Ukraina löytänyt ratkaisun vaikuttaa Venäjän käyttämiin liitopommeihin:
Vuonna 2024 yksi Ukrainan isoimmista ongelmista sodassa Venäjää vastaan oli Venäjän jokapäiväinen liitopommitus Ukrainan kohteisiin. Satelliittiohjatut, lentokoneesta laukaistavat ja noin 40 kilometrin päähän lentävät liitopommit olivat Venäjälle lähes ihmease, jota Ukraina pelkäsi ja jota vastaan Ukraina ei pystynyt paljonkaan tekemään.
Tänä keväänä tilanne on muuttunut, sillä Ukraina on onnistunut harhauttamaan Venäjän liitopommit pois aiotuista kohteistaan.
Venäjän pommit on harhautettu Lima-nimen saaneella elektronisen sodankäynnin laitteella, jonka on kehittänyt ukrainalainen sotateollisuuden yhtiö. Forbes on haastatellut yhtiön edustajaa, mutta yrityksen nimi jätetään salaiseksi.
Lima toimii älykkäämmin kuin perinteisimmät häirintälähettimet, jotka vain päästävät ilmoille voimakasta kohinaa, joka peittää vihollisen ohjaussignaalit alleen. Valmistajan mukaan laite sotii liitopommeja vastaan ainakin kolmella tavalla. Häirintäkohinan lisäksi Lima vakoilee liitopommin tietoliikennettä ja lopulta hakkeroi itsensä sisään pommin tietojärjestelmiin.
Yleensä pommi lentää kybervastahyökkäyksen ansiosta vain ohi, mutta pahimmillaan pommeja on pudonnut Forbesin mukaan Venäjän omaan niskaan.
Kun Venäjä on huomannut Ukrainan kehittäneen vastalääkkeen liitopommeille, on Venäjä vähentänyt hyödyttömäksi jäänyttä pommitusta. Toistaiseksi Venäjä ei ole onnistunut kehittämään vastakeinoa Lima-laitteelle.
Ukraina, Yhdysvallat ja Venäjä sopivat maaliskuun lopulla tulitauosta Mustallamerellä ja energiainfrastruktuurin iskuista, mutta yksityiskohdat ovat epäselviä.
Ukraina kehittää yhä erilaisia seurantamekanismeja. Venäjä syyttää Ukrainaa hyökkäyksistä, mutta riippumattomat lähteet eivät ole vahvistaneet näitä väitteitä. Myös Ukraina puolestaan raportoi Venäjän jatkaneen iskujaan.
Venäjä torjui ajatuksen Zaporžjan ydinvoimalan kansainvälisestä valvonnasta, vaikka se on käyttänyt aluetta sotilastukikohtanaan. EU ei aio poistaa Venäjä-pakotteita ilman täyttä vetäytymistä Ukrainasta. Ukrainan joukot etenevät Belgorodin alueella ja Toretskin suunnalla, kun taas Venäjä etenee vastaavasti Kurskin ja Zaporižžjan alueilla.
Lisää näistäkin ja muustakin löytyy täältä rapsasta:
Key Takeaways:
The details of the ceasefire agreements on energy strikes and maritime operations in the Black Sea that US, Ukrainian, and Russian officials reached on March 24 and 25 remain unclear.
Russia and Ukraine exchanged accusations of strikes and ceasefire violations, although the ceasefire terms remain unclear.
Russian officials explicitly rejected US President Donald Trump’s recent suggestion that the United States could be involved in operating the Russian-occupied Zaporizhzhia Nuclear Power Plant (ZNPP).
The European Union (EU) will likely maintain sanctions on Russia despite Russian demands for Western sanctions relief as preconditions for a temporary ceasefire with Ukraine in the Black Sea.
Russian forces recently advanced in Kursk Oblast, near Toretsk, Velyka Novosilka, and in western Zaporizhia Oblast.
Ukrainian forces recently advanced in Belgorod Oblast and near Toretsk.
Russia continues to reorganize drone detachments into new units, likely as part of an ongoing effort to establish the Russian Unmanned Systems Force (USF).
Sivuhuomautuksena tähän kommenttiin, että Suomen Kuvalehdessä oli pitkä artikkeli Zelenskyista ja hänen epäonnisesta USA:n vierailuista. Suomen Kuvalehti Nro 11/25.
Mielenkiintoinen artikkeli. Kun artikkelin lukee, niin kuva Zelenskyista laajentuu. Minkälainen tuo mineraalisopimus muuten on, mitä se 50% tarkoittaa? Suomalaisissa sopimuksissa kaivosmineraalien vero on 0,6% mineraalien sisältämän metallimalmin verotusarvosta. Jos louhitaan muuta kuin metallimalmia, niin vero on 0,20 euroa tonnilta louhittua kaivosmineraalia. Siihen nähden 50% tuntuu korkealta, vaikka se otettaisiin voitosta. Onko siellä nyt Nykänen ja Spede tekemässä kauppoja?
