Vaikka varainkeruu markkina onkin aiempaa haastavampi, niin kyllä kovat talot pärjää tässäkin markkinassa. EQT keräsi 22mrd uuteen PE-rahastoon jossa kasvua 40% edellisestä rahastosta. Analyytikolle pisti silmään myös tämä kohta tiedotteesta:
The Fund received commitments from a broad range of investors, including pension and sovereign wealth funds, asset managers, and the private wealth segment. The latter made up an increased share of the total commitments, on the back of EQT’s recent strategic drive to offer the segment increased access to EQT funds with the launch of EQT Nexus.
Varainhoitosektorin kasvuajurit ovat tulevaisuudessa hyvinkin selvät ja merkittävät: historian varakkaimman sukupolven varallisuus tulee jaettavaksi, luotto eläkejärjestelmää kohtaa horjuu, tietoisuus sijoittamisesta lisääntyy ja myös halu varautumiseen ja vaurastumiseen kasvaa. Kotimainen varainhoitomarkkina onkin kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana n. 9% p.a. ja parhaimmilla yhtiöillä 80% top linesta valuu alariville. Ketkä ovat siis alan voittajia tulevaisuudessa? Pohdittiin tätä sekä tulevaa sektorin konsolidaatiota @Sauli_Vilen kanssa.
Aiheet: 00:00 Aloitus 00:25 Vuosi 2023 varainhoitosektorilla 01:38 Vaihtoehtoiset osana modernia sijoitussalkkua 04:12 Näkymät tälle vuodelle 07:34 Voittajayhtiöiden ominaisuudet 13:03 Potentiaaliset yritysjärjestelyt
Asuntorahastoissa lunastukset jatkuvat (vähemmän yllättävästi) ja S-Pankki rajoittaa lunastuksia. 12% AUM:sta olisi lähdössä pois H2’23 lunareilla ja noin 10% lunastuksista maksetaan nyt. Ihan mielenkiintoinen tuo, että alle 5teur lunarit maksetaan, mutta isompia ei. Tuo 12 %:n määrä on vielä kohtuullinen kiitos tuon maltillisen velkavivun ja rahasto tulee tästä selviämään. Toki absoluuttisesti 40MEUR massan myynti tulee kestämään nykyisessä markkinassa.
Tämä ei varmasti jää viimeiseksi tämän kaltaiseksi tiedotteeksi nyt keväällä, sillä asuntomarkkinan tilanne karmea ja kannan likvidointi on hankalaa.
Konsulttiyhtiö Bain on julkaissut tuoreen katsauksensa globaaliin private equity -markkinaan. Muutamia huomioita raportilta. Ensinnäkin sijoitettavaa pääomaa on nyt globaalisti ennätysmäärä. Vaikka varainkeruu hidastuikin selvästi edellisvuona, laskivat samalla myös PE-rahastojen kohdeyhtiöihin tekemät sijoitukset. Esimerkiksi viime vuoden vaatimattomalla sijoitustahdilla nykyiset buyout-rahastoissa olevat pääomat riittäisivät seuraavaksi 2,5 vuodeksi.
Tilanne onkin mielenkiintoinen. Useat lähteet kertovat, että näkemykset hinnoista ovat suurin syy exit-markkinan jäähtymiselle ja sijoitusmäärien laskulle. Samalla sijoitettavat pääomat ovat huipussaan ja merkittävä osa salkkuyhtiöistä on jo ohittanut keskimääräisen pitoajan. Tämä viittaisi siihen, että raportoidut markkina-arvot ovat yhä rahastoissa keskimäärin liian korkeat (mikäli markkina-arvona pidetään hintaa, joka myyntitilanteessa kohteesta saataisiin). Muutenhan pitoaikojen venyminen sekä kumuloituva sijoitettava pääoma ratkaisisivat toistensa ongelmia. Pitkittyvä pitoaika on ongelma rahastoyhtiölle, sillä tyypillisesti tietyn ajan jälkeen hallinnointipalkkioita ei rahastoista enää kerry. Vanhoissa rahastoissa oleva pääoma pitäisi siis saada uuteen rahastoon jälleen tuottamaan. Tämä piristäisi myös uusmyyntiä. Lisäksi rahaston raportoimat tuottoluvut (IRR) heikkenevät ajan kuluessa, mikäli kohteiden arvot eivät samalla kasva. Toisaalta liian matala myynthinta laskee niin ikään rahaston tuottoa ja rahastoyhtiön tuottosidonnaista palkkiota. Tämän dynamiikan välillä usea manageri varmasti tällä hetkellä painii.
