Tehon suhteen yksittäisten syöpätyyppien osalta 10 potilaassa sattuma voi heiluttaa tehotuloksia yllättävän paljon. Kun pannaan kaikki potilaat yhteen, näyttää paremmalta jo!
Markun mukaan tutkimuksesta tehdään alaryhmäanalyysit, jotta nähdään tarkemmin, kelle toimii. En tiedä onko diagnostiikkayhteistyötä Clever-1-reseptorin esiintymisen suhteen vielä ollenkaan mukana Matins-potilaissa. Siinä lisäpotentiaali. Faronhan lähti tässä upporikas/rutiköyhä linjalla, kun hoidon kohteena oli ns. maailmanlopun tapaukset eli kaikki keinot olivat loppuneet auttaa. Näistä voisi päätellä, että hoidon tulokset olisivat vielä paremmat, kun päästään jatkossa aiemmin hoitamaan.
Syöpälääkkeiden suhteen lienee sivuvaikutusten sietämisessä katto aika korkealla. Nykyisin käytössä olevilla vuosikymmeniä sitten kehitetyillä sytostaateillahan joskus lähes tapetaan potilas, kun hajotetaan hänen solujen DNA:ta, koska pahis-solut halutaan hajottaa, mutta lääke ei tiedä kuka on hyvis ja kuka pahis. Lopulta anemian, verihiutalepulan tai valkosoluvajeen vuoksi tankataan luovuttajien soluja tai annetaan suoneen laajakirjoiset antibiootit. Lisäksi perimävaurioiden vuoksi voi tulla uusia syöpiä, kudosvaurioista sydänongelmia jne.
Bex vaikuttaa vähän liiankin mamolta, kun juuri mitään dramaattista sivuvaikutusta ei ollut. Ehkä jokin maksan ei-hallittavissa oleva tulehdus voisi olla ongelma. Siihenkään päin ei ollut viitteitä.
Hyvin laskettu auki, mutta tämä DCR-lähestymistapa vaatii vähän himmaamista, että voisi vetää lopullisia johtopäätelmiä. Mielenkiinnolla odotan, mitä eilen julkaistun artikkelin abstraktin varsinaisessa tekstissä pohditaan, saa nähdä milloin tulee.Siinä kun on puolueettomat kliinikot olleet hyväksymässä tekstin ilman Faron-laseja. Tiistaina kuullaan ehkä taas lisää.
Kiitos Wittelsbach_Diamond hyvästä pohdinnasta. Haluaisin vielä lisätä yhden näkökulman. Pitää muistaa että Bexiä annettiin yhteensä 10 eri syöpätyypin potilaille. Niistä on sitten jälkikäteen poimittu nämä 5 jonka perusteella laskit näitä todennäköisyyksiä. Jos huomio nämä kaikki 10 Bexiä saaneet tämä teholaskelma laimenee entisestään.
Nyt kyseinen tutkimus oli ennalta määritelty tehtäväksi näin ja tältä osin varmaan oikein että jälkikäteen ”valitaan” mitkä tulokset käytetään laskennassa. Mutta kun tehdään faasi 3 iso potilastutkimus pitää ennalta määrittää tavoitteet eli tarkasti mitä mitataan ja miten teho aiotaan osoittaa. Eli niitä ei voi jälkikäteen muuttaa ja valita vain osa datasta. Tätä jälkimmäistä kutsutaan ns. data-mining ja sillä ei lääkelupia saada. Harmillisen usein tosin sillä hujataan piensijoittajia uusille rahoituskierroksille.
Eli Bex:in syvädatassa (meillä ei käytössä muu kuin pintaraapaisu) on takuulla tehoon liittyvä epävarmuus/ongelma. Jos ei olisi ongelma olisivat isot lääkefirmat takuulla maksaneet niin monta miljardia tästä jo mennen tullen että ei tj tarvitsisi vakuutella että ”nyt ei ole oikea aika lisensoida”. Eli tällä hetkellä ei todennäköisyydet oli Bex:in puolella.
