Tuli tuossa mieleen että voiko Hanskan exitti Suomesta/euro-alueelta ja Sammon yllättävät Nordea lisämyynnit liittyä toisiinsa epäsuorasti? Eli että nyt on jonkinlainen “joukkopako” euro-alueen terveistä pankeista… Onko tulossa joku niin älytön regulaatio tai yhteisvastuu ettei kannata tässä sektorissa olla lainkaan? Mitä sanoo @Sauli_Vilen tähän spekuleissöniin
vastaan vaikka kysyt Saulilta. Handelsbankenin suomi ja tanska toiminnot ovat sivukonttoreita. eli ne ei kuulu pankkinuioniin. noi tulevat Basel3 päivitetyt säännöt tulevat koskemaan kaikkia pankkeja, mutta en voi uskoa poliitikkojen olevan niin pihalla että “heikkoja” skandipankeja pitää pääomittaa suhteessa enemmän kuin vahvoja italialaisia pankkeja niin kuin nyt näyttäisi.
1 tykkäys
Kiitos vastauksesta. Miten näet valuuttariskin? Voisiko euron tulevaisuus jollain tapaa huolettaa pankkeja?
bullero ajatuksena ei. onhan täällä Deutchland uber alles.
1 tykkäys
Jos tässä olisi tuosta kysymys, niin eiköhän Sampo olisi kipannut koko 10% Nordeaa suoraan laitaan 
Vakavasti ottaen en tosiaan näe näillä yhteyttä keskenään. Hanska irtantuu rönsyistä ja kanavoi pääomat Ruotsiin. Tuo erittäin hölmö neuvottelutaktiikka johtunee siitä, että nuo myytävät liiketoiminnat ovat aika pieniä ja Hanskalle tämä on itseasiassa pienempi asia kuin meille täällä Suomen finanssikentässä 
Nordea-myynnit ovat minulle edelleen mysteeri, en oikein osta tuota selitystä että kurssitaso oli hyvä (miksette sitten myyneet enempää?). Keskiviikon infossa saadaan varmasti lisätietoja tuohon liittyen 
Todennäköisesti ei mitään smoking gunia kuitenkaan ole.
Eihän euroalueen pankeissa tai niiden toimintaympäristössä ole tapahtunut mitään dramaattista lyhyellä aikavälillä. Joo yhteisvastuu etenee, mutta tämä on ollut tiedossa. Etelä-Euroopan pankkien tila ei ole oleellisesti muuttunut, mielestäni riskitaso on ehkä jopa tullut alas, kun talouskasvu korjaa jonkin verran ongelmia (toki rakenteelliset ongelmat ovat ja pysyvät, mutta kyllähän talouskasvu pienentää NPL tasoja ja kasvattaa pankkien omia pääomia yms.). Tulopuolta tarkistellessa tuo korkojen nousuhan sataa pankeille suoraan laariin (näkyy myös pankkien hinnoittelussa).
8 tykkäystä
Tässä parin viikon takaa hyvä osoitus siitä, että varainhoitajan hintalaput saattavat kohota hurjiin numeroihin JOS olet oikeasti hyvä siinä mitä teet. Eli EQT ostaa terveyspuoleen erikoistuneen managerin jolla on 2,2mrd AUM ja 34 työntekijää. Kauppahinta 450m (+25m earnout ja tiimi saa pitää osan tulevaisuuden voitonjako-osuustuotoista). Kaupan tunnusluvut:
Hinta per työntekijä: 13 MEUR (eQ:n vastaava luku noin 11 MEUR, muut finayhtiöt vain yksittäisissä miljoonissa)
Hinta per AUM: 20% (ihan älyttömän korkea kun perinteisessä varainhoidossa nyrkkisääntö hinnoilla on muutama prosentti. Titaniumin Hoivarahaston laskennallinen hintalappu on tätä 20%:n tasoa).
Hinta per liikevaihto: 13x (eQ about tällä tasolla)
EV/EBITDA on kuitenkin “vain” 19x, koska firma on niin hurjan kannattava (EBITDA ~65%). Tämä ei oikeastaan edes ole mikään överikallis hinta laadukkaasta vaihtoehtomanagerista.
