Faron Pharmaceuticals - breakthrough immunotherapies

Täytyy ihmetellä että viestejä ei poisteta, koska ei ole näyttöä siitä että on annettu väärää tietoa.Omia asiallisia todenpitäviä viestejä täällä on poistettu.Vielä kerran Markku on todennut että faktoilla mennään, on se hyvää dataa tai ei niin hyvää.Totta täytyy puhua.

1 tykkäys

Ei minusta Taikuri1 kirjoitus ollut negatiivis sävytteinen. Toi vaan esiin, sellaisia vahingollisa asioita, joita mm. lääkeyhtiöissä voidaan tehdä sijoittajien ja muiden kannalta. Minusta se oli hyvää kirjoittamista minusta, jatkoon…

Hyvä niistä on olla tietoinen kun rahojaan näihin laittaa kuten itsekin olen tehnyt.
Se, että Markku tai joku muu puhuu vakuuttavasti ja kauniisti sekä uskoo asiaan on yhtiön imagon ja markkinoinnin kannalta hienoa, mutta mihin se sitten konkreettisesti riittää, voi olla joskus eri asia.

Suomalaiset noin yleisesti näilläkin palstoilla joskus kestää aika huonosti jos joku hehkutusten keskellä tuo jotain vähänkin negatiivista esiin.
Toki negatiivisia asioita esiin tuovien kantojakin voi ja pitääkin kyseenalaistaa :+1:

18 tykkäystä

Juurikin tämä. Mikäli joku olis siitä vielä mennyt jotain tarjoamaan, niin lisäisi se vaan luottoa omaan juttuun.

Eikös se ollut, että ”Vielä ei ole aika lisensoinnille”?

Itse haluan ainakin uskoa, että tulevaisuudessa saadaan moninkertainen tarjous tästä, kun kaikki menee putkeen. :rocket:

1 tykkäys

Taikuri, edelleen vain spekuloit datamining tarinoilla, miten faasi 3 keskimääräisesti onnistuu ja kenen raha hyvää kenen ei. Mitä yrität kertoa?
Minua kiinnostaa vain faktat ja tutkimukset jotka koskevat Faronia. Jos tutkimuksista löytyy jokin punainen lanka jonka avulla hoitoa voidaan parantaa ja lääkkeen tehoa nostaa niin se on hyvä potilaan kannalta sekä Faronin kannalta.

Covid hoidossa on ryhmä potilaita joiden oma interferonin tuotanto ei lähde käyntiin joten heille sitä pitäisi antaa mahdollisimman alkuvaiheessa ja tehokkaasssa muodossa. Nuo potilasryhmät kannattaa kaivaa esille ja toimia. Tuhansia/miljoonia ihmisiä olisi autettu. Jos on huomattu ettei kortikosteroidit sovi lainkaan samaa aikaan annettavaksi niin sitä ei anneta. Onko tämä sitä paheksuttavaa Dataminingia?

On syöpähoitoja jotka tehoavat vain tiettyyn syöpätyyppiin. Faronilla on jo hajua ja hyviä tutkimustuloksia mihin tyyppeihin kannattaa alkuvaiheessa keskittyä. Samaa lajittelua ja karsintaa kannattaa jatkaa yhä tarkemmaksi ja samaa aikaan kehitetään annostelua, malleja ja ymmärrystä miksi jokin toimii ja jokin ei.

Tämä on ihan normaalia lääkekehitystä eikä mitään datamining spekulaatiota.

3 tykkäystä

Kukaan ei varmastikaan kuvittele, että Bex tehoaisi kaikkiin syöpätyyppeihin tai että sitä tultaisiin käyttämään ainoana lääkehoitona jo nyt lupaavilta näyttävissä kohorteissa. Tämän takia nyt tutkitaan, miksi hoito tehoaa henkilöihin, joihin se tehoaa sekä aloitetaan tutkimukset yhdistelmähoidoista. Faasi 3 toteutetaan tietenkin vain henkilöillä, joiden osalta hoidon oletetaan toimivan.

