ja niitä pitää siksi verottaa Windfallverolla lisää.

Vero johtaa investointien tekemiseen maihin joissa ei veroa ole, se lisää regulaation epävarmuutta ja riskejä yrityksille. Vero näyttää tällä hetkellä erittäin epäonnistuneelta. Niinkuin myös sähköntuki toimet.

2 tykkäystä

Vattenfall has applied to build new nuclear power at Ringhals, reports Aftonbladet.

According to documents seen by the newspaper, the new facility should be ready in nine years.

The total effect must be significantly greater than what Ringhals 3 and 4 produce today.

The capacity of the new reactors – 2,800 megawatts – is significantly greater than the output of the two remaining reactors in Ringhals. Ringhals 3 has an effect of 1070 and Ringhals 4 of 1120, while the small reactors that Vattenfall has based on in its preliminary study have an effect of 300-400 megawatts.

  • If they have applied to connect 2,800 megawatts, it suggests that they have two large reactors in mind. It is a large facility and it is not surprising that large reactors are being considered, there are economies of scale with that. In the case of small reactors, you lose the economies of scale, but it is said to be faster and cheaper to build. But what will ultimately be most effective will be seen when it has been built up, says Romina Pourmokthari.
11 tykkäystä

Ei julisteta energiakriisiä päättyneeksi. Tuulivoimainvestointien aiheuttama sähköntuotannon jyrkkä ja satunnainen vaihtelu ei ole muuttunut minnekään. OL3 ei ole vielä täysin varmaksi taputeltu, ja vaikka olisikin, niin ei se yksin riitä. Säätövoimaa ei ole tehty lisää eikä nopeasti voida tehdä, vaikka haluttaisiin.

Juuri tämänhetkinen hyvä tilanne on ihan puhdasta tuuria. Kun on sattunut olemaan niin lämmin talvi.

1 tykkäys

Osaako kukaan kommentoida tuulivoiman huoltovarmuutta sodassa?

Nythän Venäjä pommittaa Ukrainan voimaloita ja on selvää, että ydinvoima on varsin altis hävittäjä- tai ohjusiskuille.

Mutta miten tuulipuisto? Saako yhdellä rypälepommilla kuinka monta megavattia hiljaiseksi ja kuinka nopeasti korjaus on mahdollista? Ja onko merkittävää eroa merielle ja maalle rakennettujen tuulivoimaloiden välillä?

Täydellisenä maallikkona sotajutuissa pohjautuen vain yleistietoon ja satunnaisiin ja suorastaan sekavan monipolvisiin jutusteluihin evp. upseerien kanssa liittyen milloin mihinkin veikkaan, että kyse on ennen kaikkea siitä, onko hyökkääjällä ilmaherruus vai ei.

Jos ei ole, niin tuulivoimalat ovat aika hyvin hajautettuja ja siten aika työläitä tuhota. Lentokoneella tai helikopterilla ei kannata edes yrittää, koska hyökkäysvälineen arvo on tehtävään nähden aivan liian suuri. Eikä risteilyohjuskaan nyt niin kovin hyvä kapine tähän tarkoitukseen ole. Meinaan kyllä se risteilyohjuskin kokolailla paljon maksaa, ja tarjolla olisi sotatilanteessa paljon lihavampiakin maaleja. Ukrainan sodassakin on nähty, että ei se yksi pommi nyt niin kovin laajaa tuhoa tee, jollei osu johonkin kivasti räjähtävään kohteeseen, joten puolustuksen toimiessa täytyy laskea kulutettavan useampia ohjuksia per tuhottava tuulivoimala. Ja ballistisilla ohjuksilla hyötysuhde menee vielä huonommaksi. Tuulivoimaloiden tuhoaminen taitaa olla aika huono business case. Ennemmin kannattaa keskittyä polttoaineilla toimiviin voimaloihin ja jakeluverkon muuntajiin.

Korjauksista voitaneen pitää täysin varmana, että merituulivoimalan korjaaminen on huomattavasti hankalampaa kuin maalle rakennetun tuulivoimalan korjaaminen. Jo ihan sen takia, että sinne merelle pitää mennä laivalla. Ja se laiva jos mikä on lihava maali.

5 tykkäystä

En nyt oikeen nää miten tuo on ongelma? Tuulivoimaloiden teho on usein jotain kymmeniä MW. Paikoin satoja. Tuhoamiseen tarvittaisiin kymmeniä ja kymmeniä ohjuksia, ja erittäin tarkka osuma.

Esim hiilivoiman tai kaasuvoiman tuhoaminen olisi huomattavasti helpompaa. En nää tuulivoiman huoltovarmuutta ongelmana.

5 tykkäystä

Juu, alustavasti samaa mieltä. Ennemminkin tuulivoima on ainakin osittainen ratkaisu energia-infran haavoittuvuudelle. Mitä hajautetumpi maantieteellisesti, vielä sitä parempi koska paikallisessa tuotannossa siirtojärjestelmästä johtuva haavoittuvuus vähenee.

Vaikka ydinvoimaa kannatankin, on se toisaalta haavoittuvampia energiatuotantomuotoja.

1 tykkäys

OL 2 tuotanto seis viikonlopun ajan venttiilivian takia, mielenkiintoista nähdä mikä hintavaikutus tällä on…

https://yle.fi/a/74-20014797?origin=rss

3 tykkäystä

Näyttäisi hinta tuoreiden tietojen mukaan laskevan reilusti, kun OL2 on huomenna klo 19 kokonaan pois pelistä. (oranssi kuvaaja)

image

Jos tällainen tilanne tulisi yllättäen, kovalla pakkasella ja huonossa tuulitilanteessa voisi se olla jonkinlainen hetkellinen haaste.

Nyt parin vuorokauden venttiilihuolto on ajoitettu viikonlopulle, jonka aikana Pohjoismaissa vielä tuuleekin mukavasti → Ei vaikutusta.

10 tykkäystä