Osakesijoittaminen

Faron Pharmaceuticals - Uusi lääkeyhtiö First North-listalle

Kauppalehdessä juttu.

8 tykkäystä

Tutkijalääkärikaverini kommentoi tätä asiaa näin:

"Faasi 1/2 tuloksia. Ei huolestuttavia safety-signaaleja mikä on toki megatärkeää jatkon kannalta. Kliinisestä tehosta tuon perusteella voi vielä paljon sanoa. Eli sanoisin että hyvä tulos tässä vaiheessa ja kandee jatkaa. Jos olis ollut huono tulos tai huolestuttava safety-profiili, niin sitten olisi ollut huono homma

“Mut sijoittajan kannalta varmaan siis paras mahdollinen tulos tässä vaiheessa. Aika moni tippuu jo tuossa vaiheessa
Pahimmassa tapauksessa muutama potilas olisi menehtynyt sivuvaikutukseen, jolloin koko molekyyli olisi kuopattu”

15 tykkäystä

Pakko itsekin nyt kommentoida näitä tuloksia.

Pitkän linjan Faron-seuraajana nämä uutiset ovat juuri niitä mitä odottaman pitääkin. Montaa muutakin lääketieteen kehitysvaiheen yritystä salkusta omaavana, voin iloisin mielin todeta, että Faronin kanssa on voinut olla yllättävän rauhallisin mielin ja Faasi I/II tulokset ovat (omien) odotusten kanssa linjassa.

Harmillisesti osakkeesta tullut Covid-19 spekulointi lappu ja samalla kun suosio noussut, on forumeistakin tullut lähinnä kurssireaktion ihmettely palsta. Lagon roolia paheksutaan, mutta mielestäni likviditeetti on välttämätön näin pienelle yhtiölle, ja tästä mielensäpahoittajat eivät katso kokonaiskuvaa tai ainakaan pitkää juoksua missään määrin. Pahoittelut avautumisestani!

Joka tapauksessa mukana istutaan hyvin mielin ja hiljaa hyvä tulee.

21 tykkäystä

Ehkä tyhmä kysymys kun en ole niin tiiviisti seurannut, mutta tuliko nyt siis jotain uutta tietoa? Tuossahan sanotaan että previously announced?

1 tykkäys

Tulihan sieltä se pörssitiedote-perjantai mitä aavistelin :smiley:
Tässä vielä julkaistu abstrakti:

Background

Tumor associated macrophages (TAMs) have a pro-tumorigenic, anti-inflammatory M2 phenotype and express a scavenger receptor CLEVER-1 (Stabilin-1/FEEL-1). CLEVER-1 inhibition in mice reactivates CD8+ T-cell response with a robust anti-tumor activity. FP-1305 is a novel IgG4-antibody targeting CLEVER-1 and induces a phenotypic M2 to M1 immune switch of TAMs.

Methods

MATINS (Macrophage Antibody To INhibit immune Suppression) trial is a three-part, first-in-human phase I/II study (NCT03733990) to assess the safety and preliminary efficacy of FP-1305 in patients with advanced solid tumours. The Part I has been completed. In Part II, 110 subjects with solid tumours will be enrolled for efficacy (ORR) and safety.

Results

In Part I, 30 patients were enrolled into five different dose levels (0.1 - 10 mg/kg) and received 1-8 doses (median 3) of FP-1305 q3w. FP-1305 was well tolerated without dose-limiting toxicities. 28.9 % of the treatment emergent adverse events were related to the study drug. The half-life of FP-1305 (t1/2) was 19.5 h (CV% 51.0). The disease control rate in target lesions was 27% and the overall response rate according to RECIST 1.1 was 3%. Peripheral increase in NK cells, CD4+, CD8+, CD8+/CD4+ T cells ratio, B cells and a decrease in regulatory T cells was observed after FP-1305 dosing. Also at least a 20 % increase of systemic IFNγ in 40 % of patients and CXCL10 in 33 % of patients was observed. FP-1305 dosing led to activation (CD25+) and Th1 skewing (CXCR3+) of T cell populations including increase in effector CD8 T-cell population with downregulation of several inhibitory immune checkpoint molecules (PD-1, PD-L1, CTLA-4 and LAG3). Data will be updated for PK and efficacy.