48% bex vs 29% verrokkiryhmä olisi aika kova suoritus. Eri syöpälääkkeiden tehosta löytyy helposti tietoa googlettamalla

9 tykkäystä

a) Traumakine ja mahdollinen datamining
Traumakinen osalta dataminigista puhuminen on hieman outoa varsinkin, jos toinen epäonnistunut tutkimus johon verrataan, on WHO:n tekemä ”tutkimus”. Ymmärrän lääkekehitysalan kyseenalaistamisen, jos epäonnistuneelle tutkimukselle hakemalla haetaan epäonnistumisen syitä ja lisärahoitusta vielä yhdelle kierrokselle. Lontoon sijoitusfoorumilla oli hyvin bongattu, että Traumakinen lääkeaine interferon saa jatkuvasti lisää sekä lääketieteellistä huomiota että mediahuomiota maailmalla. Ihan hakemalla haettua tämä ei siis kuitenkaan ole ottaen huomioon, että toinen lääkealanyritys (Synairgen) taitaa perustaa suuren osan ellei koko liiketoimintansa interferonin varaan (?).

Luonnollisesti Faronin sijoittajien kannalta, Traumakinen osalta, hyvä tilanne on juuri se, että isolla budjetilla operoiva taho rahoittaa Faronin tutkimusta. 6,1$ miljoonan rahoitus Yhdysvaltain puolustusministeriön tiede-ja teknologiatutkimukseen varatusta budjetista on puolustusministeriölle mitätön summa (alle puolikasta promillea eli noin neljä kymmenestuhannesosaa kokonaisbudjetista, joka on vuonna 2022 14,7 miljardia). Faronille rahoitussumma on taas iso ja sillä päästään sinne eteiseen lämmittelemään.

b) Bex
Esitit hyviä pointteja ja voi tosiaankin olla, että julkaistu data voisi olla nykyistä laajempaa. Se, että antaisiko laajempi data aihetta laajemmalla pohdinnalle, en osaa sanoa. Joka tapauksessa, tämä spekulaatio johtaa spekulaatioon lisensointidiilistä, josta voimme jälleen vain spekuloida. Ovatko lääkefirmat jo tarjonneet Faronille diiliä ja Faron ei ole tarttunut vai ovatko he tarjonneet liian pientä diiliä vai jne jne.

Loppujen lopuksi kukaan ei tiedä vielä, että toimiiko Bex vai ei ja lisensointidiilin myötä tuomat ison lääkefirman massiiviset muskelit eivät voi parantaa näitä todennäköisyyksiä, jos onnistumisen mahdollisuus on 0%. Tämä on yrityksen johdon valitsema (tai pakotettu valinta) jatkaa ilman lisensointidiiliä. Pohjamutiin tai kuuhun!

Joka tapauksessa, verrattuna aikaisempaan tilanteeseen Bexin potentiaalinen ”asiakaskunta” on kasvanut tasaisesti tämän vuoden aikana. Toukokuussa se oli noin 4% maailman syöpätapauksista, elokuussa H1 tulosten jälkeen noin 10% ja nyt syyskuun ESMOn julkaisun jälkeen 28%. Itse annan tälle enemmän painoarvoa kuin muulle spekulaatiolle esimerkiksi siitä, että mitä lääkefirmojen pomot ja Faron ovat keskustelleet keskenään suljettujen ovien takana.

c) Kurssi
Mielenkiintoista nähdä seuraavan parin viikon aikana, että lähteekö kurssi taas hiljalleen kipuamaan ylöspäin vai jäikö kurssinousut vain perjantai-pompuksi. Yleistä hermotuneisuutta markkinoilla on ollut nyt havaittavissa.

