Faron Pharmaceuticals - breakthrough immunotherapies

Kysymyksenäni Redeyella tuli infektiot käyttöaiheena bexille. Markku joutuu tietenkin totuuden torvena olemaan pörssiyhtiön toimarina ja kertoi, että esim. tuberkuloosin suhteen on asia tutkimusten alla. Joutuvat ehkä joitakin hmmm alustavia kokeita kädellisillä (auts) ensin tekemään. Enempää ei kommentoinut, alustavaahan tuo on.

Esim. Indonesiassa 70 %:lla makakeista on poskesta otettu PCR tuberkuloosibakteerin suhteen positiivinen. Niitä pidetään siellä lemmikkeinä. Ihmisilläkin tauti on siellä yleinen. Maailmassa pari miljardia ihmistä kantaa tuota bakteeria. Prekliinisessä tutkimuksessa Faronilla näyttäisi olevan myös pertussis eli hinkuyskä. Sekin bakteeri piileskelee elimistössä ja tartuttaa muita ja jopa 300 000 ihmistä kuolee vuosittain siihen, lähinnä kehitysmaissa. Pienimmille lapsille vaarallinen.

https://adisinsight.springer.com/drugs/800053627

Yhtäläisyys mikrobien ja syöpäsolujen käyttäytymisessä elimistössä on hämmentävä, käyttävät piiloutumiskeinoja immuunipuolustukselta pyrkiessään suojelemaan omaa geneettistä linjaansa.

6 tykkäystä
7 tykkäystä
7 tykkäystä

Sain nyt vasta katsottua loppuun ajan ja ajatuksen kanssa toimitusjohtajan katsauksen joka julkaistiin melkein kuukausi sitten yhtiökokouksen yhteydessä. Siinä oli pari pointtia joihin en kerennyt julkaisun yhteydessä tarttua kun kuuntelin ensimmäisen kerran.

Markku:
“We have been able to develop companion diagnostics system meaning we can now look at clever-1 levels withitn those tumors, when patients come to the trial and it is already showing to be beneficial to some extent and more data will come rather soon during Q2”

image

Eli heillä on ilmeisesti jotain kohtuu mielenkiintoista, mutta ei ehkä kuitenkaan maailmaa mullistavaa dataa keittymässä tosta diagnostiikkapaneelin käytöstä noiden potilaiden osalta. Mielenkiintoista nähdä, voisi taas omalta osaltaan varmaankin parantaa potilasvalintaa ja sitä kautta nostaa onnnistuneen trialin todennäköisyyttä ja tulevan lääkkeen myyntihintaa.

EDIT: Redeyen haastiksessa sanoo:
“We have started to understand what kind set of biomarkers we can use to select the patients who could get this clinical benefit and final analysis of that is ongoing and we hope to be able to present that still during the H1…”

Eli clever-1 datan lisäksi aikovan julkaista myös pidemmin ton koko biomarkkerituloksen.

Toinen huomio noista trialien aikatauluista:

Ton perusteella muuten näyttäisi että toi nsclc phase 1 pd-1 combo tuottaa tosiaan sen faasi-1 datan ja sen topline tulokset pitäisi olla vuoden loppuun mennessä julkaistu, jotta ensi vuonna päästään aloittamaan faasi 2 Bexcombo tutkimus. Tavallaan siis vahvistaa epäsuorasti aikataulua että millä pitäisi voida odottaa jotain tuloksia yhdistelmähoidosta ja sitä kautta uskoisin että ollaan (onnistuneilla tuloksilla) askelta lähempänä taas merkittävää arvonluontia.

10 tykkäystä
5 tykkäystä

Mielenkiintoinen uutinen interferonien kannalta covidin hoitoon. Tuo on oikeastaan se tulos mitä olisi olettanutkin biologian osalta. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tuossa kokeessa testattu lambda interferoni on eri molekyyli kuin Traumakine tai Synairgen, jotka ovat IFNB1A proteiineja, joten sen vaikutus saattaa myös olla erilainen.