Lisään vielä että faasi 3 pitää myös voittaa placebo-ryhmä. Tilastollisesti myös placebo menestyy paremmin kuin hoitamattomat joten tämä syö myös lääkeaineiden ”tehoa” tai siis vaikeuttaa tehon osoitusta. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä lumelääkeryhmiä vs nyt esitetyt tulokset. Pelkään että ei olisi hyvää tiedossa.
Ohhoh, aika kovia väitteitä. Itse en todellakaan ole alan asiantuntija mutta jos näihin lääketutkimuksiin kuuluu väittämäsi tulosten pimittäminen/muuttaminen myönteisemmäksi ja piensijoittajien huijaaminen, en enää koskaan sijoita yhteenkään lääkeyhtiöön.
Jotenkin vaan silti kuulostaa liian hurjalta…
Markku on aina sanonut että faktoilla mennään.Jos annetaan väärä kuva tuloksista tai muunnellaan totuutta, niin valheella on lyhyet jäljet.Eli Faron antaa vain oikeaa tietoa johon voi luottaa.
Onko kellään mitään tietoa verrokkiyhtiöistä ja niiden arvostuksesta? Onko vastaavassa kehitysvaiheessa olevia syöpälääkekehitysyhtiöitä yleensä arvostettu tähän Faronin nykyiseen noin 250 Meur. markkina-arvoon? Voiko tällaista vertailua edes tehdä, kun jokainen lääke on oma tapauksensa?
Me emme voi tietää mitä neuvotteluja mahdollisista lisensoinneista on jo tehty, sehän on yrityssalaisuuden piirissä olevaa asiaa. Pitääkö meidän edes olla pettyneitä tässä vaiheessa? Kuuluuko lisensoinnit automaattisesti tehdä faasi 1 tai faasi 2 aikana, vai voidaanko odottaa pitemmälle? Mikään ei minun mielestäni viittaa siihen, että bexissä olisi lääkkeenä jotain vikaa. Täytyy muistaa, että toimintamekanismi on täysin uusi eikä meillä siten ole muuta kuin ”uutta” tai ”mullistavaa” dataa.
Tässä mielessä kuulostaa ihan järkevältä odottaa lisää tutkimustuloksia, kun kerran yhtiö itse uskoo lääkkeen olevan paljon potentiaalisempi, kuin nykyiset tulokset vielä antavat ymmärtää. Eihän esimerkiksi yhdistelmähoidoista nykyisten käytössä olevien immuno-ontologisten syöpälääkkeiden kanssa ole vielä mitään tietoa, muuta kuin se että yhtiö itse näkee tässä ison mahdollisuuden.
Niin en väitä että Faron julkistaa tietoisesti väärää tietoa. Kyllä itsekin uskon että ne pitää paikkaansa. Kyse on siitä mitä johtopäätöksiä tuloksista voi tehdä ja millä todennäköisyydellä. Sehän on fakta että kukaan, ei Faron tai kukaan muu, tiedä varmuudella Bexin tehoa koska faasi 3 on vielä edessä. Mutta jo se että isot lääkefirmat ei ole lyönyt rahoja pöytään kertoo aika paljon mihin ovat omassa tulkinnassa tulleet: todennäköisyydet ovat huonot.
Olisi kiva spekuloida vähän että, mitä tuloksia olisi sitten pitänyt saada, jotta yhtiö olisi jo tehnyt esim. 2–5 miljardin sopimukset. Vaatiihan se “Big Farmaltakin” pokkaa lähteä heti ostamaan pois täysin uutta lääkekanditaattia isolla rahalla. Voihan olla, että joku on tarjonnut bexistä 1,5 miljardia, mutta yhtiö haluaa 3 miljardia. Noi potilaathan olivat jo käytännössä “kuolemaan” tuomittuja, joten potentiaalia on ja sitä ei oikein voi kiistää.