Conclusions

FP-1305 administration in advanced cancer patients can promote immune switch and peripheral lymphocyte activation alongside promising tolerability. Despite relatively short half-life, durable Th1 activation and mobilization of NK and B cells accompanied with persistent IFNγ and CXCL10 induction was observed. Despite formal progression according to RECIST, potential anti-tumour activity was noted with some target lesions showing regression or stability in several patients. Targeting Clever-1 holds promise as a novel immunotherapy.

Clinical trial identification

NCT03733990.

Legal entity responsible for the study

Faron Pharmaceuticals LTD.

Funding

Faron Pharmaceuticals LTD.

Disclosure

P. Bono, P. Jaakkola, S. Shetty, Y.T. Ma, M.J.A. de Jonge, D. Robbrecht, A.R. Minchom, A. Pal, C. Yap, A. Pasanen, T. Skytta, A. Thibault, R. Cruz, J. Koivunen: Advisory/Consultancy: Faron Pharmaceuticals. M. Jalkanen: Shareholder/Stockholder/Stock options, Full/Part-time employment, Officer/Board of Directors: Faron Pharmaceuticals LTD. S. Jalkanen: Advisory/Consultancy, Spouse/Financial dependant: Faron Pharmaceuticals LTD. M. Hollmén: Advisory/Consultancy, Shareholder/Stockholder/Stock options: Faron Pharmaceuticals LTD. J. Mandelin, M. Karvonen: Shareholder/Stockholder/Stock options, Full/Part-time employment: Faron Pharmaceuticals LTD.

1 tykkäys

Ei sellaista, joka ei olisi tullut ilmi tämän viikon konferenssissa (kts. viestiketjua vähän ylempää).

1 tykkäys

Faronin verkkosivusto on paivitettu.

6 tykkäystä

Pohdinta(lue:salaliittoteoria)
Skippaa viesti suosiolla jos sinua tympäsee tai mielesi pahoittuu amatööriajattelijan aamuisista spekulaatioista <3

Ilman minkäänlaista lääketieteellistä/lääkealan osaamista olen pohdiskellut seuraavaa:

Solidritytrialin tutkimuksen kulku vaikuttaa odotettua hitaammalta. Ainakin oma mielikuvani KYSEISEN lääketutkimuksen etenemisestä oli optimistisempi, vaikka tiedostan toki, että lääketutkimusprosessi on perinteisesti hidasta ja aikaa vievää.

No, koska sattuneesta syystä itseäni kiinnostaa faronin traumakinen kohtalo, olen lähestynyt asiaa arkijärjen ja saatavilla olevien uutislähteiden näkökulmasta.olen seurannut tätä covidlääke-skeneä viime keväästä kohtuu intensiivisesti.

Asiaan:
Interferonien käyttöön ja saatavuuteen liittyy ongelmia. Saatavuutta rasittaa sen käyttö muiden tautien hoidossa, kuten Ms-taudin hoidossa. Asiaa käsitellään mm. :point_right: https://www.washingtonpost.com/science/2020/08/31/interferons-coronavirus-immune-boost/#click=https://t.co/11Sk5eMdnl

Jos interferon beta-1a pohjainen lääke (esim. faronin traumakine) osoittautuisi toimivaksi koronavirustaudin hoidossa, herää ainakin itselleni pari mielenkiintoista kysymystä:

  1. Millaisia paineita kyseisen lääkeaineen kysyntään kohdistuisi? Jos/kun sanonta “rahalla saa ja hevosilla pääsee” pitää paikkaansa, rikkaat maat kahmisivat kaiken kerman päältä alta aika yksikön. Tulee mieleen keväällä tapahtunut maskiruletti, jossa mm. Jenkkien dollarit puhuivat kovaa kieltään. Köyhät ja usein ongelmissa eniten rypevät maat jäisivät kenties ilman. Tätä ei WHO ainakaan halua.

