Finanssisektori -ketju

Nyt aletaan mennä minun tietojeni ulkopuolelle. Spekuloin kuitenkin tuon BIS-raportin pohjalta.

Käsittääkseni FX swapin tarkoitus on hankkia vierasta valuuttaa lyhyeksi määräajaksi kiinteällä kurssilla. Esim. firma ostaa Yhdysvalloista härpättimiä dollareilla ja myöhemmin sitten myy Yhdysvaltoihin tuunattuja härpättimiä edelleen dollareilla. Yhtiö käyttää swapia rahoittamaan tämän väliaikaisen dollaritarpeen.

Swapien välittäjällä on suuri määrä swapeja välityksessä monille asiakkailleen, joten se käytännössä päätyy uudelleenrahoittamaan uuden swapin spotin vanhan swapin forwardilla jatkuvasti ja isoilla volyymeillä.

BIS-raportissa mainitaan myös että joillakin rahoitusalan ei-pankkitoimijoilla on tapana pyörittää pitkäaikaista valuuttarahoitustarvettaan uudelleenrahoittamalla toistuvasti FX swappeja.

Kuulostaa aika lailla lainoilta, eikös?

Korkoswapit puolestaan ovat puhtaasti hedgetuotteita (isojen firmojen korkosuojauksen tai korkovedonlyönnin väline). Niitä ei siis käytetä rahoitusvälineinä.

1 tykkäys

Olen tekemässä korkosijoittamisesta/korkomarkkinasta podia ensi viikon tiistaina. Onko täällä aiheita mitä haluaisitte meidän käsittelevän? Ainakin seuraavia asioita ajattelin käsitellä:

  • Voitko avata minkälaista on ollut olla korko salkunhoidossa nollakorkoaikana?
  • Voiko kertoa miten brutaali muutos meillä tapahtui korkomarkkinoilla 2022?
  • Minkälaisia korkotuottoja markkinalla on tällä hetkellä tarjolla?
  • Uskotko että korot ovat palanneet sijoitussalkun tukijalaksi?
  • Jos näin, niin nähdäänkö me korkojen renesanssi mikä tarkoittaisi korkotuotteiden vahvaa uusmyyntiä tulevina vuosina? Mistä omaisuusluokista tämä on pois?
  • Miten yksityissijoittaja voi sijoittaa korkoihin?
  • Miten salkunhoitaja luo lisäarvoa korkomarkkinoilla?
31 tykkäystä

Osakesijoittajan perspektiiviä korkosijoituksiin voisi tuoda esille. Itselleni sijoitusvaihtoehdot ovat olleet nolladuraation korkosijoitus eli käyttötili ja sitten osakkeet. En ole kovin vakavissani korkosijoituksia pohtinut siksi että olen kokenut joustavuuden paljon arvokkaammaksi kuin 2 % nimelliskoron.

Aiheita tuli mieleen ainakin:

  • Käyttötilitalletus vs. velkakirjoihin sijoittaminen
  • “Bondiosakkeet” vs. velkakirjat
  • Velkakirjojen tuotot vs. osakkeiden tuotot nykyarvostuksilla
  • Yhtäläisyydet ja eroavaisuudet korkosijoitusten ja osakesijoitusten kesken
  • Filosofiaa korkosijoitusten ja osakesijoitusten taustalla, miksi lainaisit yhtiölle mutta et ostaisi osakkeita?
  • Vaihtovelkakirjat ja hybridilainat. Näitä joskus miettinyt kun hybridistä parempi tuotto kun osingosta kiinteistöfirmassa.
9 tykkäystä

Heitän kierrepallon:

Yksityissijoittajille myydään paljon osakeanalyysiä ja makroanalyysiä. Missä ovat kaikki korkoanalyytikot?!? Voisiko Inderes tarjota tällaista palvelua?

11 tykkäystä
  • Itseäni kiinnostaisi High Yield -lainojen (€ ja USD) historialliset riskipreemiot ja missä mennään niiden osalta nyt?

  • Löytyykö tietoa High Yield lainojen defaulteista ja niiden vaihteluvälistä? Ja tähän liittyen, onko HY lainat tarjonneet sittenkään parempaa riskikorjattua tuottoa verrattuna korkeamman luottoluokituksen lainoihin?

  • Onko lainan luottoluokituksella ”oikeasti” väliä, vai onko se vain samanlainen kuin analyytikoiden ”osta” tai ”myy” suositus, vai pitäisikö ymmärtää, että mikä on minkin luokituksen taustalla?

  • Kaikille ei ehkä ole tuttua velkapaperien arvonmäärytyminen ja miten korkotason muutokset vaikuttavat korkopaperien arvoihin. Ehkä lyhyt kertaus tästä olisi myös hyvä?

7 tykkäystä

Itseäni kiinnostaa, mitä sellaisia sijoitustuotteita retail-asiakkaalle on tarjolla, joissa korkosijoituksen fixed income -idea säiiyy: sijoitusta tehtäessä kiinnittyy siitä saatava kassavirta (koron maksut ja pääoman takaisinmaksu) eikä siihen tule muutoksia kuin luottoriskin realisoituessa tai muissa poikkeuksellisissa tapahtumlssa. Tämähän ei toteudu tavallisissa korkorahastoissa.

Erityisesti jos sijoituksella on luonnollinen määräpäivä (esim säästetään rahaa tiedossa olevaan tulevaan maksuun), luotettava kassavirra on tärkeää.

Itselläni on tiedossa vain määräaikaistalletukset ja yksityinen lainananto (mukaan lukien vertaislainat ja lainamuotoinen joukkorahoitus). Pörssivelkakirjoihin ei käsittääkseni ole piensijoittajalla suoraa pääsyä.

3 tykkäystä

Yksi taustoittava näkökulma olisi korkokäyrä, miten se muodostuu ja mitä se kertoo. Esimerkkinä käänteinen korkokäyrä.

4 tykkäystä

Itse kovasti kiinnostaa myös, että miten täällä pääsee käsiksi näihin bondeihin. Versus jenkeissä T-bills

6 tykkäystä

Millaiset korkosijoitukset toimii parhaiten salkussa vastapainona osakkeille? Muistaakseni finanssikriisissä positiivista tuottoa tuli vain valtionvelkakirjoista, kun taas yrityslainat menivät alas osakkeiden mukana. Viimevuoden “kusetusmarkkinassa” taas valtionlainat tuotti eniten turskaa.

1 tykkäys

Itse olen ollut osakkeissa mukana nyt 14 vuotta, mutta ensimmäisen kerran vastassa on tilanne että korkoihin hajauttaminen oikeasti kiinnostaisi. Osakesalkku kohtuullisen painava ja sen lisäksi portfoliossa asuntoja jonkun verram toista kymmentä. Eli millaisia tärppejä olisi yleisellä tasolla korkosijoittamiseen nyt? Perusteet karkeasti hallussa, eli suunnilleen miten korkoympäristö (korkotason lasku/kasvu) vaikuttaa korkopaperien arvoon. Tämän voisi kuitenkin kerrata tarkemmin. Itseäni kiinnostaisi sijoittaminen yrityslainoihin ja tässä mietin mikä olisi sopiva tuote ja kuinka pitkiin korkoihin tässä kohtaa kannattaisi sijoittaa, jos/kun oma näkemys että ollaan lähellä korkohuippua, mutta ei vielä aivan siellä. Mieluiten lähtisin korkomarkkinaan kuitrnkin mukaam ajoissa ja ajallisesti hieman hajauttaen.

1 tykkäys
3 tykkäystä