Finanssisektori -ketju

Et viitsisi kommentoida kahden linkkisi sisaltoa, silla suurella enemmistolla foorumin lukijoista ei ole paasya yli maksumuurin. Kiitos.

PS mista saisi a & o with a dot -nappiksen Vinku-Intiasta ostettuun kannyyn? Ainakin Googlen Gboard vaati niin paljon oikeuksia, ettei kiinnosta.

Tässä tiivistelmää toisesta artikkelista:

Sijoituspalveluyhtiöitä seuraava Inderesin analyytikko Sauli Vilén pitää todennäköisenä, että listatuista yhtiöistä joko Capman, Taaleri, Titanium tai United Bankers tekisivät muutaman vuoden sisällä kokoonsa nähden huomattavan järjestelyn.

”Taaleri yrittää löytää ostettavaa, että saisi pääomarahastoliiketoimintaa kasvatettua, eikä ole poissuljettua, että yhtiö myisi kiinteistöliiketoimintansa, koska se ei mielestäni sovi kovin hyvin kokonaisuuteen.”

Vilénin mukaan Taalerille energialiiketoimintaa sopisi vahvistamaan jokin kansainvälinen toimija.

Toisaalta Taalerin energialiiketoiminta sopisi hänen mukaansa myös hyvin Capmanille. Capmanilla on myös oma kiinteistösijoitustiimi, jolle puolestaan istuisi Taalerin kiinteistöliiketoiminta.

Vilén sovittaa Taalerin vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin perustuvaa liiketoimintaa yhdessä skenaariossa myös UB:lle.

EQ:n todennäköinen polku olisi hänen mukaansa puolestaan kansainvälinen järjestely.

Alexandrialle ei näytä olevan pörssissä sopivaa kumppania Evlin päätettyä ostaa EAB:n, joten ostettavan olisi löydyttävä pörssin ulkopuolelta. Evlin ja EAB:n järjestely on hyvä esimerkki siitä, että järjestelyt voivat perustelluista spekulaatioista huolimatta yllättää. Vilén nimittäin uskoi EAB:n päätyvän ennemmin Alexandrialle.

18 tykkäystä

Ohessa vielä toisesta:

Viime vuosi oli Helsingin pörssi sijoituspalveluyhtiöille hyvä. Markkinoiden nousu kasvatti sijoitusintoa ja toi lisää asiakkaita. Tuotteiden rakenteisiin leivotut tuottosidonnaiset palkkiot toivat lisää tuloja.

Markkinoiden suunta on nyt kuitenkin kääntynyt, ja kuluvaa vuotta dominoinut alakulo tehnyt ympäristöstä varainhoitajille tukalamman. Alkuvuosi on kuitenkin osoittanut markkinoiden lasku kohtelevan Helsingin pörssin sijoituspalveluyhtiöitä eri tavalla, ja toiset yhtiöt ovat asemoituneet markkinoiden laskuun paremmin kuin toiset.

"Yhtiöt ovat menneet kahteen kastiin. Vaihtoehtoisissa sijoituksissa isosti mukana olevilla meni alkuvuosi tosi hyvin ja perinteisissä sijoituskohteissa olevilla on ollut vaikeaa”, sanoo Inderesin Sauli Vilén.

”Vaihtoehtoisissa tuotteissa arvonlaskut eivät tule yhtä nopeasti läpi, lunastaminen on vaikeampaa ja syklit ovat pidempiä. Myös palkkiotasot ovat parempia ja myyntikin vetänyt edelleen hyvin. Pörssissä on ollut verilöyly, ja listaamaton markkina on elänyt eri todellisuutta.”

”Listaamaton markkina ei ole tyhjiössä. Hinnoittelut eivät voi ikuisesti poiketa toisistaan. Totta kai esimerkiksi kiinteistöjen omistaja voi luoda lisäarvoa työllään, mutta jos arvostustasot korjaavat pysyvästi alas tai diskonttokorot ylös, se tulee läpi vaihtoehtoisten tuotteiden arvostuksiin lopulta. Toki eri vaiheissa ja eri tavalla.”

”Mutta eivät yhtiöt pääse nykymarkkinaa pakoon, varsinkin, jos karhumarkkina syvenee, puhumatta kriisiytymisestä. Jos markkina jatkuu sivuttaisena, sijoituspalveluyhtiöt pärjäävät ihan hyvin, osa tosi hyvinkin. Jos markkina lähtisi syystä tai toisesta elpymään, niin kaikki hyötyvät siitä."

Vaihtoehtoiset tuotteet osana hajautettua salkkua ovat kuitenkin todennäköisesti tulleet jäädäkseen, vaikka korot näyttävätkin kääntyneen taas nousuun.