Tarkoitan, että se ettei mitään kauppoja ole tehty nyt, ei automaattisesti tarkoita kiinnostuksen puutetta. Tulkitsen asia ennemmin arvostustasojen eroista tässä vaiheessa.
Totta kai yhtiö menee isolla riskillä en sitä kiistä, mutta täytyy aina miettiä tuotto/riski suhdetta. Ei se nyt niin huonolta näytä…
Se mikä omassa arvoissa hieman laskee luottoa koko Faronia kohtaan on Traumakine jossa syyllistytään juuri tähän data-mining asiaan. Kaksi tutkimusta (yksi oma ja toinen WHO) on todennut että ei tehoa. Sitten alkoi data-mining ja löydetään tietty osa datasta joka tukee alkuperäisen tutkimuksen tavoitetta. Traumakine kohdalla se oli corticosteroids ryhmä joka halutaan poistaa. Tämä myydään sijoittajille ja taas alkaa uusi kierros. Tässä ei ole mitään laitonta mutta tätä kyseenalaistetaan kyllä voimakkaasti alan sisällä.
Maailmalla tämä on ihan oma yritysmuoto - kehitysfirmat hankkivat epäonnistuneita lääkeaihioiden oikeudet itselleen puoli ilmaiseksi, tutkivat datan ja kehittävät siitä uuden räätälöidymmän tutkimuksen joka myydään sijoittajille. Mitä voimakkaammin näitä suunnataan piensijoittajille sen suuremmalla syyllä tulisi hälytyskellot soida. Toivon todella että Faron ei profiloidu tähän kuvaamani yritysten joukkoon, silloin on peli totaalisesti menetetty.
Faasi 3:een valitaan todennäköisesti nuo 5 parasta vastetta näyttäneet kohorttia/syöpätyyppiä. Jos Faasi 3:ssa toistuu tuo sama teho eli pystytään Bexiä antamalla pitämään puoli vuotta hengissä 48% potilaista, versus placeboryhmä 29%, niin olisihan tuo kuitenkin merkittävä teho ottaen huomioon, että mikään muu hoito/lääke ei näihin potilaisiin ole tehonnut, ja riittäisi varmasti myyntiluvan saamiseen
Tämähän on selvä että se olisi merkittävä - tässä on sitten vain se pieni sana ”jos”. Mutta itse asiassa kyseinen ero ei edes välttämättä riitä koska tilastollisesti merkittävä ero pitää saada verrokkiryhmään joka luultavast on placebo. Kuten kaikki voi tarkistaa parantaa myös placeboryhmä tuloksia lähes aina verrattuna ei hoidetut. Tämä on niitä lääketieteen mielenkiintoisia asioita. Jos placebo ryhmä ja lääkeryhmä parantaa saman verran voi myyntiluvat unohtaa.
Taikurilla taitaa olla oma lehmä ojassa kun dumppaa Faronia joka suhteessa.
Hyvin tiedämme miten WHO tutkimus meni. Tuskin edes käytettiin suonensisäisesti ja samaan aikaa oli kortikosteroidit käytössä. Mitään selvää dataa noista tutkimuksista ei WHO osalta julkistettu. Kuinka moni sai suonensisäisesti, missä vaiheessa ja oliko kortikosteroidit mukana? WHO tutkimus oli yhtä mössöä, nolla tutkimus.
Interferonin käytöstä ADRS ja Covid hoidossa tulee jatkuvasti lisää tutkimuksia jotka puoltavat sen annostelua hyvissä ajoin varsinkin tietyille potilasryhmille.
Faron myös sai Hibiscuseen 6 miljoonaa ja kunnollinen tutkimus käynnistyi maineikkaissa jenkki sairaaloissa.
Miten nämäkin nyt on muka negatiivisia signaaleita? Rahoittajan olisi ilmeisesti ensin kannattanut haastatella “Taikuria” niin olisi saanut puolueetonta ja perusteltua tietoa.