8 tykkäystä

Juuri näin, Faasi III aloitetaan tietenkin vain niille potilasryhmille / syöpätyypeille joille aiemmissa kokeissa on todettu olevan hyötyä, muutenhan kyse olisi epäeettisestä tutkimuksesta (antaa lääkettä isolle potilasjoukolle, vaikka on aiemmin testattu että se ei näyttäisi toimivan heillä). Ja Taikurin viittaamasta tutkimuseettisestä ongelmasta että jälkikäteen tutkittaisiin että keille se toimii ei ole tietenkään kyse kun koko tutkimusasetelman idea on tutkimussuunnitelmassa määritelty että testataan ensin että keillä toimii ja valitaan ne jatkoon myöhempiin vaiheisiin.

Plasebon osalta niin on totta että sitä usein tarvitaan jotta saadaan oireprofiilista erotettua plasebo-oireet & plasebon aiheuttama elämänlaadun paraneminen, mutta ei se plasebo aiheuta tollaisia vasteita että tuumorit pienenee tai raportoidaan responssi, ihan miten päin tahansa ne sokeritabletit nappaa. “Tumor response assessed by World Health Organization criteria was observed in 10 (2.7%) of 375 patients” (Placebo effects in oncology - PubMed)
Eli turhaa karhuilua ja kuten sanoit helposti todettavissa googlella.

Toinen mitä haluisin sanoa että Faronin paperi on maan ja maanosan arvostetuiden syöpälääkäreidein omalla nimillään riippumattomasti julkaisema, ja siinä on ollut dedikoitunut tilastollisen analyysin ihminen laskemassa noita elossaolon tunnuslukuja. Jengillä on aika kova luotto itseensä kun aattelevat että omat nopeat prosenttilaskut olisivat enemmän oikein ja noi jotka tekisi ammatikseen laskisivat sitä jotenkin harhaanjohtavasti tai väärin.

Traumakinen osalta kyse on filosofisesta keskustelusta, mutta ei mennä sinne koska sillä ei ole oleellista merkitystä tän keissin hinnottelussa (pienen todennäköisyyden mahdollisuus positiiviseen nousuun, mutta hinnoittelu ei nojaa siihen että siinä onnistuttaisiin). Itse melkein salaa toivon että tulis jo negatiiviset tulokset että päästäis keskittymään itse asiaan eikä tarttisi enää vääntää foorumilla aiheesta :smiley:, vaikka onhan sillä mahdollisuus olla iso positiivinen driveri.

Haasto on aina tervetullutta, mutta ennen kuin aloittaa noin kovaa väännön niin kannattaa tutustua aiheeseen että sen verran että sillä olisi pohjaa, koska muuten käy kuin nyt että että sen voi todeta olevan vain perusteetonta syyttelyä (bexin osalta) nopeasti vilkaisemalla tutkimusasetelmaa. Jatketaan tästä eteenpäin jostain tän keissin kannalta merkityksellisestä aiheesta.

16 tykkäystä

Jatketaan vähän lisensoinnista.
Nyt mennään oman asiantuntemuksen rajoille kun puhutaan pharmakokinetiikasta, mutta joku asiaa paremmin tunteva voi korjata jos menee pahasti pieleen.

Markkuhan totesi aiemmin keväällä että heillä on ollut ongelmia partnerikeskusteluissa, koska heidän molekyylinsä ei käyttäydy pharmakokineettisesti kuin odotettaisiin monoklonaalisen vastaaineen käyttäytyvän. Myöhemmin todettiin että se liittyy todennäköisesti tähän liukoiseen muotoon Clever-1:stä, jota varten nyt tehdään kokeita eri annostiheydellä ja koolla ja varmasti myös mallinnetaan taustalla kaavoja joissa otetaan huomioon liuenneen clever-1:n määrä, jotta pystytään perustelemaan että molekyyli itsessään käyttäytyy kuin pitäisi, mutta sitä kuluu kehossa huomattavasti enemmän kuin oli ajateltu koska osa sitoutuu liukoiseen clever-1:en.

