Vaiheen 2 tulokset siis vahvistetusti kesäkuussa. Tai varmaan tämä oli jo aiemmin tiedotettu.
Onko nyt useampia faasi 2 tutkimuksia menossa vai onko tässä nyt vaarana mennä kakkosvaiheet sekaisin? Eikö Bexmarin faasi 2 vaihe kuitenkin julkisteta ensi kuussa?
Taitaa olla niin että ensi kuussa saadaan tiivistelmä tuloksista ja kesäkuussa sitten laajempi katsaus.
Aivan, tämä on viime tiedotteesta tammikuulta, mitä tuo Bonon kommentti hieman tarkensi.
“Faron Pharmaceuticals Ltd. (AIM: FARN, First North: FARON), a clinical-stage biopharmaceutical company focused on tackling cancers via novel immunotherapies, today announces that, the final patient has been identified for the BEXMAB Phase II dose optimization study in refractory or relapsed myelodysplastic syndrome (r/r MDS), as well as the BEXMAB Phase I/II study in frontline high risk (HR) MDS. The topline response rate read out is thus expected to become available in April 2025. Detailed data will be presented later at upcoming major medical conferences.”
Tuo 20% oli luku, kun otetaan myös off-label käyttö huomioon.
Toisin sanoen yli 80% ph2 tutkimusten potilaista saa lääkettä, jota FDA ei lopulta hyväksy (tai joka ei koskaan etene ph2:sta eteenpäin). Yleisimmät syyt tälle on turvallisuus tai tehon puute.
Eli yli 80% kokeisiin osallistuvista potilaista saa hyödytöntä tai haitallista hoitoa.
Keskusten tutkijalääkäreillä on suuri valta siinä, mihin tutkimuksiin potilaat ohjautuvat, ja tuo valinta voi olla joillekkin elämän ja kuoleman kysymys. Lääkärit oletettavasti haluavat ensisijaisesti potilailleen parasta. Toissijaisena on tieteen tekeminen.
Tästä päästään Faroniin ja bexmabiin. Jos rekryt sujuvat suunniteltua hitaammin, se voi viestiä siitä että keskusten lääkärit preferoivat muita tutkimuksia, joissa näkevät enemmän potentiaalia. Esim. MD Anderson listaa tällä hetkellä 36 aktiivista tutkimusta hakusanalla MDS.
Mielestäni teet aika isoja oletuksia Faronin ja Bexmapin potentiaalista viestissäsi.
Hidas rekrytointi voi myös johtua muun muassa potilaiden valintojen mahdollisuuksista ja kriteereistä. Potilailla voi olla rajoituksia tai kriteerejä, jotka tekevät heistä kelpaamattomia Faroniin ja bexmabiin liittyvään tutkimukseen. Jos esimerkiksi tutkimuksen sisäänottokriteerit ovat tiukempia (esimerkiksi spesifinen geneettinen profiili tai edellytykset aikaisemmista hoidoista), tämä voi rajoittaa potilasmäärää ja hidastaa rekrytointia.
Potilasmäärään voi myös vaikuttaa alueelliset tai resurssirajoitteet, sillä nekin vaikuttaa kuinka nopeasti potilaat pääsevät tutkimukseen. Lisäksi viestintä ja markkinointi vaikuttaa asiaan. Jos tutkimuksesta ei ole riittävästi tietoisuutta lääkäreille tai potilaille, rekrytointi voi olla hitaanlaista. Jos lääkärit eivät ole tietoisia tutkimuksen olemassaolosta tai sen potentiaalista, he eivät ohjaa potilaitaan juuri kyseiseen tutkimukseen.
Lopuksi lisäisin vielä, että vaikka tutkimukset ovat tieteellisiä, lääkäreiden henkilökohtaiset mieltymykset ja kokemukset voivat vaikuttaa tutkimusvalintoihin. Hitaista rektyistä ei siis kannata lähteä arvailemaan etteikö potentiaali Faronin Bexmapilla olisi kova.
Bexmapin potentiaalista kuulemme vasta ensi kuussa miten kova se on ja siihen asti joudumme jännittämään. Eipä ihme, että Faronin osakkeen ympärillä riittää kuhinaa, kuten viime perjantai reilulla yli 5% nousulla ja yli miljoonan vaihdolla selkeästi osoitti.
