Siinäpä olisi ryssälle täydellinen hetki kun tulitaukosopimus tulee voimaan. Osan jo liikekannalla olevista soltuista voi käyttää tukahduttamaan levottomuuksia muiden terrorijoukkojen lisäksi.
Sanonpahan vaan, että jos pallotellaan valloillaan olevalla ajatuksella, jossa Trumppilaiset pysyvät rapakkonsa takana ja Eurooppalaisista maista haalitaan 1200km rintamalinjalle rauhaan pakottamiseen kykenevät joukot, kun vastassa on vihollinen, joka kykenee keskittämään satoja tuhansia sotilaita yhdelle rintamalohkolle… Paljonko luulette että sotilaita tarvitaan ja mitä kalustoa niille pitää laittaa mukaan? Ja kun nämä joukot on kerätty ja jumissa Ukrainassa niin mistä haalitaan vastus porukalle, joka tulevasta valkovenäjän oblastista lähtee suoraan sotaharjotuksista päiväkävelylle naapurin puolelle… Tai sitten johonkin muualle kiusaa tekemään. Tai jotain muuta saman suuntaista. Sotilaita ja kalustoa on Euroopalla aivan liian vähän käytettävissä. Puhumattakaan ilmatorjunnasta tai droonisotaan harjaantuneesta porukasta.
“Koskettaisin nurmea”, mutta se on hangen ja jään peitossa.
Tuollaiseen pieneen liikkuvaan kohteeseen osuminen luotettavasti vaatii peittoa eli että ammutaan määrällisesti paljon ammuksia (esim. Phalanx) tai sitten sirpaleammuksia kohteen reitille (esim. Skyguard) Sirpaleammukset täytyy olla joko aika- tai herätesytytteisiä räjähtääkseen oikealla etäisyydellä. Todennäköisesti aika, koska dronesta saatava heräte on pieni.
Kun tiedetään että massatuotetut FPV dronet maksaa ammuksenkin kanssa enintään satasia, voidaan johtaa että melko helposti se torjuntakerta maksaa enemmän kuin drone. Tämä siis pelkästään ammusten kustannuksilla. Kun ottaa huomioon asejärjestelmän maalinosoituksineen ja aseineen, ja kuinka paljon niitä tarvitsisi tuottaa saavuttaakseen alueellisen kattavuuden, on kineettiset torjuntakeinot mahdoton saada tällä hetkellä kustannustehokkaiksi.
Ukraina iski Voronezhin ja Tambovin alueilla sijaitseviin strategisiin kohteisiin tammi–helmikuun vaihteessa. Voronezhissa kohteena oli öljynjalostamo, joka palveli Venäjän armeijan tarpeita, kun taas Tambovissa iskettiin ruutitehtaaseen, jonka tuotteita käytetään muun muassa räjähteiden valmistukseen. Molemmista kohteista raportoitiin merkittäviä vahinkoja ja tapahtumat herättivät laajaa huomiota Venäjän ja kansainvälisen median keskuudessa.
Samaan aikaan Zelenskyi ja Iso-Britannian pääministeri Keir Starmer allekirjoittivat historiallisen “Centennial Partnership Agreement” -sopimuksen, joka syventää maiden yhteistyötä puolustuksen, energian ja talouden aloilla. Sopimus sisältää myös Ison-Britannian sitoumuksen tukea Ukrainan NATO-jäsenyysprosessia, mikä vahvistaa maan turvallisuuspoliittista asemaa pitkällä aikavälillä.
Kurskin alueella Venäjän rintamalla taistelevat pohjoiskorealaiset joukot kärsivät raskaita tappioita jatkuvasti. Ukraina arvioi, että nykyisellä tahdilla koko noin 12 000 sotilaan joukko voi menettää taistelukykynsä huhtikuuhun mennessä.
Key Takeaways:
Ukrainian forces struck an oil refinery in Voronezh Oblast and a gunpowder plant in Tambov Oblast on the night of January 15 to 16.
The entire North Korean contingent of roughly 12,000 personnel currently in Kursk Oblast may be killed or wounded in action by mid-April 2025 should North Korean forces continue to suffer from their current high loss rate in the future.
Ukrainian President Volodymyr Zelensky and UK Prime Minister Keir Starmer signed a landmark “Centennial Partnership Agreement” on January 16 outlining Ukrainian-British cooperation for the next 100 years and continued UK support to Ukraine.
Russian and Transnistrian authorities are reportedly discussing Russian purchases of European gas for Transnistria through an intermediary, likely to avoid having to gain various states’ permission to use the TurkStream and Trans-Balkan pipelines to supply Russian gas to the pro-Russian breakaway Moldovan republic.
Ukrainian forces recently advanced in Kursk Oblast.
Russian forces recently advanced near Chasiv Yar, Toretsk, Pokrovsk, Kurakhove, and Velyka Novosilka.
Tällä logiikalla yhtäkään Shaheedia ei olisi Ukrainassa ammuttu alas, koska IT-ohjukset maksavat tietenkin enemmän kuin halvat lennokit. Sun täytyy laskea että paljonko sen lennokin mahdollisesti tuhoaman kohteen arvo on ja ihan alakoulumatematiikallakin on selvää että jos riskinä on tankin, ajoneuvon tai ihan vaikka yksittäisen sotilaan henki, niin aina tulee halvemmaksi, että lennokki ammutaan alas ja uhka torjutaan kuin, että annetaan sen osua kohteeseensa.
Ilmatorjunta siis säästää rahaa eikä kuluta sitä ja lennokkeja alas ampuvan osapuolen sotatalous ei nyt tietenkään mihinkään bulkkiammustuotannon kasvattamiseen kaadu. Noiden kaikista halvimpien lennokkien osalta päästään jo 100% torjuntatarkkuuteen elektronisen häirinnän ja kineettisen ampumisen yhdistelmällä, joten niiden lähettäminen suojattuja kohteita vastaan on ihan yhtä tyhjän kanssa. Ukrainalla oli OSINT-tyyppien mukaan tuossa viime vuonna vaiheita, missä kokonaisilla rintamalohkoilla lennokit eivät yksinkertaisesti kyenneet oikein operoimaan tehokkaasti venäläisten torjuntakeinojen kehittyessä.
Toki lennokit varmasti kehittyvät ajansaatossa ja tulee vahvemmin itseohjautuvuutta sekä häiveominaisuuksia, mutta samalla kärsii se tuotannon halpuus kun ei voi vain ottaa mitä tahansa kiinalaista markettilennokkia ja tökätä siihen käsikranaattia kiinni
Jos ei kaadu niin ei se kustannus- tai resurssitehokasta silti ole. Noita maalinosoituskykyisiä järjestelmiä vaadittaisiin sillä samalla ala-astematikalla joku 5000kpl jos niillä halutaan massamaisesti alueita kattaa. Ja kun tietysti halutaan että ne on vähänkään liikuteltavia niin ne tarvitsee myös lavetit.
5000kpl Crotaleja rintamalle? Vai pitäisikö kuitenkin keksiä jotain muuta?
Eipä toki kukaan ole tällä hetkellä käyttämässäkään tällaisia järjestelmiä massamaiseen rintamalinjojen tai jalkaväen suojaamiseen. Kriittisten kohteiden suojaamiseen kylläkin.
Länsimaat eivät ole sodassa, joten asejärjestelmien kehityssyklit ovat vielä hyvin hitaita, eikä meillä ole edes vielä konsensusta siitä, että kuinka suuri uhka halvat lennokit tulevat tulevaisuuden taistelukentällä olemaan. Ylipäätänsä pitkään ilmapuolustus oli länsimaissa matalan prioriteetin kehityskohde, koska me lähdimme aina siitä oletuksesta että ilmasota voitetaan korkean teknologian hävittäjillä, eli aktiivikäytöstä ei isoja määrää valmiita järjestelmiä löydy. Ei meillä nyt tietenkään mihinkään Crotaleihin tarvitse enää turvautua, vaan jatkuvasti eri firmat yrittävät keksiä järkevintä tapaa toimittaa edullinen ja laajalle joukolle skaalaavaa asejärjestelmä torjumaaan suuria määriä lennokkeja, käytettiin siihen sitten perinteisempiä ammuksia, elektronista sodankäyntiä tai laseria.
Jos sota Venäjää (tai Ukrainaa) vastaan alkaisi huomenna ja joutuisimme kohtaamaan tuollaisen määrän halpoja lennokkeja, niin olisimme kyllä tietysti hieman kusessa tuolla sodan osa-alueella nykyisillä armeijoiden konfiguraatioilla. Mut anna meille se 10 vuotta aikaa valmistautua, niin länsimainen sotateollinen kompleksi hoitaa kyllä homman kotiin. Lennokit ovat tulleet taistelukentälle jäädäkseen, mutta edullisten ja toimivien vastakeinojen levitessä niiden tehokkuus romahtaa verrattuna Ukrainan sodan alkuvuosiin.