  2. Mitä tapahtuisi ihmisten innokkuudelle osallistua erilaisiin lääketutkimuksiin, jos tiedossa olisi, että markkinoilla on tautiin toimiva lääke olemassa? Oma mutu on, että innokkuus laskisi merkittävästi. Tämä johtaisi kenties siihen, että kohdan 1. ongelma kertautuisi uudelleen, ja potentiaalisesti (tässä tapauksessa) interferonejakin parempia lääkkeitä olisi vaikeampi saada tutkittua. Ihmiskunnalla olisi liiaksi katse interferoneissa, ja ainakin hetkellisesti olisi käsillä suuri niukkuus. En tiedä interferonien tuotannosta tuon taivaallista, joten en osaa ottaa näkemystä siitä, kuinka nopeasti markkina korjaisi tilanteen edes jotenkin (interferonien tuotannon näkökulmasta).

Nämä kaksi edellä mainittua pointsia luovat mielestäni motiivin ostaa aikaa jonkin toisenkin, ja mahdollisimman monen toimivan lääkkeen löytämiseen tutkimusdataa panttaamalla, ja näin voitaisiin kenties helpottaa näitä (täysin kuviittellisia/spekulatiivisia/fiktiivisiä) olosuhteita. Olisiko tällainen panttaaminen eettisesti hyväksyttävää? Voi olla, että lyhyellä tähtäimellä ihmishenkiä säästyisi, mutta entä pidemmällä aikavälillä, jos lääketutkimukset vaikeutuisivat? Vaikea kysymys ja en todellakaan tiedä vastausta.

Tässä linkki uutiseen heinäkuulta, jossa viitattiin tutkimusdatan väliaikaistuloksiin: https://www.indiatoday.in/amp/world/story/who-sees-first-results-from-coronavirus-drug-trials-within-two-weeks-1696848-2020-07-04

Kuolleisuutta vähentäviä lääkkeitä on onneksi löytynyt, esimerkkinä steroidipohjainen deksametasoni. Muttei mitään radikaalia löydöstä ole tehty.

Kovin nopeasti WHO kykeni osoittamaan hydroksiklorokiinin toimimattomaksi. Lopinaviiri/ritonaviiri poistettiin tutkimuksista, tosin hieman myöhemmin, mutta kuitenkin jo muutama kuukausi sitten.

Remdesiviirin tutkiminen jos jokin tuntuu takkuavan. Sitä on jo käsittääkseni aika laajasti tutkittu, eikä vieläkään oikein vaikuta olevan viimeistä sanaa sanottu, muuta kuin että on kovin kallis lääke ja voi lyhentää toipumisaikaa.

Interferoneista vielä: faronin traumakine voi olla vaikutuksiltaan erilainen, kuin muut täysin samaan lääkeaineeseen, siis interferon beta-1a:han perustuvat lääkkeet, koska toimitustapa on erilainen (suonensisäinen vs.ihon alle pistettävä). Tämä saattaa tietysti olla myös yksi syy tutkimusaineiston julkaisun hitaudelle, että on erilaisia vaihtoehtoja. Mutta se, että interferon beta-1a haara on vielä mukana tutkimuksissa on mielestäni erittäin positiivinen signaali siinä mielessä, että toimimattomien lääkkeiden kohdalla WHO on kyllä melko nopeasti kyennyt tekemään johtopäätöksensä tutkimuksen jatkamisesta.

Mutta spekulatiiviset foliojohtopäätelmät:

Voisiko WHO olla tiennyt jo jonkin aikaa mahdollisesta toimivasta lääkkeestä tai hoitomenetelmästä, mutta tutkimustulosta pantataan siksi, että tällä katsotaan saavan suurempaa kokonaishyötyä syystä, että
a) interferonien saatavuus heikkoa
b) se käynnistäisi valtavan kilpailun ko. hoidosta ja interferoneista yleensäkin ja pienet jäisivät jalkoihin
c) tutkimuspotilaiden into osallistua muiden mahdollisten potentiaalisten hoitomenetelmien lääketutkimukseen heikkenisi, kun olisi tieto toimivasta hoitomenetelmästä

Loppuun: pidän itse todennäköisempänä sitä, että tutkimusdatan julkaisemattomuus johtuu muista syistä kuin edellä kuvatusta, mutta tulipahan vaan mieleen tuollainenkin. Lisäksi voi olla, että Faron on turska, joka on tuomittu epäonnistumaan jälleen, mutta mene ja tiedä. ajatteluani saa tietysti ampua alas. Kehut ei kehitä. Kriittiset huomiot kiinnostaisi kovasti aiheen ympäriltä. Ja itseltäni ohi menneet seikat jne.