Kova juttu. putelta meni kuukauden ohjustuotanto hukkaan, ja mitä kaikkea muuta tuolla sitten menikään paskaksi.
Olispa kiinnostava tietää saivatko jotain lentokoneita myös tuhottua. tupolev TU-160 - koneita tuolla ollut ainakin usein. Luulisi että niihin iskeminen on aina agendalla Ukrainalla myös.
Niitä TU-160 koneita valmistava ja korjaava tehdas Kazanissa on muutes 1000km Ukrainan rajalta, ja ainakin vuosi sitten huhtikuussa sinne Ukraina jonkinlaisen iskun sai tehtyä.
Vaikuttaa siltä, että Trumpin hallinto on muokannut sopimuspaperia käyttökelvottomaan suuntaan, mutta Ukrainan pitää olla leikissä mukana.
“The new draft deal sent to Kyiv on Sunday and seen by the Financial Times goes well beyond an initial joint economic accord hammered out last month”
“US Treasury secretary Scott Bessent told Fox News on Wednesday he believed the deal could be signed as soon as next week. But three senior Ukrainian officials told the FT that was unlikely to happen. One said the new US draft proposal was “unfair”, while another likened it to “robbery”.”
"In Paris on Thursday, Ukrainian President Volodymyr Zelenskyy said the US was “constantly” changing the terms of the agreement. "
Eiköhän jenkkien intressi ole ollut olla Gröönlannissa ihan itsekäs, näennäisesti suojellaan Gröönlantia konkrettisesti.
Ovatko Tanska tai Gröönlanti pyytänyt jenkkeiltä suojelua vai olisiko “mailman poliisit” päättäneet olla pelipaikalla, tarkkailemassa Venäjään toimia arktisella sektorilla.
Ainakin nyt syy on USA:n turvallisuus, kun havittelevat koko saarta.
Sodissa on lähes aina kyseessä taloudelliset edut. Näitä sitten verhotaan esim. uskontoon tai turvallisuuteen. Eiköhän USA pysty suojelemaan itseään oikein hyvin nykyisten karttojenkin voimassaollessa.
E: ”Grönlannin sijainti ja luonnonvarat ovatkin saaneet suurvallat kiinnostumaan yhä enemmän saaresta. Ilmastonmuutoksen kiihtyessä yhä useammat toimijat havittelevat arktisten alueiden luonnonvaroja, ja Grönlanti on keskeinen kiinnostuksenkohde – niin keskeinen, että Foreign Policy-lehti kuvasi saarta “maailman keskipisteeksi”.
Zelenskyon todennut, että keskusteluja käydään yhä tilapäisistä tulitauoista energiatavoitteiden ja Mustanmeren meritoimintojen osalta, vaikka osapuolet ovat päässeet sopimukseen niin tekniset kysymykset, kuten valvontamekanismit ovat edelleen vielä ratkaisematta.
Venäjä jatkaa iskuja Ukrainan kriittisiin infrastruktuureihin tulitauon aikana, mikä vaarantaa pysyvän rauhan tavoitteen. Samalla Ukraina vahvisti hyökkäyksensä Venäjän Engelsin lentotukikohtaan, tuhoten merkittävän määrän tarkkuusohjuksia.
Ukrainan liittolaiset kokoontuivat Pariisiin keskustelemaan tuestaan ja mahdollisista rauhanjälkeisistä toimenpiteistä, kuten “pelotevoimien” lähettämisestä Ukrainaan.
Alla olevassa ISW:n rapsassa on näistä ja muistakin teemoista enemmän.
Key Takeaways:
Ukrainian President Volodymyr Zelensky reiterated on March 26 that discussions are ongoing about the details of the temporary ceasefire agreements on energy infrastructure strikes and maritime operations in the Black Sea.
Russia continues to strike Ukrainian critical and civilian infrastructure under the cover of the ceasefire on energy infrastructure strikes — which is not in line with US President Donald Trump’s goal of using the temporary ceasefire to facilitate a lasting peace in Ukraine.
The Ukrainian General Staff reported that the March 19 to 20 Ukrainian drone strike against Russia’s Engels Airbase destroyed a large number of cruise missiles and strategic fuel reserves as Ukrainian officials reported that Russia is prioritizing the production of high-precision missiles.
Ukrainian President Volodymyr Zelensky warned that Russia is preparing for a spring offensive in Sumy and Kharkiv oblasts.
Ukraine’s European allies met in Paris for a Coalition of the Willing summit on March 27 to discuss their ongoing support for Ukraine, a monitoring system to ensure ceasefire compliance, and the possible deployment of a “deterrent force” in Ukraine.