Ei se varmaan sattumaa ole, että muistaakseni viisi maata on ilmoittanut saaneensa laser/enegiapohjaisen aseen valmiiksi. Esimerkiksi brittien DragonFiren yksi “ammus” maksaa 10 puntaa eli jotain 12 euroa. Kyllä kelpaa pudotella myös satasen drooneja.
Romahtaako Venäjän talous vai ei?
Tepsiikö sanktiot? Tai onko Venäjä loputon rahan tulostaminen asevoimille ennen pitkää mahdoton yhtälö? Ja jos homma rysähtää, niin kauanko siihen menee?
Tasaisesti tästä on mediassa kahta täysin erilaista näkemystä, kuten nyt Ylen uutisessa:
”Tunnettu Venäjä-tutkija, entinen investointipankkiiri Craig Kennedy esittää tuoreessa raportissaan, että pakkolainat uhkaavat romahduttaa koko Venäjän talouden.”
” Suomen Pankin Laura Solanko ei pidä todennäköisenä, että Venäjän talous romahtaisi pakkolainojen takia.”
Solanko sanoo, että Venäjän talous on toistaiseksi melko vakaa.
”Toistaiseksi näyttää siltä, että bruttokansantuote kasvaa, koska julkiset menot ovat kasvaneet. Talouskasvun hauraus tulee kuitenkin koko ajan selvemmäksi. Venäjän on vaikeampi ylläpitää kasvua.
Ei näytä siltä, että Venäjän taloudessa tulisi suuria sokkeja, jotka muuttaisivat äkillisesti tilannetta.”
Ja tässä toinen juttu aiheesta, jonka mukaan ilmeisesti talous ei kestä tai sitten kestää, tai kestää mutta on myöhemmin ongelmissa, tai että talous kestää, mutta lähinnä juuri kestämättömien toimien avullla. Selvästi vaikea aihe antaa ennusteita.
Kuinkahan monta luotia tarvitsee ampua, että suunnilleen päin tuleva drooni tipahtaa? Phalanxiin verratess, niin tosiaan kohteen nopeus on ihan toista ja droonit lienevät niin hitaita, että voi vaikka ampua ja katsoa, että osuiko ja tarvittaessa ampua lisää vasta, kun ovat lähempänä. Ei se ilmaista toki ole, mutta tuskin Phalanxiinkaan verrattavissa.
No mut turha tätä on loputtomiin spekuloida, kun muutamien vuosien sisällä varmaan nähdään, että valloittaako drooniarmeijat maailman, vai löytyykö niihinkin lopulta lääke. Yksi seurattava juttu voi olla, että mitä Israelin rajoilla tapahtuu? Hamasin kaltaiset toimijat varmaan mielellään spämmäisivät drooneja kauppakeskuksiin ymv., ja toisaalta rajalla on jo nyt ollut pitkään automaattisia konekivääreitä, niin millaisiahan AI-drooneja rajaa valvoo tulevaisuudessa?
Nämä on tosiaan mielenkiintoisia. Niissäkin toki vaikka laukaukset on halpoja, järjestelmiä ei liene vielä vähään aikaan kykyä tai varaa valmistaa tuhansia - kymmeniä tuhansia. Pieneen nopeaan maaliin osumiseen vaadittava valvonta- ja maalinosoituskyky tuossakin on se mikä oikeasti maksaa.
No saa nähdä. Aina on aseelle kehitetty vasta-ase. Tällä hetkellä on vain vaikea nähdä järjestelmää joka torjuu vaikka 4 tai edes kaksi samaan aikaan eri suunnilta ja eri korkeuksilla hyökkäävät halvat fpv:t. Tuo on perinteisesti ollut haastava tehtävä jopa sota-alusten lähi-ilmatorjunnalle, vaikka niistä löytyy tutkaa ja tykkiä joka lähtöön eikä merellä ole katveita joita lähestymissä hyödyntää.
Näitä osumia tulee lähes päivittäin ja on selvää, että venäjän ilmapuolustus on alkanut sakkaamaan. Samoin nämä palot ovat viime aikoina menneet palokunnan termillä sanottuna kivijalkaan, mikä viittaa siihen että ryssän resurssit sammutuksen erikoiskalustoa ja sammutuskemikaaleja ja mahdollisesti henkilöstöä koskien alkavat olla finaalissa.
