Siis toihan on ihan puhdas kusetus??? Mä voin heittää tikkaa jenkkimarkkinoilla ja löydän SPACin missä on paremmat ehdot kaikilta osin kuin tässä. Näin huono SPAC saattaisi olla jopa laiton.
Onko näiden plääni tosiaan että jengi maksaa 10% ylihintaa listautumisvaiheessa ja ensimmäisenä pörssipäivänä kurssi tippuu 10%? Tämähän saa jo Nightingalen näyttämään arvosijoitukselta 
Täytyy tuota vielä katsella paremmin, kun pakko siinä jotain hyvääkin olla. Muuten on kyllä mehevä tarjous PIPEillekin. “Lähde nyt mukaan 10€ hintaan, niin takaamme IPOn jälkeen vähintään 9€ takaisin”
Jos ei tehdä konkurssia siinä välissä, sillä joudumme valitettavasti vivuttamaan sijoituksesi, vaikkemme sitä sinulle kerro. 
Mikä tarve kenelläkään on tarttua näihin? Ei tule mieleen muuta kuin lottopelihimo - painetaan tuurilla kun ei viitsitä tehdä työtä itse. Sijoittaako spac sitten tulitikkutehtaaseen vai robotiikaan, ei voi tietää. Voi kun maltettaisiin tulla rikkaiksi hissukseen.
Eikö se ole kiva kun Kinder-munasta kuoriutuu aina joku uusi lelu mitä ei voi etukäteen tietää? Mutta kyllä siitä pitää vähän maksaakin, kun Kinderit on 40€/kilo. SPACit on sijoitusmarkkinoiden Kinder-munia. Lapsille ja lapsenmielisille.
Tiedoksi. Uutta on, että Suomi ei olisikaan vielä sitoutunut uuteen uljaaseen pankkiunioniin joulupukiksi.
Tiedoksi tänään julkaistu Suomen, Ruotsin ja Tanskan pankki/Finanssialan järjestöjen yhdessä tilaama tutkimus. Basel kolmosen oma pääoma -vaatimukset taitavat vaikuttaa myös suomalaisiin pankkeihin. Harmi kun ei ole aikaa perehtyä asiaan, mutta tässä yhden sivun tiedote, jos vaikka joku muu tekisi Suomea koskevan laajemman yhteenvedon.
Pitää lukea tuo ajatuksella myöhemmin läpi, mutta mikäli oikein tulkitsen niin pääomavaatimusten arvioidaan nousevan jonkin verran. Tuo kaikki englanninkielinen termistö ei ole itselle tuttua mutta raportin sivulta 18 poimittuna todetaan tällaista (RWA = Risk weighted assets – en tiedä miten tuo on määritelty tarkemmin):
"The impact of the measures varies significantly across countries, with the Nordics, Germany and the
Netherlands experiencing the highest increase in capital requirements, and the Baltics the lowest (see Figure 3.2). In Denmark, for example, the estimated increase in capital as a share of RWA reaches 5.6%, in Sweden 4.6%, Germany 3.9%, the Netherlands 2.7% and Finland 2.3%.
This is mainly driven by the output floor, which accounts for more than 100% of the capital increase in Finland, almost 80% of the capital increase in Sweden, and between 50% and 60% in Denmark and Germany. In several other countries such as Austria, Belgium, France, Latvia, Luxembourg, the Netherlands and the UK, a significant share of the increase is due to the output floor (between 10% and 50%). In the other countries there is only a limited or no increase due to the output floor"
Pankkien välillä vaikutuserot voivat olla merkittäviä. Niille pankeille, jotka käyttävät sisäisiä laskentamalleja (IRBA) luottoriskien laskennassa, vaikutus on suurempi.
Sisäisillä laskentamalleilla esimerkiksi asuntoluottojen riskipainotettu määrä on saatu hyvin alhaiseksi verrattuna ns. standardimalleihin. Tällaisten luottojen kohdalla “kokonaisriskipainolattian” käyttöönotto luonnollisesti kasvattaa riskipainotettua määrää.
Vanha linkki, mutta avaa logiikkaa sisäisten laskentamallien osalta:
Laitetaan nyt toinenkin linkki kun tässä on lueteltu nimilläkin noita pankkeja, joka voi kiinnostaa sijoittajaa:
Sinällään en usko asiaan liittyvän suurta dramatiikkaa, koska siirtämäajat ovat pitkiä ja asia on ollut tiedossa jo kauan.