Mielestäni silti Faronin päätös keskeyttää HIBISCUS kokeet on tässä tilanteessa ollut oikea ja mahdollistaa paremman fokuksen Bexin testeihin. Nykyisillä menoilla Faronin varat riittää kai jonnekkin 2023 lopulle sen viimeisen lainan myötä (en ole tätä tarkemmin laskenut enkä ole arvioinut uusien kokeiden kuluja). Siinä vaiheessa voisi olla jo parempia tuloksia Bexin kokeista, jotka mahdollistaisivat paremmat ehdot sovittaessa yhteistyöstä isompien kumppanien kanssa.

4 tykkäystä

Uutinen julkaisusta jenkki-magazinessa:

https://otp.tools.investis.com/clients/uk/faron/rns/regulatory-story.aspx?newsid=1581036&cid=2223

9 tykkäystä
3 tykkäystä

Ex Vivo Data Presented at EHA2022 Congress Suggest Critical Role for Clever-1 in

Hematological Cancer Outcome and Drug Resistance

  • Clever-1 is expressed in patient bone marrow blasts and monocytes in acute myeloid leukemia (AML) and myelodysplastic syndrome (MDS), with the highest levels observed in M4/M5 subtypes with poor outcome
  • Blocking Clever-1 with bexmarilimab in these patients induced immune activation as observed through increased antigen presenting molecule, human leucocyte antigen DR (HLA-DR) expression and declined PD-1 expression
  • The combination of azacytidine with bexmarilimab augmented HLA-DR induction and overcame the HLA-DR suppressing effect of the bcl-2 inhibitor venetoclax

Ihan mielenkiintoiset pre-kliiniset pointit julkaistu. Antaa hyvää pohjaa nyt ymmärtää paremmin että miksi AML ja MDS on valittu myös mukaan pipelineen.

11 tykkäystä
19 tykkäystä

Markun tuore haastattelu:

9 tykkäystä

Onko tämä nyt ensimmäinen ihmiskoe, jossa Bexiä testataan verisyöpään? Oletuksena kai lienee, että Clever-1 yli-ilmeneminen syöpäsoluissa luo luuytimeen samanlaisen immunosupressiivisen tilan kuin Clever-1 positiiviset makrofagit kiinteissä kasvaimissa. En näe, että AZA:lla tai Venetoclaxilla olisi kuitenkaan välttämättä samanlaista mekanistista synergiaa Bexin kanssa kuin esim. PD-1 inhibiittoreilla.

edit: Tai ehkä Venetoclax saattaisi edistää TNFa välitteistä solukuolemaa. TNFa (ja INFg) responssi on kuitenkin ennustanut vastetta Bexiin.

edit 2: Stabilin-1:n (Clever-1) inhibition siRNA:lla onkin jo näytetty sensitisoivan viljeltyjä leukemia solulinjoja Venetoclaxille. Identification of STAB1 in Multiple Datasets as a Prognostic Factor for Cytogenetically Normal AML: Mechanism and Drug Indications - PubMed Lisää viitteitä BEXMAB:in teoreettiseksi tueksi.

1 tykkäys

Olisikohan faronilla jotain yhteistyötä

5 tykkäystä

Mahtavaa että noista hematologisista syövistä julkaistiin sekä rationale, että nyt lupa aloittaa tutkimukset. Ovat vaan valitettavan harvinaisia että tarvittaisiin vähän isomman populaatiopohjan sairaaloita kun nää suomalaiset putiikit. Kuitenkin hienoa että homma etenöityy.

Nyt kun asiasta on taas vähän enemmän tietoa kuin vain slidejä niin intouduin laskemaan kaikille noille indikaatioille TAMit, jotta jengi saa vähän hahmotettua että mitkä niistä ovat toisia tärkeämpi. Nää on siis laskettu vain länsimaille ja karkeasti insidenssipohjaisesti katsomalla että mikä on insidenssi ja siitä kuinka suuri osa insidenssistä on tilastollisesti siinä jamassa että saisivat niitä hoitoja / linjoja joihin Bexiä tähdätään. Olkaapa hyvät.

image

7 tykkäystä

Ei mielestäni. Tuo uutisessa mainittu julkaisu löytyy täältä https://www.science.org/doi/10.1126/science.abl9283

3 tykkäystä

Nykyinen syöpien luokitus perustuu käytännössä siihen, mistä elimestä se on peräisin. Rintasyövässä, joka on yleisimpiä, on opittu jo kauan sitten jaottelemaan mm. estrogeenireseptoripositiivisiin ja -negatiivisiin. Toisessa luokittelun ääripäässä on nuo geneettiset analyysit, mitä solun perimälle tapahtui, josta syöpä sitten lähti kehittymään.