Tähän lisäisin vielä, että
Minkä maalaisen tuotteen valitsee amerikkalainen lääkäri amerikkalaiselle potilaalle amerikkalaisessa sairaalassa? Perus amerikkalainen potilas tuskin valinnee mitään kommunistisirua kantavaa suomalaista piikkiä jos listalta löytyy myös kotimaisia vaihtoehtoja. Eli täydennän tuota vähän, että kyllähän suomalaisena yrityksenä on paljon kivikkoisempi polku kuljettavana kuin amerikkalaisilla kilpailijoilla.
Mutta noin muuten, en paljon tuohon postaukseen perehtynyt, mutta enempi yleisfiilis Clarkin viestin mukainen —> kertoo kuinka harva lopulta onnistuu. Tälleen uutisköyhänä aikana kuitenkin kaikki pienikin uutisointi aina vähän lämmittää.
Montako muuta joissa rekrytään potilaita joille kaikki mahdollinen on feilannut?
Yleensä @Clark_kent tuo ihan valideja näkökulmia keskusteluun. En ole itse ainakaan tehnyt vertailua mainittuun 36 tutkimukseen, jotta voisin sanoa mikä on hidas ja mikä nopea rekrytointitahti.
Ehkä @Clark_kent avaat tuon tekemäsi vertailun bex vs muut36 hieman tarkemmin, niin me muutkin ymmärrämme paremmin.
Käsitykseni mukaan, on enemmän sääntö kuin poikkeus, että tutkimukset/rekrytoinnit venyvät.
Kävi itselläkin mielessä, mutta eipä taida tietoa olla saatavilla kattavasti. Faronin osalta tiedämme että rekryt myöhästyivät suunnitellusta ja esitinkin yhden mahdollisen syyn siihen.
Nuo 36 voisi kyllä perata sisäänottokriteerien osalta, niin tietäisi moniko study kilpailee samoista potilaista bexmabin kanssa.
Tarkemmin tutustumatta muihin käynnissä oleviin tutkimuksiin. Lääkkeen tunteminen entuudestaan ja jo todistettu teho jossain muussa indikaatiossa voi toki ohjata potilaita herkemmin tällaiseen trialiin. Samoin ikä ja yleiskunto, ajatellaanko potilaan kestävän esim. raskaamman kokeellisen yhdistelmäkemoterapian ennen luuydinsiirteen yrittämistä. Toisaalta myös bexin kohdalla rekryvalttikorttina on jo todistetusti mitättömät haitat, mikä hyvinkin merkittävää etenkin ikäihmisten hoidossa ja rekryssä. Toisaalta bexin kohdalla rekryt sujuneet kai aika mukavasti (myös ensilinjassa) joten lääkärit näkevät jonkinlaista potentiaalia.
Edit. Toki alkuperäisestä aikataulusta jäätiin n. 1kk verran vissiin. Sairaus on myös verrattain harvinainen, ja ainakin vähäinen potilasmäärä voi ihan suoraan vaikuttaa tutkimukseen sopivienkin potilaiden määrään pienessä Suomessa
En tiedä vaikuttaako näihin lisäksi tutkimusten faasi. Voisi olettaa, että faasin III tutkimuksiin saattaa olla pienempi kynnys allokoida potilaita kuin faasin II. Lisäksi kai TP53 mutaatiot ovat olleet vaikeita hoitaa tähänastisilla lääkkeillä, joten niitä saattaa allokoitua enemmän Bexin kokeisiin, varsinkin kun Bex toimii immuunivasteen säätelyn kautta.
Perjantaina yhtiökokous. En ole menossa paikan päälle, vaikka siinä nurkilla silloin pyörinkin. Sen verran on elämää jo ehtinyt näkemään, että mihinkään kokoukseen en enää nykyisin mene vapaaehtoisesti, jos ei oikeasti ole pakko Tylsäähän siellä olisikin, kun ei mitään uutta kerrota.
Mutta.
Ehdotuksia yhtiökokoukselle:
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että Hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen John Poulos, Markku Jalkanen, Tuomo Pätsi, Christine Roth ja Marie-Louise Fjällskog, ja että uudeksi jäseneksi valitaan Juho Jalkanen, toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Tämä on mennyt itseltäni jotenkin ohi. Voi olla että tästä jo palstallakin on ehditty keskustella. Työkiireet ja vaimon sisustusvimma ovat kuitenkin rajoittaneet aikaan liittyvää resurssiani ja on voinut sekin mennä ohi.