Näissä toki hyvä huomioida, että tuossa 2,2mrd AUM:ssa todennäköisesti tosi paljon ns. “sisällä olevia” voitonjakotuottoja koska rahastot ovat performoineet tosi hyvin ja tuolla sektorilla voitonjaot voivat olla tosi isoja IRR:n isosta hajonnasta johtuen. Näin ollen nuo numerot eivät kerro koko totuutta siitä mitä EQT todella osti. Anyway hyvä muistutus siitä, että mihin tällä alalla voi päästä jos olet oikeasti se “kukkulan kuningas”
14 tykkäystä
Mitäs porukka mieltä finanssialan teknologia yhtiöistä? Visa ja Mastercard pakitelleet houkuttelevasti. Samoin disruptorit Paypal ja Square. Itse tykkään alasta, joskin pidän todennäköisenä, että katteet tulee olemaan kilpailun vuoksi tiukassa. Yhtiöthän raportoi toki varsin kovia proft margineja, mutta näiden liikevaihto tulee ymmärtääkseni enimmäkseen heidän perimistään veloituksista ja kate suhteessa kokonaismaksuvolyymiin on sitten desimaalipisteiden takana.
Toinen finanssipuolen yhtiösektori joka kiinnostaa kovasti on listatut pörssit. Esim. Euronext, Deutsche borse, Nasdaq… Näissä mukavaa jonkin asteinen vastasyklisyys, eli tekevät rahaa volyymilla myös laskeviin kursseihin. Näkeekö jengi disruptoreja näille?
Molemmat näistä mielestäni erinomaisia sektoreja mahdollista inflaatiota vastaan, koska volyymi kasvaa inflaation myötä, mutta kulurakenne vastaavasti hyvin vähän. Arvostustaso on tupannut aina olemaan korkea.
4 tykkäystä
Omaan makuun nämä on liian korkealle hinnoiteltuja. Tuntuu että markkinoille tulee paljon uusia pelureita, osa kryptoyhteyksillä. Tarvitaanko 10 vuoden päästä enää luottokortteja lainkaan, vai maksanko vain iPhonella ja Apple Paylla, joka linkitetty suoraan pankkiin? Tai jollain muulla, jota ei tänään vielä ole edes keksitty? Tähän suuntaan nimittäin tunnutaan menevän. Jopa ‘muinaisjätti’ ebay velottaa ja tilittää kuukauden ostot ja myynnit suoraan pankkitilille. Paypal ja Square on itselle vähän houkuttelevempia liiketoimintoina, sillä ne pystyvät hyvin lisäämään vaikka kryptot valikoimiinsa ja ovat aina olleet internet-firmoja, mutta ei niilläkään ole mitään erityistä kilpailuvalttia historian lisäksi. Mutta P/E 45:ssä tai 200:ssa?. Ei kiitos.
Pörssejä pidän mututuntumalla paljon mielenkiintoisempina, mutta nekin on kovien nousuaikojen (eli runsaat treidauksen) jälkeen P/E 20-30 arvoissa, mistä on vaikea nähdä ihan hirveästi upsideä. Ja toki pörssitkin ovat toimiala, jolle voi tulla uusia digitaalisia häiritsijöitä. Kuka tietää, ehkä 10 vuoden päästä on joku Googlen global exchange, jossa kaikki maailman osakkeet treidaa 24/7.
3 tykkäystä
Kiitos tästä hyvästä katsauksesta, mielenkiintoinen insight! @Sauli_Vilen & @Matias_Arola
Toivomuksena, eikös tuo tulosvertailu olisi parempi tehdä suhteellisena (% eikä €)? Samaan käppyrään olisi muuten kova saada liikevaihdon/AUM:n kasvu-%…
7 tykkäystä
Seuraavaksi odotellaan että Danske alkaa puhua toimintojen myynnistä.
Täysin villi kortti voisi olla kanssa jonkinlainen HandelDansken jossa Danske spinnaa suomen toiminnot ulos konsernista joka fuusioituisi Handelsbankin kanssa Suomessa.
Eihän tällä päivittäiseen toimintaa ole käytännössä mitään merkitystä, mutta lisäähän se taas regulaatiota jos pitää EKP:n eikä nukkuvan Fivan alla toimia.