Toinen keskeinen havainto varainkeruusta on, että markkina jakautui selvemmin voittajiin ja häviäjiin. Luotetuimmat rahastoyhtiöt saavat yhä kerättyä valtavia määriä pääomia, mutta yhä useampi rahasto jää joko tavoitteestaan tai ei saa rahastoa kerättyä lainkaan. Näin ollen rahastojen määrä laskee ja keskimääräinen koko kasvaa, mikä myös Bainin keräämissä tilastoissa näkyy. Esimerkiksi viime vuonna 20 suurinta rahastoa sai yli 50 % kaikesta PE-rahastoihin sijoitetusta uudesta pääomasta.
Tämä kuvastanee myös koko toimialan haasteita jatkossa, kun normalisoituvan varainkeruumarkkinan johdosta kaikille hurjina kasvuvuosina perustetuille rahastoille/rahastoyhtiöille ei riitä enää jatkossa pääomia. Toki on mahdollista, että PE-rahastojen suosio palaa vuoden 2021 tapaiseen kiitoon, mutta itse pidän tätä kehityskulkua epätodennäköisenä. Tämä kun johtaisi vuosikymmenen aikana väistämättä siihen, että listaamattomien osakesijoitusten painot salkuissa kasvaisivat todella suuriksi (mikä puolestaan laskisi tuotto-odotusta). Kyselyissä sijoittajat uskovat kuitenkin yhä kasvattavansa PE-sijoitusten osuutta salkuissaan, joten mitään dramaattista pudotuspeliä tuskin ollaan näkemässä. Hyvien tuottojen merkitys kuitenkin korostuu, mikäli haluaa jatkossa saada osansa toimialan hallinnoitavista varoista.
Joku ihmetteli Taalerin kurssinousua. Taalerilla taitaa olla Suomen suurimmat infrarahastot? Capmanilla on kanssa joitain, samoin UB:lla. Tässä vihje:
“Finkin mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa infrastruktuurin korjausvelkaa on kertynyt jo noin kahden tuhannen miljardin dollarin edestä. Tilanne on samankaltainen ympäri maailman.”
Tulee seurattua niin vähän keskusteluketjuja yhtiöistä, joita ei itse omista (kuten tässä WithSecure), niin olisiko mahdollista saada esim. linkki johonkin keskusteluun tai kiteytykseen, missä fintechissä eli finanssialan teknologiassa mennään Suomessa nyt. Kiitos.
Esim. Ålandsbankenhan on toinen suht hyvin menestynyt toimija fintechin alalla. Kokoluokkakin on jotain yli 120 henkilöä ja useampi pankki Suomessa ja Ruotsissa asiakkaina ihan ydinjärjestelmää myöten. Miten paljon näitä fintechfirmoja Suomessa oikein onkaan?
Ja lieneekö totta edes toinen puoli huhussa, että esimerkiksi 5 - 10 vuotta sitten Nordea olisi sanonut: “roskiin” sen jälkeen kun oli ehtinyt rakentaa globaalin fintech-yhtiön kanssa uutta järjestelmää muutamalla sadalla miljoonalla?
Mielenkiintoinen toimiala. Joku asiantuntija voisi perustaa ihan oman fintech-keskusteluketjun Inderesin foorumille, toivoo Juurikki, joka itse omistaa Ålandsbankenia ja Nordeaa.
Fsk, tuo riskinen bdc, kohtaa vähitellen vaikeuksia. Usealla asiakkaalla ongelmia suorittaa maksujaan, näitä tulee lisää vähitellen. Lisäksi syksyllä vaihtunee Fsk:n oma alle 2% 500 miljoonan laina reilun 7% tietämille. Piti kirjoittaa, kun tämän aiemmin täällä mainitsin.
Kaksi ja puoli vuotta sitten ostetut laput myin ja puolet jäi salkkuun. 1200 euron osingot noista osakkeista ja 600 euron tappio myynti, osingoilla on merkitystä. Puolet jätin vielä salkkuun, ostettu myöhemmin alennusmyynnistä, mutta ehkä myyn ne ennen uusia alennusmyyntejä.
Meillä Suomessa käytetään suomenkieltä. Yksi sen säännöistä, perustavanlaatuisista säännöistä on, ettei käytetä lyhenteitä, jollei niitä ensin kirjoiteta auki pitkässä muodossa siten, että lukijat ymmärtävät mistä on kyse. Tuskin omastakaan mielestäsi käyttämäsi lyhenteet fsk ja bdc kuuluvat yleissivistykseen Suomessa. Eivät kuulu - eivät myöskään Inderesin foorumilla, eivätkä myöskään finanssiketjussa.
Ei kyllä vieläkään auennut, miten xyz ja zxy-ostoksesi liittyvät finanssisektoriketjuun. Tuolla on ihan eri ketju ostoksille.
Edit & Ps. vilkaisin profiilisi. Tervetuloa mukaan keskusteluun. Nämä toimintasäännöt oppii vain siten, että tulee välillä uudelleenohjatuksi. Juurikilla on tästä kovasti kokemusta neljän vuoden ajalta.
