Onkohan kilpailuviranomaisilla sanomista siihen kuka mahdollisesti voi ostaa? Nordealla ja OP:lla aika iso osa kakusta ja tätä tuskin viranomaiset haluavat isommaksi ainakaan yrityskauppojen kautta. Eipä taida kumpikaan olla kiinnostunut edes
3 tykkäystä
En ole tutustunut, ihan uusi nimi minulle 
Evlin sijoittajapäivän esityksessä oli mielestäni mukana oikein mallikas markkinakatsaus kotimaiseen varainhoitokenttään. Lisäksi Maunu kuvaili tuossa esityksen lomassa erinomaisesti mitä hyvältä varainhoitajalta vaaditaan nykypäivänä. Toimialasta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä läpi, vaikka itse Evli ei kiinnostaisikaan.
11 tykkäystä
Tosi vaikea nähdä, että OP tuota voisi ostaa hurjan markkinaosuuden johdosta. Nordealla voi myös olla sama ongelma ja vaikea nähdä, että Nordea tuosta olisi muutenkaan kiinnostunut. Kyllä se todennäköisin ostaja löytyy muualta.
Mitä pidempään tämä prosessi kestää, niin sen paremmaksi muuttuu ostajien tilanne. Tuo omaisuuserän laatu heikkenee (osaajat ja asiakkaat vuotavat) ja samalla Hanskalla on paine hyväksyä huonompin diili. Mitä alemmas hinta valuu, niin sitä enemmän erilaisia tahoja voi lyödä spekulaatioissa pöytään. Tuossa on kuitenkin tarjolla hurja määrä pääomaa ja jos siihen pääsee käsiksi “pennies for a dollar” tasolla, ei kaupan rahoitus ole enää kovinkaan kummoinen haaste ja edellytykset omistaja-arvon luomiselle nousevat tosi korkeiksi.
18 tykkäystä
Mielenkiintoinen twiittiketju PE-jätti Blackstonesta ja tarkemmin sen kiinteistörahastoon liittyvästä “joukkopaosta”. Blackstonen osake reagoi voimakkaasti alaspäin tähän uutiseen aiemmin viikolla.
2 tykkäystä
Ostetaan pois kuleksimasta. Äkkiäkös Inderesin foorumin sijoittajarinki tarvittavat rahat järjestää omasta taskusta ja lainan takauksina. 
12 tykkäystä
Saattaa olla valvovalla viranomaisella ihmettelemistä, kun ”Juurikki ja Foorumilaiset” ilmoittautuu tarjouskilpailuun 
18 tykkäystä
Aika outoja juttuja kirjoitti Hesari tänään.
“KANSAINVÄLINEN järjestelypankki BIS varoittaa, että eläkerahastoilla ja muilla rahoitusyhtiöillä on yli 80 000 miljardia dollaria eli yli 75 000 miljardia euroa ”salaista” taseen ulkopuolista velkaa valuuttaswap-johdannaisissa eli valuutanvaihtosopimuksissa.”
IFRS vaatii sovittujen vuokrasopimusten merkitsemisen taseeseen velaksi, muttei näitä swap-johdannaisia? Voiko näin tosiaankin olla?
7 tykkäystä
Kun kyse on swapeista, niin lähtökohtaisesti kummankin legin NPV on alussa sama. Se kunkin vastapuolen position NPV sitten elää kurssien ja korkojen myötä.
En ole ennen miettinyt FX swappeja, mutta olettaisin niiden toimivan jotenkin niin, että minä vaihdan Goldmanin kanssa vaikka euroja dollariksi, ja sovimme että vaihdetaan takaisin jonkin ajan päästä. Tässä minulle siis syntyy dollarimääräinen velka ja Goldmanille eurovelka. Näistä sitten maksetaan sovittua korkoa, ja palautetaan lopussa korkoineen. Tuota usd velkaa ei varmaankaan tarvitse raportoida sellaisenaan koska se on tavallaan täysin kollateralisoitu sillä eurosaamisella. Swappien käypäarvo pitää raportoida IFRS 7 mukaisesti kyllä, mutta tässä on kyse siitä sen sopimuksen NPV:stä.
Ongelma minulle voisi swapista tulla jos kurssit ja korot liikkuvat todella epäoptimaalisesti minun kannalta, ja mitä tuo BIS varoittelee, että lyhyen aikavälin dollari velkoja on paljon suhteessa dolallarin tarjontaan.
2 tykkäystä
Siis vähemmän riskiä kuin jossain CDO:ssa (collaterial debt obligation)? Nehän yllätti silloin joskus koko systeemin, mutta niin pitkä aika sitten, ettei suurin osa muista koko juttua, sillä eihän näistä asioista lapsille kerrota.
Uskoisin että vähemmän. Onhan tuossa likviditeettiriskiä, mutta kunhan fed hoitaa tehtävänsä jos likviditeetti kuivuu, niin kaiken pitäisi olla kunnossa. (Kosketan puuta)
CDO:ssa suuren systeemiriskin aiheutti minun mielestä pitkälti huono mallinnus (Gaussinen Copula jolla liian ohuet hännät), jonka vuoksi kasa huonoja lainoja näyttikin liian hyvältä, ja tämä pääsi tavallaan yllättämään kun asuntokupla puhkesi, talous sakkasi ja ihmiset defaulttasi lainansa. Lisäksi CDO itsessään oli jokseenkin läpinäkymätön tuote ja sen päälle rakennettiin vielä synteettisiä CDO:ta joissa underlying oli jokin CDO indeksi. En oikein näe että näissä samanlaista riskiä olisi.