Varjolaivaston sanktiointi yhdistettynä päivittäisiin tulipaloihin venäjän öljyteollisuudessa voi olla tehokasta rauhantyötä.
Venäjä ja Iran solmivat 17. tammikuuta strategisen kumppanuussopimuksen, joka kattaa yhteistyön puolustuksessa, tiedustelussa ja taloudessa. Sopimus vahvistaa maiden välistä yhteistyötä, mutta se ei sisällä keskinäistä puolustussitoumusta. Tämä kertoo siihen, että Venäjä keskittyy yhä enemmän sotatoimiinsa Ukrainassa, jossa sen resurssit ja henkilöstö ovat tiukilla. Iran tukee kyllä Venäjää esimerkiksi drone-teknologian avulla, mutta sen osallistuminen on muuten varsin rajallista.
Samaan aikaan Ukraina on saanut merkittävää tukea länsimailta erityisesti Yhdysvalloilta, joka on auttanut kehittämään maan drone-tuotantoa. Uudet teknologiat ovat muuttaneet sodan luonnetta, sillä ne vaikeuttavat venäläisten liikkumista ja asevarastojen täydentämistä. Ukrainalaisten innovatiivisuus on osoittanut, kuinka nykyaikainen sodankäynti voi nojata älykkäisiin ja tehokkaisiin ratkaisuihin.
Venäjän sotilaalliset toimet eivät kuitenkaan rajoitu vain Ukrainaan esim. Armenian ja Venäjän väliset suhteet näyttävät kiristyneen, kun Armenia on lähentynyt länsimaita. Tämä heijastaa Venäjän vaikutusvallan heikkenemistä sen perinteisillä vaikutusalueilla. Tilanne alleviivaa Ukrainan vastarinnan merkitystä globaalien voimasuhteiden muuttuessa.
Key Takeaways:
Russian President Vladimir Putin and Iranian President Masoud Pezeshkian signed the Russia-Iran Comprehensive Strategic Partnership Agreement on January 17.
The Russia-Iran Comprehensive Strategic Partnership agreement lacks a mutual defense clause, however, indicating that Russia likely lacks the bandwidth to support significant operations outside of Ukraine and is prioritizing its manpower needs through its mutual defense treaty with North Korea.
Russian forces seized Vremivka on January 17 as part of their efforts to envelop Velyka Novosilka and force Ukrainian forces to withdraw from the settlement.
Armenian Prime Minister Nikol Pashinyan and Russian President Vladimir Putin had a phone call on January 17 indicating the Kremlin’s growing concerns over Armenia’s deepening ties with the West.
Recently declassified US documents highlight the integral role of US monetary and technical assistance in expanding Ukraine’s domestic drone production capabilities and how US national security is directly benefiting by integrating lessons learned from Ukraine in America’s defense industry.
Russian forces recently advanced in Kursk Oblast and the Kharkiv, Kupyansk, Borova, Toretsk, Pokrovsk, and Kurakhove directions.
Russian President Vladimir Putin signed a decree on January 17 authorizing calling up Russian reservists (“personnel mobilization resource” or zapas) for training in 2025.
Ollaan puolen päivän kohdalla ja jo nyt 56 kuollutta tai kadonnutta (tosin yksi näkyi jääneen vangiksi). Tällä telegramsivustolla sodassa kuolleiden venäläiset omaiset ilmoittavat asiasta.
Venäläiset vaimot, äidit ja isät, näinkö paljon rakastatte miehiänne ja lapsianne, että lähetätte heidän Ukrainan lihamyllyyn tapettaviksi? Täysin järjetön sota, jonka hullu diktaattorinne on aloittanut. Samalla varmaankin kaikille käy ilmi, että Moskovan ja Pietarin alueilta ei juurikaan tule postauksia. Minkähän takia? Toisaalta voi kysyä miten kenellekään Tatarstanissa juolahtaa mieleen lähteä ylläpitämään heidän kotiseutuaan riistävää imperiumia?
Tämä sivusto on venäjäksi, mutta google translatella voi yrittää kääntää.