Vastaavasti lisensointipartnerit eivät ole kiinnostuneita lisensoimaan vasta-ainetta, joka ei toimi pharmakokineettisesti kuin oppikirjassa opetetaan joten hintalapussa on ollut otettuna huomioon iso riski. (nyt menee oman spekulaation puolelle, mutta esim kerääntyminen jonnekkin päin kehoa voisi olla riski jos ei tiedetä että miksi keho kuluttaa enemmän molekyyliä kuin pitäisi)

Tämän vuoksi tarvitaan lisää dataa, ennen kuin partnerit voivat riskittömästi lisensoida tuotteen, ja meidän onneksi vastaavasti samalla kun parempaa DCR ja OS dataa tulee niin myös hintalappu kasvaa :slight_smile:

4 tykkäystä

Jos luet uudestaan mitä kirjoitin niin en todennut että tässä Bexin kohdalla olisi mitään eettistä ongelmaa vaan päinvastoin kirjoitin että ”juuri näin tämä oli ennalta suunniteltu” eikä siitä siis sovi Faronia tai ketään muuta syyttää. MUTTA tämä että nyt käytettävissä olevat teho tiedot on laskettu datasta joka on jälkikäteen täsmäpoimittua on erittäin oleellinen asia kun arvioidaan ja ennustetaan miten hyvin ne kuvaa lääkkeen tehoa suuressa kolmos faasissa missä vastassa on placeboryhmä. On matemaattinen itsestäänselvyys että tällainen jälkikäteen valittu data on ennustamisen näkökulmasta heikompaa. Eikä se ole Faronin vika, todennäköisyyslaskenta vain toimii niin. Eli uskon että data on haittavaikutuksiltaan ihan hyvällä tasolla, tosin pitää muistaa että potilasmäärä pieni. Mutta tehosta ei ole kuin ihan pieniä viitteitä.

3 tykkäystä

Tavallaan joo, ja ymmärtäisin kritiikin jos se kohdistuisi siihen että tutkimusasetelmassa ei ole randomisointia, mutta noiden syöpätyyppien valitseminen ei siihen vaikuta, koska seuraava vaihe tehdään kuitenkin syöpätyyppi kerrallaan ja sen tuloksia pitäisi verrata vain syöpätyypin sisällä ettei verrata omenoita appelsiineihin.

Muutenhan olisi riskinsä että verrataan maksasyövän bex-potilasta rintasyövän kontrollipotilaaseen ja eihän siinä ole järkeä koska toiset syövät ovat toisia agressiivisempia.

Muuten samaa mieltä että potilaita on vähän, mutta vikaan linjaan niitä ei niin paljoa tarvitsekaan kun vastassa on aika armoton kontrolliryhmä kun vaihtoehdot on aika vähässä kuten tutkimuksessa lääkkeeseen ei-vastanneiden elossaolosta voi päätellä.


ps. löyhästi aiheeseen liittyen :slight_smile:

3 tykkäystä

Mainiota ajatuksenkuljetusta Wittelsbach, kiitos!

Tähän kysymykseen vaikuttaa tulevaisuudessa pitkälti myös se, kuinka paljon potilasotantaa voidaan optimoida nykydataa louhimalla. MATINS nykymuodossaan on käsitykseni mukaan lähes “all-comers” tyylinen potilasvalinnan optimoinnin osalta.

Kärjistäen, mikäli Non-DCR joukosta voidaan jatkossa sulkea pois esimerkiksi puolet, muuttuu Bexiä saaneiden 6kk survival nykyisestä
(14+10)/(17+33) = 48%
=> (14+[10/2])/(17+[33/2]) => 19/33.5 = ~57%

Vertailun vuoksi mainittakoon, että FDA hyväksyi toukokuussa Kolangiokarsinooman lääkkeen, jossa Overall response rate (ORR) oli 23%:

Mielenkiintoinen kysymys on myös tuo annostelun ja annoskoon meneillään oleva tutkimus.