Tuossa 80 000 miljardin luvussa pitää tosiaan muistaa siis että tuo on sen yhden legin arvo. Toinen samanlainen legi eurovelkoja on olemassa toiseen suuntaan. Suurin riski on likviditeettiriski.
3 tykkäystä
BIS tarkastelee tässä riskiä nimenomaan Fedin näkökulmasta. Fedä kiinnostaa lähinnä dollarit, ja siitä näkökulmasta EUR/USD swap on lyhytaikainen dollarimääräinen laina (repo) jossa vakuutena on läjä euroja.
Kun swapit eivät ole taseessa, niiden kokonaismäärää ja erääntymispäiviä on vaikea tilastoida, ja Fedin on vaikea ennakoida milloin iso joukko eurooppalaisia finanssitaloja haluaa isoa määrää dollareita samanaikaisesti.
Tämä oli akuutti ongelma sekä finanssikriisissä että koronakriisissä. Kriisin hallintaa vaikeutti molemmissa tapauksissa se että dollareita tarvittiin siellä missä ei ole välitöntä pääsyä Fedin tukimekanismien ääreen (sillä niitä tarvittiin Yhdysvaltain ulkopuolella) sekä se, että avun tarpeen volyymi ei ollut päätöksenteon hetkellä tiedossa.
Referoin yllä BISin raporttia. Asiaa käsitellään PDF-sivuilla 76-81.
Tämä on siis systeemiriski, ei niinkään yksittäiseen yhtiöön liittyvä riski. Jos Fed ei onnistu tarjoamaan apua oikea-aikaisesti ja riittävällä volyymilla, iso osa Yhdysvaltain ulkopuolisesta finanssimaailmasta saattaa joutua USD-maksukyvyttömäksi yhtä aikaa. Tämä sitten näkyy välittömästi rapakon takana swap-vastapuolien likviditeettiaseman yllättävänä heikkoutena.
Toki ihmettelen minäkin miksi niitä legejä ei merkitä taseen eri puolille, eihän saamisia ja velkoja yleensä netoteta.
5 tykkäystä
Asian hyvä puoli on, että USA:n ja EU:n ja niiden valuuttojen keskinäisriippuvuus on näin vahvistettu 75 000 000 000 000 -kertaisesti. 
Eikä siinä vielä kaikki, sillä tämä on linkityksistä vain yksi, eikä edes vahvimpia.
Niinhän se piti keskinäinen kauppaan perustuva riippuvuus olla myös EU:n ja Venäjän välillä. 
Kiitos asiantuntevista vastauksista talouskouluja vaille jääneelle Juurikille ja.
Hyvää Suomen itsenäisyyspäivää ja pyhän Nikolauksen (mehtikanojen ja purjehtijoiden suojelijan) päivää!
1 tykkäys
Swapit ja muutkin johdannaiset ovat sopimuksia, eivät velkaa eivätkä omaisuutta. Ne eivät tuota mitään muuta kuin korkoeron. Niillä vaihdetaan korkoriskiä valuutasta tai maturiteetista toiseen ja hallitaan taseessa jo olevien omaisuuserien korkoriskiä. Taseenhallinta on jatkuva prosessi jossa swappeja voi kertyä pankille huomattavia määriä. Jos ne kirjattaisiin taseeseen, taseet paisuisivat kuin pullataikina. Ja tosiaan kun merkitys raportoivan pankkin luotettavuuden kannalta on melkein olematon, suoraan taseisiin niitä ei ole hyvä kirjata. Toki systeemiriski-näkökulmasta hyvä olisi raportoida ne jotenkin muuten.
@Marianne_Palmu tietää varmasti minua paremmin.
Edit: lisätään tietenkin @Sauli_Vilen
1 tykkäys
Taidat tässä puhua korkoswapeista. Ne ovat erilaisia otuksia, sillä niissä mitään pääomaa ei liiku. Tässä on kyse valuuttaswapista jossa pääomat vaihtavat omistajaa. Tämä ero käsitellään linkittämässäni raportissa.
Vertaus repolainaan ei ollut omani vaan BIS:n tutkijoiden. Sekin löytyy linkittämästäni raportista.
1 tykkäys
Onko siinä muutakin eroa korkoswappiin kuin että mukaan tulee valuuttakurssiero?
Periaatteessa FX Swapissa vaihtaa valuutta käsiä. Eli minä maksan vaikka GS:lle euroja, ja he maksavat minulle dollareita, ja korot maksetaan kunkin valuutan jonku standardikoron mukaan. Lopussa maksamme takaisin valuutat. Quanto IR Swapit sellasia sopimuksia joissa ei tuota valuutanvaihtoia tapahdu vaan korko maksetaan jollekkin notionaalille, muutaa payoff tavallaan sama kun FX swapissa, eli maksetaan kahdelle erivaluutan käyrälle korkoa.
Olen ymmärtänyt että currency ja fx swapit on juuri sitä varten ettei valuutanvaihtoa tarvitse tehdä. Mikä niiden funkio sitten on?
Luin vähän tarkemmin asiasta, ja ilmeisesti FX swapissa siis on spot transaktio, ja forward transaktio ajanhetkellä nolla. Eli toisinkun oletin, tuo takaisinmaksun rate ei ole kelluva. Eli funktio on suojautua FX riskiltä kun tiedetään että tulevaisuudessa halutaan vaihtaa saadut dollarit takaisin euroiksi.
Sehän on selvä. Minun piti oikeastaan kysyä @Ibidem miksi fx swap on luonteeltaan niin erilainen kuin ir swap että se pitäisi olla taseessa eri tavalla. Eli mitä järkeä koko johdannaissopimuksessa on jos se vaatii pääoman liikuttamista?