Toivon mukaan Suomikin aktiivisesti seuraa laser/energiapohjaisten kehitystä herkällä korvalla. Näihin kehityshankkeisiinhan vois mennä mukaankin, jos sopiva löytyy. Sopiva testikenttähän on jo Ukrainan taistelukentillä, joten testausta taisteluoloissa on helppo tehdä. Vaikka Trump uhoaa päättävänsä sodan nopeasti, niin saattaapa tämä konflikti kestää vielä tovin kuitenkin. Suomikin voisi lähettää järjestelmiä myös sotilasapuna Ukrainaan, jotta samalla näkee toimintakyvyn tositilanteessa.
Kaikkiin sääoloihin laseraseet eivät oikein sovellu. Esim. sumuisella säällä, mutta kustannustehokkuus puoltaa niiden mukaan ottamista arsenaaliin, vaikkei käyttö olisikaan mahdollista aina ja kaikkia.
Harvaan asuttuna ja kohtuullisen kokoisena maana Suomella on omat erityishaasteensa kriittisten kohteiden suojauksen kanssa. Kaikkia kustannustehokkaita ratkaisuja on pakko harkita tarkkaan.
Ukrainassa energiajärjestelmään kohdistetut iskut ovat hyvä esimerkki. Meidän sääolomme talvella ovat vielä haastavammat, kuin Ukrainassa. Järjestelmässä on kuitenkin iso määrä kohteita, joilla voi tehdä merkittävää haittaa varsin halvoilla drooneilla. Uusiutuvien energiamuotojen vaatima siirtoverkko (myös Suomen sisällä!) tulee ensimmäisenä mieleen. En usko, että kotimainen torjuntakyky vaikkapa massiiviseen drooniaaltoon on vielä lähelläkään mielenrauhaa tuovalla tasolla sotilasjohdon kannalta.
Suomen talvessa pidempi sähkökatko voisi tuhota aika paljon esim. veden jakelua jo ihan putkien jäätymisen kautta. Näiden korjaaminen olisikin sitten iso savotta. Itseäni droonien tuoma uhka arveluttaa Suomen osalta kohtuullisen paljon. Ei ole huono asia pitää yllä todella aktiivista keskusteluyhteyttä Ukrainaan ja hakea oppia sieltä, missä uhka on realisoitunut.
Laser ase ei ole aivan näin mahtava hopealuoti. Suurin ongelma on että ase tarvitsee melkoisesti energiaa. Näin ollen se tarvitsee erittäin pystyvän sähkönsyötön toimiakseen. Ja jos kyseinen ilmatorjunta pystytetään maalle, niin sähköverkon pimentäminen pimentää myös laseraseen. Näin olen ymmärtänyt että laser ase on parhaimmillaan laivassa.
Pitkänmatkan dronet ovat oikeastaan kehitysaskel kehittyneitä ilmatorjunta järjestelmiä vastaan. Ainakin lännen parhaat järjestelmät taitavat olla erittäin vaikeasti ohitettavissa ainakin risteily ohjuksin, mutta ainakin osittain myös ballistisin ohjuksin joissa myös omat ongelmansa. Jos jompikumpi Ukraina tai Venäjä olisivat ymmärtäneet droonien voiman, olisimme nähneet valtavia parvia päivästä toiseen kunnes vastapeluri luovuttaa. Tästä syystä oletan että näemme vielä perinteisen ilmatorjunta tykin paluun hienommilla ja automaattisemmilla havainnoointi ja tähtäysjärjestelmillä.
Laseraseilla on omat generaattorit, ei niitä sähköverkkoon kytketä. Myös hävittäjiin on kehitetty laseraseita, joten ei se energian tarve mikään järjetön ole.
Riippuu ihan siitä käytetäänkö sähköä vai kemiallista reaktiota.
Vähemmän yllättäen nämä Ilman sähköverkkoa toimivat systeemit ovat tällaisia. Mutta ainakin wikipedia mukaan näiden kehitystyö on aika lailla haudattu. Haittapuolena kun on tarve nipulle eksoottisempia kemikaaleja.
Despite the performance advantages of chemical lasers, the Department of Defense stopped all development of chemical laser systems with the termination of the Airborne Laser Testbed in 2012. The desire for a “renewable” power source, i.e. not having to supply unusual chemicals like fluorine, deuterium, basic hydrogen-peroxide, or iodine, led the DoD to push for electrically pumped lasers such as diode pumped alkali lasers (DPALS). An “Inside the Army” weekly report mentions “Directed Energy Master Plan” [18]