Eli Juho hallitukseen. Jossain haastattelussa Juho sanoi, että tavallaan Faron on perheyhtiö, mutta perhe ei tietenkään tee päätöksiä. No kohta Juho ja Markku tekevät Kaikkihan siellä hallituksessa ovat kuin yhtä suurta perhettä.
“Ehdotetut Hallituksen jäsenet ovat saattaneet Yhtiön tietoon, että mikäli he tulevat valituiksi, he aikovat valita Hallituksen puheenjohtajaksi Tuomo Pätsin.” Ei tule riviosallistujillekaan sitten turhia yllätyksiä, kun suurin yllätysmomentti liittyy parkkipaikan löytymiseen.
Mutta miksi Juho hallitukseen? Voimme vain arvailla…
Onko niin, että Juho tarvitaan hallitukseen hallituksen edustajaksi tai tueksi partneroitumisneuvotteluihin?
Vai onko pöydälle sitten tullut/tulossa jotain suurempaa, johon hallituksen pitäisi ottaa näkemystä?
Vai onko niin, että hallituksen sisällä on näkemyseroja, jolloin halutaan vahvistaa tiettyä näkökulmaa?
Vai onko niin, että tätäkin on täällä turhaa spekuloida, kun ei myö mistään mittään kuitenkaan tiietä.
Uskoisin, että Faasi 2 topdatan tulokset alkavat olla jo selvillä. Viimeisen rekrypotilaan osaltakin kahden annosjakson tulokset on luettavissa parin viikon sisällä. Mitäpä luulette, että vieläkö odotellaan hänen ( ja ehkä muidenkin tammikuun rekryjen) osalta kolmas setti vai joko yhteenveto kaikista saadaan huhtikuun alkupuoliskolla vai venyykö huhtikuun loppuun?
Toimitusjohtajalla on läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa ja on kyllä muutenkin automaattisesti hallituksen toiminnassa mukana. Kannattaa muistaa, että hallitus nimittää ja myöskin erottaa toimitusjohtajan ja sen velvollisuuksiin kuuluu toimivan johdon valvonta.
Itse pidän tällaista roolitusta hyvän hallintotavan vastaisena. Jalkasten ylikorostunut rooli yhtiössä on muutenkin häiritsevä tekijä ja siksi tästä nimitysehdotuksesta annan pitkän miinuksen.
Eikös Jalkasten perheellä ole vain viitisen prosenttia äänivallasta, joten ei sillä mitään absoluuttista tahtipuikkoa heiluteta.
Siksi tosiaan on mielenkiintoista, että kun hän siellä istuu jo muutenkin, niin miksi pitää vielä saada päätösvaltakin. Näemme sen sitten varmaan jälkikäteen. Teoreettisesti olen kanssasi samaa mieltä, että ei tämä ihan optimaalisin kombo ole. Tässä on joka tapauksessa vähintäänkin suuri tiedollinen vinouma tasavertaisten osakkeenomistajien välillä riippuen siitä mikä sukunimi on. Aika moni istuu siis väärässä joulupöydässä Näen kuitenkin tässä heidänkin näkökulmastaan niin suuren pihvin, että mielenkiinnolla ja suosiolla seuraan tilannetta niillä tiedoilla, mitä minulle suodaan.
Jotain sen suuntaista. Veikkaan kuitenkin, että jos haravoidaan koko Jalkasten suku ja seuraavatkin sukupolvet, on kokonaisomistus jonkin verran suurempi. Mutta perheestähän tässä alunperin puhuttiinkin. Joka tapauksessa ei tästä sentään mitään Herlinöintiä saada aikaiseksi…
Pohdinnan tuloksena en keksinyt valinnalle muuta järkevää selitystä, kuin että on hyvällä todennäköisyydellä tulossa vuoden sisään toimitusjohtajan vaihdos. Näin Juho pysyy talossa, joka lienee partnerin tai ostajan ehto. Ehkäpä oma vaaka kallistuu yrityksen myyntivaihtoehtoon.