"Vaihtoehtoiset tuotteet ovat osa modernia sijoitussalkkua, tästä on hyvin laaja konsensus, ja tämä on osa evoluutioita. Olisi hölmöä, jos jättäisi salkusta ulos koko listaamattoman markkinan”, Sauli Vilén sanoo.

19 tykkäystä

Kiitokset tiivistelmistä. Hyvää pohdintaa ja selkeää ajattelua!

Tästähän olet puhunut jo pidempään, ja osittain siitä johtuen itsekin hyppäsin tähän kelkkaan hajautuksen vuoksi vajaa pari vuotta sitten. Sopivanlaista/-hintaista sijoitusasuntoa ei tuntunut löytyvän, eikä jatkuvan rallattelun vuoksi halunnut osakemarkkinoille laittaa, kun osakesalkkujen osuus varallisuudesta kasvoi merkittävästi lyhyessä ajassa.

Omakohtainen kokemus (ehkä olen joskus kirjoittanut tiiviisti):
Päädyin käteisen korvikkeena Titaniumin Hoivakiinteistöön. Pahaltahan se tuntui suhteellisten kulujen puolesta, mutta otin vertailukohdaksi varainsiirtoveron (absoluuttinen kulu korkea), perustelun käteisen korvikkeena (sijoituksen pitoaika muutama vuosi, ns. autorahasto eli käytettäisiin tulevaisuudessa hankittavaan henkilöautoon) ja melko vähäriskisyyden niin trackin kuin tulevaisuuden näkymien osalta. 2021 takkiin melkolailla vertailuindekseiltä, mutta tässä kohtaa n. +10% nettotuotto (ei tulevia myyntikuluja huomioitu kun sen aika tulee), niin tämä hajautushan osoittautui melko hyväksi. Ainakin suureen osaan omista suorista osakeomistuksista. :smiley:

Tällainen omakohtainen positiivinen kokemus, so far. Eiköhän kohta Redditin stonksboyt tule kertomaan, että Q121 sijaan Q122 olisi ollut järkevämpi siirto.

Tiedoksi Titaniumin omistajille:
Lähes joka kuukausi tulee puhelua ja tällä hetkellä Baltiaa yrittävät myydä. Perustellen sillä, että osakemarkkinat tulevat vielä alas (vähän turhan jyrkästi ja itsevarmasti omaan korvaan). Puhelut ovat kyllä mieluisia, hyvä asiakastuntuma ja muistaa millainen tilanne asiakkaalla on elämässä, jne. - en ole (vielä) taipunut.

Ja vielä omaa pohdintaa finanssiyhtiöistä:
Osakesalkuissa ei ole tällä hetkellä finanssiyhtiöitä (Sampoa en ole finanssiyhtiöksi oikeastaan koskaan määritellytkään), vaikka tulospohjaiset arvostukset ei näytä pahalta (+oman pääoman tuotot huomioiden). Jotenkin vallitseva hermostuneisuus markkinalla, inflaatio- ja korkotasojen muutokset saavat itselleni sellaisen fiiliksen, että asiakkaat saattavat vielä enenevissä määrin vetää rahoja pois. Onhan tämä iso aukko sektorihajautuksessa, joka tulee paikata. Taalerin ja CapManin myin tuossa viime vuoden ostokiimassa.

Lisäyksenä vielä, että en todellakaan panttaa mitään käteiskassaa. Olen itse asiassa tänä vuonna ostanut enemmän kuin koskaan euromääräisesti osakkeita. Toki ostot tuli aloitettua aivan liian aikaisin, yllätys. Mutta paukkuja vielä on, ja näyttää siltä että tuon Hoivaosuudenkin voi jossain vaiheessa käyttää pidemmän aikavälin sijoituksena paremmin. Enkä tarkoita auton ostamista :stuck_out_tongue_closed_eyes: (ainakaan koko rahalla).

5 tykkäystä

Handelsbanken was first to report its q3 earnings. And what a report :money_mouth_face:

Q3 2022

  • COMPARED WITH Q2 2022

    Operating profit increased by 39% to SEK 7,277m (5,246).
    Return on equity increased to 13.2% (9.9).
    Income grew by 17% to SEK 12,897m (11,040).
    Net interest income increased by 14% to SEK 9,578m (8,389) to its highest ever level.
    Expenses decreased by 1% to SEK -5,121m (-5,148).
    The C/I ratio improved to 39.7% (46.6).
    The credit loss ratio was -0.01% (0.01).
    The common equity tier 1 ratio increased to 19.0% (18.7).

Handelsbankens most important market, Sweden (represents ca 75% of SHB profits) had a cost to income ratio of 29.5%. That is outstanding and entire in a league of its own, as no other competitor comes close to this. Credit losses in Sweden was 0%. The return on allocated capital in Sweden 17.7% (ROE in Sweden 15%) Also Handelsbankens other markets performed rather well.