Edit: ORR ei tietenkään ole sama kuin 6kk survival rate, mutta ajatuksia herättävä siitä huolimatta.

5 tykkäystä

Tässä https://www.youtube.com/watch?v=WZDEgVtdOxw Inderes-TV:n haastattelussa 27.8.2021 (ajassa 8:02-9:16) Markulta kysytään “kumppanidiagnostiikasta” ja Markku vastaa (suora lainaus sanasta sanaan):

“…nyt meidän Clever kohdalla me ollaan luotu diagnostinen järjestelmä, jolla me voidaan potilaan syöpänäytteestä, oli se biopsia(?) tai leikkausnäyte, tutkia tämä ja varmentaa, että tämä Clever1 on todella nyt yks niistä aiheuttajista tällä potilaalla, jonka tämä tilan on synnyttänyt. Silloinhan se varmuus siitä, että tehokin on saavutettavissa kasvaa…”

Onkohan Markku tätä kertonut muussa yhteydessä aiemmin tai myöhemmin? Tämähän voisi nostaa merkittävästi Bexiä saaneiden tehoprosentteja.

7 tykkäystä

Osarin yhteydessä se oli slideillä mainittu ensimmäistä kertaa mutta muuten ei ole vielä hehkuteltu tai avattu enempää. Saattaneet tarvita vielä lisää validaatiota että ennustaako se responssia, tai sen puuttuminen ei-responssia mutta pidetään sormet ristissä että toimii hyvin.

Edit:
Ite mietin myös jokin aika sitten että kun on heidän karakterisoimasta signaalista kyse niin onkohan heillä mahdollisuutta rojalteihin jos itse testiä rupee joku valmistamaan.

Hyvää keskustelua ja pohdintaa täällä. Ensi viikolla ollaan luultavasti kaikki viisaampia. Markku sanoi tuossa torstain proactiven haastattelussa, että ensi viikolla pidetään erillinen webinaari, että kaikki ymmärtäisivät mitä “heillä on käsissä”. Luultavasti tiistaina ja siihen on kaikille pääsy kuuntelemaan.

3 tykkäystä

Miten ajattelit ansaintalogiikan? Kliinikko (radiologi, kirurgi tms) ottaa syövästä kudosnäytteen. Siitä siis tutkittaisiin, ilmeneekö Clever-1-reseptoria. Jos kyllä, aukeaa bexille markkina siinä potilaassa. Jos ei, tuskin bexiä halutaan käyttää, ainakin, jos assosiaatio on voimakas ollut testin validoinnissa. Siten bexin oikeuksien haltija eli toivottavasti jokin lääketehdas on varmaan valmis tarjoamaan kovin edullisesti testin, koska markkina on riippuvainen siitä. Uskoisin, että vaativat bexin mukana siis oikeudet testiin ettei jää riippuvuussuhdetta. Voisi olla siis ennemmin rajoite kuin lisäarvo ansaintamielessä. Hoidon kohteen tarkkuuden arvioinnissa eli oikeiden potilaiden valinnassa voi toisaalta olla jack pot eli voisi lisätä itse molekyylin kauppa-arvoa.
Edit: Jos Clever- markkinoilla olisi muitakin kuin Faron, testillä rahastus olisi hyvä idea, mutta Markun mukaan ovat yksin (onneksi)!

3 tykkäystä

Lähinnä mietin että kuinkahan hyvin toi clever-1 reseptorin rakenne oon tunnettu, ja siitä juolahti mieleen että onko faronilla siihen liittyen IP:tä kun ovat saaneet vasta-aineenkin rakennettua. Eli jos Faron on luoovuttanut / lisensoinut testikittien valmistajalle IP:tä liittyen kohdemolekyyliin, niin saisivat neuvoteltua pienen rojaltin per valmistettu testi. Ei sen kummempaa. Taitaa olla liikaa toivottu, en tunne tota puolta markkinasta.