Nähdäkseni Faronin lähestymistapa ei perusta lopulta paljonkaan kummastakaan todellisuuden hahmottamisesta vaan siitä, miksi solujen immuunipuolustus ei toimi ja sen korjaamisesta. Geneettisiä virheitähän tapahtuu meissä jatkuvasti ja ne korjataan, kunnes kerran perimän korjauskoneisto ja sen jälkeen myöskään immuunipuolustus ei toimi.

Faronin on ollut pakko aloittaa nykyluokittelun mukaisesti rintasyövästä, keuhkosyövästä jne. Estrogeenipos. rintasyövät osataan käytännössä nykyhoidoinkin hoitaa käytännössä kaikki. Faronin edge voisi niissä olla ehkä ”vähemmillä sivuvaikutuksilla”, jos jotakin.

TAMin laskemiseen tarvittaisiin analyysit siitä, kuinka suuri osa kaikista maailman syövistä (maista, joissa on ns. toimiva terveydenhuolto) on muuttunut ns. kylmiksi eli piiloutuneet immuunipuolustukselta ja olisivat Bexille herkkiä. Ok, sitä ei vielä täysin tiedetä, Faronilla on biomarkkereita kehitetty kuitenkin. Jännää tiedossa.

P.S. Toinen seurattava palsta on https://www.lse.co.uk/ShareChat.asp?ShareTicker=FARN&share=Faron-Pharma

sieltä käytännössä nimimerkki Saxondale, hyviä koostavia ajatuksia. Häntä epäillään jopa Markuksi. ”Marrku, is it you?”, on mm. kysytty.

9 tykkäystä

Noiden Markun aiempien kommenttien perusteella (R&D päivä ja sen jälkeinen haastattelu) PD-1 inhibitio resistenttien potilaiden kohdalla Faron kai arvioi tällä hetkellä Bex responsiivisten, ns. kylmien pesäkkeiden, olevan noin 20% tapauksista. Tästä ei kuitenkaan vielä ole tietääkseni julkaistu mitään tarkempaa dataa. Ehkä nuo tulevat biomarkkerien tulokset voivat antaa lisää infoa tästäkin aiheesta. Tuo biomarkkeridata pitäisi kai julkaista jo kesällä (jos nyt en ihan väärin muista). Tämä parantaisi huomattavasti TAM:in arviointia.

4 tykkäystä

Jep, en noita detaileja laittanut noita mutta tossa on siis laskettu kaikille noille solutyyppi / molekyläärinen yms aliryhmä esim. (ER+), oikea stage ja niiden osalta sitten otettu huomioon vallitsevat hoitosuositukset (suurin osa syövistähän tosiaan hoidetaan leikkaamalla). Mutta huomioitavaa toki että nää on siis aivan varmasti todella karkeita.

Ja siis aivan varmasti ovat jonkin verran pielessä. Tarkoitus hahmottaa keskinäisiä suuruusluokkia. Aivan varmasti nää on jonku 50% tai 100% pielessä, mutta toivottavasti ei kuitenkaan kertaluokkaa.

Noista biomarkkereista vielä niin nehän silloin kasvattaa elossaolonhyötyä kun ei-hoitovastetta saavien joukko on pienempi , mutta samalla tulee uusi rajaava biomarkkeri, joka pienentää mahdollisia potilaita. Kuitenkin näkisin että biomarkkerien melkein tärkein ominaisuus (tässä vaiheessa näin sijoittajan näkökulmasta) on se että kun potilasjoukkoa rajataan niin todennäköisyys onnistuneelle trialille kasvaa.

Myös jos kattoo että mihin kaikkeen PD-1 on yritetty työntää toisaalle enemmän ja toisalle vähemmän onnistuneesti, niin jos tää onnistuu ja lötytyy hyvä biomarkkeri niin syöpätyyppi ei ole välttämättä ole niin merkitsevä tekijä ja tullaan näkemään paljon tutkimusta erilaisissa syöpätyypeissä.

1 tykkäys

Linkataanpa tännekin Faronin sivuilla oleva Meet the Team -osion haastattelu:

6 tykkäystä