3 tykkäystä
Ja Nallen Sampo myy loput Nordeat ostaa puljun ja nimeää SampoPankiksi. Tai vaihtoehtoisesti listaa Mandatum Pankin pörssiin ja integroi HandelDansken siihen.
5 tykkäystä
Danskestahan on ollut säännöllisin väliajoin huhuja, että olisivat halukkaita myymään tuon Suomen liiketoimintansa. Ongelmana taitaa tuossakin olla, että ostajia ei ole. Tuo Hanska+Danske fuusiohan olisi varmasti järkevä, mutta kummallakaan ei vain halua olla se ottava osapuoli 
4 tykkäystä
Tai sitten Danske ja Handelsbanken dumppaavat Suomen toimintonsa myös Fellow Pankkiin Ja samalla Fellow Pankin nimi voitaisiin muuttaa Pankkitoimintojen hautausmaa Oyj:ksi.
EDIT: typo
6 tykkäystä
Kortti on vain sen tilin yksi ilmentymä. Ei taustajärjestelmät niin paljoa muutu ja pelureilla on jo niihin ratkaisut. Ala on varsin säädeltyä ja kallista polkaista yksin pystyyn käyttämättä nykyisien toimijoiden palvelufirmoja joilla on volyymia. Odottelen innolla mitä tulee Euroopan omasta ”kortti”schemestä, EPI:stä.
The latest market rumour of Handelsbanken exit in Denmark is that the most likely buyer is a consortium of three banks, Nykredit, Spar Nord and arbejdernes landsbank, who will then split up the operations. Nordea is behind the rumour. Possible price ca 6,5 Billion Dkk. SHB had allcated ca 5,42 Billion Dkk to Denmark based on their latest report.
I guess this scenario (many buyers, splitting up) is what will happen to Handelsbanken Finland as well.
8 tykkäystä
Handelsbanken is carrying out an interesting transformation at the moment:
-
Exit Finland, exit Denmark
-
The current transformation in Sweden, closing down offices across the country, in order to get the costs down.
-
Sold the card handling business earlier this year (ca 2 billion sek)
-
and today Handelsbanken
Handelsbanken sells properties (Cision)
2021-12-10 08:00
The Bank has entered into agreements to sell three subsidiaries, which own properties located in Gothenburg, Gävle and Umeå, respectively.
The transactions will result in total capital gains of SEK 1.1 billion, which will be recognised as other income on the date of transfer, expected during the first quarter of 2022. The transactions have consisted of the transfer of subsidiaries (holdings for business purposes).
–
Handelsbanken will sit on a lot of excess cash after these listed transactions, and the question is what are they going to do with it, return to shareholders or expand the operations? They cant expand in Sweden, since they have such a big market share already. So that leaves the options of Norway or UK.
The current valuation of SHB is quite attractive. Handelsbanken today trades at ca book value and is cheaper than e.g. Nordea (which usually is not the case). Even though Nordea has good credit quality, it cant be compared to Handelsbanken which has excellent credit quality.
The return on equity is at 10.7%. Exit Fin and Den will highlight the excellence of the Norway and Swedish operations. If I remember correctly, Sweden (which stands for more than 70% of the profits in SHB) has a return on equity percentage of around 17.
9 tykkäystä
Välirauha ensi vuoteen asti. Hyvää Joulua!
6 tykkäystä
Inderesillä on kyllä melkoinen vaikutus (tämän aamuinen yhtiökommentti/aamukatsaus). Sijoituspalveluyhtiöiden kovimmiksi osingonmaksajiksi ensi keväänä ennustetut Evli ja Taaleri ponkaisivat kunnolla laskupörssissä. Varsinkin Evli järjenvastaisesti päivänä jolloin rytisee - kun nuo odotetut osingot eivät olleet edes varsinainen uutinen vaan ennemminkin itsestäänselvyys yritysärjestelyiden jälkeen.
2 tykkäystä
Lisäbonuksena kumpikin yhtiö taitaa jakaa kertaluontoisen osingon, josta kannattaa luonnollisesti maksaa maltaita. Tehokkaiden markkinoiden sanansaattajia koetellaan. 
4 tykkäystä
4 tykkäystä