Osarissa luki siis näin:
• Companion diagnostics (CDx) for Clever-1 detection in histological samples developed and validated with
Laboratory Corporation of America (“Labcorp”)

Josta jäin miettimään että labrafirmalle aika kiva tilanne että asiakas tulee tuotepyynnön kanssa josta voi aueta kivat markkinat, niin oiskohan tässä faronilla omaa IP:tä osallisena. Täysin myönnän että villiä ja vastuutonta spekulointia :slight_smile:

Ja siis ansaintalogiikka menee tosiaan niin että kun onkologi maksaa testistä, joka tehdään kaikille sopivalla profiililla oleville potilaille niin siitä testista kilahtaa testivalmistajan kautta euro faronin kassaan. On muuten ihan totta että testin hinta lasketaan suoraan hyöty-kustannus-laskelmaan lääkkeen hintaan lisäksi, joten ei se tainnutkaan olla niin hyvä idea :smiley:

4 tykkäystä

Faronin omien lasien kautta katsottuna MATINS-updatea.

https://www.lsegissuerservices.com/spark/FaronPharmaceuticalsOy/events/a4e48211-3435-4ac8-b572-5bedfa41d80c

Linkki taitaa olla niin ujo, ettei foorumille näyttäydy, mutta ainakin Faronin omien sivujen kautta pääsee webinaariin, alkaa klo 15.30 oikeaa aikaa.

Faron: Updated results from the Phase I/II MATINS study investigating the safety and efficacy of bexmarilimab

21 Sep 2021

1:30 PM UK time

Webinar to discuss the updated MATINS data featured at the European Society for Medical Oncology (ESMO) 2021 Congress.

Speakers:

  • Chief Executive Officer of Faron, Dr Markku Jalkanen
  • Medical Director, Oncology at Faron, Dr Jussi Koivunen
9 tykkäystä

Faron julkaissut uuden corporate presiksen jossa on todella mielenkiintoista dataa ja uusia slideja pureskeltavaksi ainakin parin viikon ajalle iltaisin! Nostetaan tähän mielenkiintoisimmat.

Perjantaina julkaistusta dasta oli spider plotit, josta voi käydä tarkistamassa että kasvaimet on selvästi pienentyneet potilailla joilla on tullut hyvä vaste eli kyse ei ole vain sattumalta hyväkuntoisista potilaista. :tada: Näyttää lupaavalta ja siitä voi kaikki epäilevät tuomaat käydä katsomassa että on tainnut olla kyse ihan oikeista responsseista!

Myös markkinan kokoa on nyt päivitetty ja tosta näkee miksi maksa ja rintasyövät on niin tärkeitä asioita!

  • Slideissä mukana nyt ensikertaa mahdollisuus verisyöpien kombinaatiohoitoihin.
  • Diagnostisista testeistä mainitaan mahdollisuus normaaliin histologiseen näytteeseen ja liukoiseen
    cleveriin

Negatiivisena slideillä AOC3 / Hematokine on saanut uuden nimen VAP-1 josta voi tulla konkareille flashbackeja mutta onneksi jonnet ei muista :joy:

30 tykkäystä

Tämä alkaa enemmän ja enemmän muistuttaa kauhuelokuvaa. VAP-1 molekyylin oikeudet on ilmeisesti hankittu edullisesti takaisin. En viitsi toistaa itseäni - mutta kyllä tähän popcornia tarvitaan🎃

4 tykkäystä

Voisivatko konkarit sitten vähän avata tätä vascular adhesion protein ykköseen liittyvää historiaa meille jonneille? Vai onko tarkoitus vain myhäillä, pudotella epämääräisiä vihjailuja palstalle ja luoda toisiin veteraaneihin merkitseviä katseita, sillä tietäjäthän tietää?

13 tykkäystä