Based on this also other Nordic banks will perform well in Q3 (although Nordea and SEB has more market exposure than SHB)

Edit: Even Handelsbanken Finland (which proves to be very difficult to sell) turned to profit in q3: profit before tax of 202 Million SEK (q2 2022 showed a loss of 94 Million SEK). On a year on year basis SHB Finland actually increased its lending: loans to the public 6.5% increase and loans to housholds 2.1% increase

20 tykkäystä

Pienimuotoinen finanssisektoriuutinen viikonloppua vasten: Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi siirtyy Finanssialan toimitusjohtajaksi

”Uudessa tehtävässä pyrin vaikuttamaan finanssialan lainsäädäntöön. Suurin yksittäinen aihepiiri on EU:sta tulevaan sääntelyyn vaikuttaminen”, Ahosniemi sanoo.

Sen lisäksi hän aikoo olla myös yhteiskunnallinen keskustelija ja puolustaa kansankapitalismia.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kauppalehden-vastaava-paatoimittaja-arno-ahosniemi-siirtyy-finanssialan-toimitusjohtajaksi/d73fd353-9efc-4a37-8342-98559378312d

6 tykkäystä

Evliltä hyvä teksti PE-rahastoista (vaikka onkin toki tehty firman omasta näkökulmasta). Tuo PE-salkkujen arvonmäärityskohta erityisen relevantti sektorin firmojen kannalta. Private equity avaa sijoittajalle pääsyn kiinnostaville sektoreille ja listaamattomiin yrityksiin

5 tykkäystä

@Alex_af_Heurlin1 erinomainen juttu missä ihmetellään vaihtoehtoisten arvonmääritystä: https://www.hs.fi/talous/art-2000009168519.html?share=4974938eebe4d721c1c1d350efe5d0b2

Ohessa myös oma koronakriisissä kirjoitettu ketju, mikä edelleen ajankohtainen:

10 tykkäystä

Alex Hesarilta jatkaa ansiokasta penkomistaan tästä PE:n arvostusdilemmasta:

8 tykkäystä

Ahkera veronmaksaja tuo finanssisektori.

5 tykkäystä

PE-valuaatioista ja paljon muusta PE:hen liittyvästä lisää meidän tuoreessa podissa :radio: :speaking_head: inderesPodi 135: Pääomasijoittaminen, vieraana Pia Kåll | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus

11 tykkäystä

Tuskin Juurikki malttaa odottaa, että pääsisi kuuntelemaan ehkä jo sunnuntaina. P/E ei tosiaankaan kerro niin paljon, kuin tulostuotto E/P.

Olipa muuten poikkeuksellisen hyvä, kiinnostava ja informatiivinen podi! :pray:

5 tykkäystä

Hhmmmm…

Mielenkiintoinen artikkeli pääomarahastoista ja vertauksia pahamaineisiin CDS:iin.

6 tykkäystä

Aina kun uudelleenpaketoidaan hirveä läjä epäilyttävää tavaraa isoksi pinoksi uudelleensiivutettavaksi, hälytyskellot alkaa kilkattaa että tässä yritetään haudata/hajauttaa riskiä. Toimii niin kauan kuin vain yksittäiset pinossa olevat velat kosahtelevat. Sitten kun tulee kosahteluaalto niin hyvin nopeasti “täysin turvallinen” sijoitustuote muuttuu radioaktiiviseksi jätteeksi.

3 tykkäystä

Tuossa ei nyt lukenut että mikähän tämän markkinan suuruus on? Tai en ainakaan huomannut. CDO:t ja CDS:t joiden underlying oli CDO, oli ennen finanssikriisiä valtava markkina ja aiheutti sen takia suuren systeemiriskin.

Muuten ihan mielenkiintoista. Nuo rakenteet varmaan edelleen luokitellaan Vasicekin mallilla homogeeniselle portfoliolle, joka perustuu Gaussisuus olettamaan copula funktiossa, vaikka parempia vaihtoehtojakin olisi olemassa. Gaussiset copulat ei oikein mahdollista realististen riippuvuusrakenteiden mallinnusta.

Näkisiköhän blummalta noiden markkinoiden kokoa?

1 tykkäys

Havainnollistava kuva varainhotajien kokoluokasta maailmalla.

18 tykkäystä

Credit Suissea ei näy, taitaa olla asiakkaat kaikonneet :smiley:

Legal & General on jännä, ui tutkan alla. Oletko siihen tutustunut?

1 tykkäys
4 tykkäystä

Handelsbanken pääsee Tanskasta pois, milloinkohan Suomen toiminnoille löytyy ostaja…

10 tykkäystä