Hyvää maanantaita itse kullekin.

4 tykkäystä

Pidän todennäköisempänä salaliittona sitä että Trump järjestää uuden holokaustin kuin että WHO panttaa tuloksia tarkoituksella. Lisään vielä että tämmöiset kommentit pistää kyllä miettimään että pitäisköhän vain luopua koko lapusta kun niin sakeaa porukkaa tähän tuntuu sijoittavan.

Kiitos palautteesta Jorma hyvä. Mukava kun otit kantaa​:blush:. Hygieniasta huolehtiminen on ihan ok. Parempaa päivänjatkoa sinulle :pray:

1 tykkäys

Aika vihamielistä kommenttia. Mielestäni tuossa oli ihan hyvääkin pohdintaa, vaikka uskonkin, että esimerkiksi valmistusaineiden tilaaminen WHOn toimesta ei voisi jäädä muilta huomaamatta.

Minkä takia osakkeesta pitäisi luopua silloin, kun ”sakeaa” porukkaa sijoittaa osakkeeseen? Jos oletuksesi olisi paikallaan (ja olisit jotenkin saanut arvioitua kaikki osakkeen omistajat ja laittanut heidät omalle sakea-mittarillesi), niin eikö juuri silloin sinun pitäisi vakavasti harkia nostavasi osakkeen painoarvoa salkussa?

Kommenttisi perusteella tiedät osakkeesta enemmän kuin markkinat keskimäärin, mitä en henkilökohtaisesti jättäisi hyödyntämättä. Toisaalta sijoitusstrategiaani ei kuulu toisien osakkeen omistajien arviointi…

12 tykkäystä

Uutinen Intiasta - https://www.sakaltimes.com/pune/covid-19-pune-critical-patients-get-army-hospital’s-attention-55830

9 tykkäystä

Toinenkin:

3 tykkäystä

Aika vähän tuolla avataan mitään. Potilaita x määrä joista kotiin päässyt x määrä ja ainakin osa ehkä saanut remdesivir ja osa ehkä interferon. Ei kerrota edes osuuksia mikä kunta hyötyi mistäkin, jos hyötyi. Toki mainitaan Solidarity, mutta…

1 tykkäys

1650 Covid potilasta, joista
palautumisaste 81%.

Luitko jutun? Mainitaanko siellä, että 81% olisi toipunut Interferonin, Remdesivirin, vaiko yhdistelmän ansiosta? Minusta siellä ei kerrota sitä tärkeintä. Toipuneita on, mutta antaako se olettaa sen olevan esim. Interferonin ansiota? Ei.

Pidän itsestään selvänä että interferon, muistaakseni interferonista on tullut jatkuvasti positiivisempaa palautetta, mutta jaksan odotellaa vielä jotain varmempaa tietoa

1 tykkäys

Ok
“sairaalaan joutuneille potilaille, joilla on oireenmukainen Covid, annetaan joko Remdesivir tai Interferon Beta 1 a -injektioita, jotka W…”
Uskoisin traumakine

Äkkiseltään googlattuna

“Approximately 80% of patients hospitalized with COVID-19, and 60% of those admitted to intensive care units (ICUs), survive.”

Tuossa 81% on varmasti mukana myös tehohoitopotilaat joten kuulostaahan se jonkun verran paremmalta tulokselta näiden hoitojen kanssa kuin keskimäärin muuten. Mutta ei tuosta tosiaan voi päätellä mitään kummankaan solidarityssa mukana olevan lääkkeen tehosta.

2 tykkäystä