Ei minulla ole ojassa yhtään mitään - kerron vaan mitä on data mining lääkekehityksessä. Ei se ole minun keksimä asia, ei muuta kuin googlettamaan. Eroaako Faronin toiminta tässä jotenkin? Montako yritystä tiedät joka on epäonnistuneen faasi 3 jälkeen toteuttanut onnistuneen faasi 3?
Ja mitä tulee uuteen Traumakine-rahoittajaan niin ei usan puolustusministeriö lääketieteellinen osasto ole ihan lääkekehityksessä olohuone, lähinnä ehkä eteinen.
Kiinnostaisi tietää, että mikä Taikuri1.den intressit on kirjoitusten taustalla kun noin innokkaasti kirjoitat negatiivisia näkemyksiäsi niin tällä palstalla kuin myös ilmeisesti DonaldT nimimerkillä Britti sijoittajien aim-keskustelupalstalla.
Täytyy ihmetellä että viestejä ei poisteta, koska ei ole näyttöä siitä että on annettu väärää tietoa.Omia asiallisia todenpitäviä viestejä täällä on poistettu.Vielä kerran Markku on todennut että faktoilla mennään, on se hyvää dataa tai ei niin hyvää.Totta täytyy puhua.
Ei minusta Taikuri1 kirjoitus ollut negatiivis sävytteinen. Toi vaan esiin, sellaisia vahingollisa asioita, joita mm. lääkeyhtiöissä voidaan tehdä sijoittajien ja muiden kannalta. Minusta se oli hyvää kirjoittamista minusta, jatkoon…
Hyvä niistä on olla tietoinen kun rahojaan näihin laittaa kuten itsekin olen tehnyt.
Se, että Markku tai joku muu puhuu vakuuttavasti ja kauniisti sekä uskoo asiaan on yhtiön imagon ja markkinoinnin kannalta hienoa, mutta mihin se sitten konkreettisesti riittää, voi olla joskus eri asia.
Suomalaiset noin yleisesti näilläkin palstoilla joskus kestää aika huonosti jos joku hehkutusten keskellä tuo jotain vähänkin negatiivista esiin.
Toki negatiivisia asioita esiin tuovien kantojakin voi ja pitääkin kyseenalaistaa
Taikuri, edelleen vain spekuloit datamining tarinoilla, miten faasi 3 keskimääräisesti onnistuu ja kenen raha hyvää kenen ei. Mitä yrität kertoa?
Minua kiinnostaa vain faktat ja tutkimukset jotka koskevat Faronia. Jos tutkimuksista löytyy jokin punainen lanka jonka avulla hoitoa voidaan parantaa ja lääkkeen tehoa nostaa niin se on hyvä potilaan kannalta sekä Faronin kannalta.
Covid hoidossa on ryhmä potilaita joiden oma interferonin tuotanto ei lähde käyntiin joten heille sitä pitäisi antaa mahdollisimman alkuvaiheessa ja tehokkaasssa muodossa. Nuo potilasryhmät kannattaa kaivaa esille ja toimia. Tuhansia/miljoonia ihmisiä olisi autettu. Jos on huomattu ettei kortikosteroidit sovi lainkaan samaa aikaan annettavaksi niin sitä ei anneta. Onko tämä sitä paheksuttavaa Dataminingia?
On syöpähoitoja jotka tehoavat vain tiettyyn syöpätyyppiin. Faronilla on jo hajua ja hyviä tutkimustuloksia mihin tyyppeihin kannattaa alkuvaiheessa keskittyä. Samaa lajittelua ja karsintaa kannattaa jatkaa yhä tarkemmaksi ja samaa aikaan kehitetään annostelua, malleja ja ymmärrystä miksi jokin toimii ja jokin ei.
Tämä on ihan normaalia lääkekehitystä eikä mitään datamining spekulaatiota.