Asiasta viidenteen. Missä mallissa on skandipankkien Venäjän rahanpesujutun tuomiot? Onhan siitä kohta kolme vuotta. Joko kaikki rangaistukset on annettu mm. Nordealle ja Danskelle, vai vieläkö roikkuu miekka yllä hiuksen varassa?
Viimeinkin tietoa suomalaisten pankkien stressitesteistä.
Vielä kun saisi tarkempaa pankkikohtaista tietoa.
Pankkihistoriaa sunnuntai-illan ratoksi.
rupean ymmärtämään miten pankkien ja valtioiden kohtalonyhteys saadaan €uroalueella toimimaan €uroa hajoittamatta:
-EU laskee yhteisvastuullisia velkakirjoja liikkeelle
-€uroalueen pankit motivoidaan ottamaan vain näitä velkakirjoja taseeseensa riskikertoimien avulla. kun taas riskille tulee maakohtaisia bondien eroja hinnoittelussa
hitaasti mutta varmasti…
IRBA; Lueskelin tänään Arvopaperi-lehden juttua OmaSP:stä ja siinä mainitaan että pankit voivat valita standardisääntelyn tai IRBA-metodin mukaisen laskennan tasevaatimukselle. IRBA on suotuisa niille pankeille joilla luottoriskit pienet ja siten tasevaatimus pienempi.
Kuinka laajasti tätä käytetään pohjoismaisissa pankeissa, esim Nordeassa tai Ålandsbankenissa, onko tietoa kellään? Ping @Sauli_Vilen @Matias_Arola et al.
Edit; Näköjään ei mikään uusi juttu, vaikka itselle tuli tuossa OmaSP:ssä vastaan uutena asiana. Ilmeisesti pienemmät pankit sitten eivät ole sitä ottaneet käyttöön, isommat jo vuosia sitten. Kiinnostava yksityiskohta:
Uskon, että koko suomalainen pankkimarkkina on ”irbanisoitu” 5–10 vuodessa. Siitä huolimatta, että koko malli on euroajan alkuvaiheen huumassa luotu ajattelutapa – ja että malli oli iso osasyy finanssikriiseihin.
Lähde: Tilisanomat.fi
–
Lisäksi tuli mieleen ajatus, voisiko pankkisektorin (vahvojen ja terveiden) toimijoiden kurssit toimia kanarialintuna koroille? Korkojen nousupaineita ennakoivana indikaattorina; kun korot on nousevillaan, nousisiko myös terveiden pankkien kurssit ja vis-a-vis taas heikkojen zombeja rahoittaneiden pankkien kurssit alas?
Moi @Artisti ,
Valtaosa vähänkään isommista pankeista hyödyntää pääomavaateiden laskennassa tyypillisesti sisäisiä laskentamalleja, myös mainitsemasi Nordea ja Ålandsbanken. Tyypillistä on, että tiettyjen vastuiden osalta pankit laskevat pääomavaateet omilla sisäisellä mallilla ja tiettyjen osalta sovelletaan standardimenetelmää. Esimerkiksi Nordean vuoden 2020 vuosikertomuksesta ilmenee, että 87 % luottoriskistä oli IRBA:n ja loput standardimallin alla.
Puoleltaöin se viimeinkin loppuu, nimittäin EKP:n osingonjakokielto. Saattaa tulla huomenna median täydeltä pankkien ilosanomaa.
uusisuomi näyttää erikoistuneen euroopan pankkisektoriin. tästähän Nalle on puhunut 10 vuotta. Saksan pankit ovat mätää: (maxumuuri :()
Italian pankit eivät olekaan Euroopan suurin huolenaihe – Angela Merkel sulki vuosien ajan silmänsä ongelmalta, joka voi pian saada katastrofaaliset mittasuhteet | Uusi Suomi
olen kuitenkin täysin erimieltä, että vahva saksan talous on kovemmassa vaikeudessa pankkiensa kanssa kuin italia yms. ihmettelen suuresti, miksi Merkel ei vaatinut pankkien kuntoon laittamista. onneksi meillä on yhteisvastuullinen pankkiunioni, niin veronmaksajat eivät kuulemma joudu maksumiehiksi 
Tänään ois tarkoitus pistää purkkiin finanssisektoripodi (aikaisempi inderesPodi jakso 45: Sijoituspalveluyhtiöt sijoituskohteena | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus)! Jos täällä on teemoja/aiheita mitä haluaisitte käsiteltävän, niin laittakaa tulemaan 
Pankkiunioni & yhteisvastuu 2022!