Kauppalehdeltä pari juttua kotimaisesta varainhoitosektorista. Otsikot toki Ollin tyylille uskollisesti raflaavia, mutta ydinpointeista samaa mieltä. Varainhoitosektori on suurella todennäköisyydellä pörssin paras sektori ja sektorin parhaat yhtiöt ovat pääosin listattuja. Tämähän on luonnollisesti sijoittajien kannalta tosi kiva tilanne. Sellainen sivu huomio, että noihin yhtiökohtaisiin datoihin pitää suhtautua varauksella, sillä tuloksen painottumien eri juridisiin yhtiöihin (rahastoyhtiö, markets etc.) vaihtelee tosi paljon. Esimerkkinä Alexandrialle juridinen yhtiö Markets oy tekee käytännössä koko konsernin tuloksen. Luonnollisesti näissä juridisten yhtiöiden tuloskertymissä konsernin sisäiset kuluallokaatiot yms. näyttelevät isoa roolia ja ne ovat totta kai hyvin subjektiivisia. Näin ollen näissä firmoissa kannattaa fokus laittaa konserninumeroihin
Ps. tämän viinipullon vedon voin ottaa, jos täältä löytyy vastapuoli
Termillä BDC eli business development company ei ole vakiintunutta suomennosta eikä tietääkseni vakiintumatontakaan (tai voi sanoa vaikka “yrityskehitysyhtiö” mutta tuossa ei tule selväksi onko kyse juuri BDC:stä).
BDC:t ovat Yhdysvalloissa lakisääteinen rahoitusalan firmojen tyyppi samaan tapaan kuin REIT (real estate investment trust). Jos BDC-firma rahoittaa ensisijaisesti listaamattomia pieniä ja keskisuuria yhtiöitä ja jakaa vähintään 90% tuloksesta osinkoina niin sitä ei veroteta yrityksen tasolla.
BDC:t siis kuuluvat ilman muuta finanssisektoriketjuun ja on luontevaa kutsua niitä niiden virallisella nimellä kuten REITejäkin.
Pörssilistattuja BDC-yhtiöitä on tällä hetkellä n. 50 kappaletta mutta myös listaamattomia on.
ERITYISEN hyvin ovat tuottaneet startupeihin sijoittavat venture capital -rahastot. Vuosina 2009–2015 perustetut suomalaiset rahastot yltävät 20 prosentin vuosituottoihin.
VUOSINA 2016–2020 toimintansa aloittaneiden venture capital -rahastojen tuotot näyttävät vielä vaatimattomilta. Vuosituottoprosentti on laskenut viime vuoden 18 prosentista 11 prosenttiin.
Korkotason noustua metsärahastojen houkuttelevuus väheni suhteessa talletuksiin ja korkorahastoihin.
Metsäkiinteistöjen hintatason nousun taittuminen näkyi varsinkin viime vuoden loppua kohden myymättömien kohteiden osuuden lisääntymisenä. Myyjät eivät olleet tyytyväisiä saatuihin tarjouksiin ja valmiita kauppoihin. Ostajista tuli entistä valikoivampia, jolloin myös alueellinen hintakehitys eriytyi. Toisaalta myös kohteiden hiljainen myynti vaikeutui merkittävästi, kun ostajajoukko laajeni, eikä muutaman metsärahaston kontaktoinnilla saanut enää kunnollisia tarjouksia.
Laitetaas vielä tänne toimialaketjuunkin tämä aikaisempi Kahvihuonepostaus jos joltain mennyt ohi. Eli huomisesta alkaen finanssisektorin lepää vuoden loppuun asti Kasperin (ja kesäkuusta myös Kaisan) harteilla.
En ole aikaisemmin tehnyt sijoituksia yrityskorkorahastoihin ja ymmärrykseni on niistä olematon. Nyt olisi löysää rahaa hieman ja haluaisin ne “varastoida” pienellä riskillä. Tutkailen Ålandsbanken Lyhyt Yrityskorko rahastoa ja se ymmärtääkseni on pienikuluinen. Siinä on suositusaika 6 kuukautta. Mitä, jos pidänkin pidempää, esim. vuoden tai kaksi. Miten se pitäminen eroaa pitkästä rahastosta, tuon 6 kuukauden jälkeen? Onko suositusajan ylittämisestä, jotain negatiivisia vaikutuksia, vai tarkoittaako tuo suositusaika sitä, että se on lyhin aika, jota suositellaan pidettäväksi, että siitä saadaan odotetunlainen pieni korkotuotto, jos homma menee putkeen ja ennen kuutta kuukautta myytynä se aiheuttaa, jonkun lisäkulun?
Ketkä ovat siis alan voittajia tulevaisuudessa? Pohdittiin tätä sekä tulevaa sektorin konsolidaatiota 