Ukrainian forces recently advanced near Borova, Toretsk, Pokrovsk, and Kurakhove. Russian forces recently advanced in Kursk and Sumy oblasts; near Lyman, Toretsk, and Pokrovsk; and in western Zaporizhia Oblast.
The Volunteer Society for Assistance to the Army, Aviation, and Navy of Russia (DOSAAF), which promotes patriotic and military education and has been involved in Russian volunteer recruitment efforts, elected Denis Dobraykov as the new DOSAAF Chairperson on March 27.
Eiköhän se syy ole Gröönlandin maaperässä ja sen mahdollisissa rikkauksissa. Muutenhan kuvio on täysin epälooginen. Trump haluaa Gröönlannin turvallisuussyistä, mutta eikö kustannukset ole aivan samat kun nyt kun he suojelevat sitä tukikohdilla. Miksi suojelu muuttuisi yhtään halvemmaksi jos Gröönlanti kuuluisi jenkeille. Asia on itseasiassa varmaan päinvastoin. Gröönlanti ja sen asuttaminen maksaisi jenkeille, joten turvallisuuden täytyy olla vain julkisuuteen tuotu syy.
Tämä varmasti syy ja myös Grönlannin keskeinen asema. Jos USA tekee isot infrastruktuuri- ja tehdasinvestoinnit sinne, niin arktinen alue tulee helpommaksi myös turvallisuuspoliittisesti valvoa.
Itse ajattelen, että Trumpin ajatusmalli voi olla vastaan maailman poliisin roolia bisnesmäisessä lähestymisessä. Mikäli USA polisoi joka puolella se aiheuttaa kustannuksia. Naton puolustusinto keskittyy sattuneesta syystä Venäjän rajan tuntumaan. Tanska on varsin merkityksellinen mikäli aletaan pohtimaan Venäjän USA:n yhteyden ottoa. Grönlanti on aika keskeisesti ajatellen Amerikkaa ja toisaalta kulkuväylä Itämeren kautta.
Alkuun sitä luuli, että junan lavetilla rintamalle tuotavat autonritsat oli ainakin osittain propagandaa ja väärennöksiä.
Nyt näitä romuja on kaikki nämä vuodet nähty rintamalla (sen sijaan että olisi nähty Janus Putkosien vuosikymmenien ajan mainostamia ja sotilasparaateissakin joskus esiteltyjä edistyksellisiä, lännen teknologian voittavia, ihmeaseita), niin pakko se on viimein tunnustaa, että tässä on Venäjän sotakaluston keihäänkärki.
Luin jutun, mutta en löytänyt sitä varsinaista asiaa. Eiköhän Suomen nykyinen johto ole hyvin tarkkaan analysoinut miten Usaan kannattaa suhtautua, mitä kannattaa sanoa ääneen ja millaisia plan B, C, D, E vaihtoehtoja käytetään erilaisissa tapauksissa jos Suomeen tai johonkin muuhun Natomaahan hyökätään.
Tuskin Suomen Usa suhteet siitä ainakaan paranisi jos Stub tai Orpo spontaanisti haistattelisi X:ssä jokaiselle Trumpin, Vancen tai Muskin twiittaukseen.
Grönlannin budjetista taitaa suuruusluokkaa puolet olla Tanskan tukea, mihin pitäisi jatkossa tulla Usalta rahat niiltä osin kun palveluja ei lakkautettaisi. Nykytilanteessa Tanska varmasti osallistuisi jollain osuudella uusien tutka-asemien ja satamien tms rakentamiseen jos Usa kokee tarvitsevansa sellaisia.
Niin paljon kuin Usan nykyhallinto kaikenlaista twiittailee niin en ole onnistunut näkemään yhtään lausuntoa mitä uhkaa vastaan he tarvitsisivat Grönlantia. Ilmeistä on, että Venäjän uhkaa mutta pelätäänkö sen ääneen sanomista kun Putin on uusi vahva liittolainen ja kaveri. Jos USA ei voi luottaa venäjän hyökkäämättömyyteen niin miten Ukraina pystyisi.
Niin paljon kuin Usan nykyhallinto kaikenlaista twiittailee niin en ole onnistunut näkemään yhtään lausuntoa mitä uhkaa vastaan he tarvitsisivat Grönlantia.
Ei mitään uhkaa, kyseessä on samanlainen yhden kaverin vehkeen pidentäminen kuin on Ukrainan erikoisoperaatiossakin. Sekä Venäjä että Usa kylpisivät molemmat rahassa jos keuliminen pidetään edes jotenkin maltillisena → Venäjällä raaka-aineet ja Yhdysvalloilla maailman johtavimmat ja kalleimmat tuotemerkit, it-jätit jne.
Toki survival-moodiin pääsee myös yhtä helposti tyrimällä ulkosuhteet turhalla suunsoitolla ja sikailemisella, kuten Venäjälle on jo pitkälti käynyt.
: