Kuulin Essolla, että joku aikeissa tutkailla Handelsbankenia ostoaikeissa…
5 tykkäystä
Olen sinällään samaa mieltä kaikesta mitä postauksessasi kirjoitat ja varsinkin lopussa olevasta pointista.
Mutta nostan vain näkökulmana keskustelun takia esille, että on varovaisuudelle ja jopa kritiikille aina paikkansa kriisiyhtiön kohdalla. Meitä sijoittajia on nimittäin moneen junaan - niin absoluuttisten kuin suhteellistenkin panosten osalta - ja silti kaikki mielellään kommentoidaan samoja asioita.
Esimerkkinä tuo DB minkä mainitsit. Kriisin herkellä on paljon helpompi laittaa käännettä odottamaan omista vaivalla tienatuista varoista 1500€ kuin 150000€ tai 1% kuin 40%. Silti molemmat voi täällä kommentoida asiaa ihan tasavertaisesti 
Jälkikäteen on helppo toki nähdä, että ihan hyvät tuotot tuli 200 tonnin sijoitukselle (100% ja 2-3% vuosittain), mutta varmaan harvassa olleet tälläkin foorumilla ne ketkä uskalsi laittaa DB:hen 200 tonttua kiinni. Ja vielä osuivat justiinsa sinne pohjalle.
Eli on aina mahdollista, että CS:n tilannetta kritisoiva miettiikin asiaa sen kautta, että tohtisiko laittaa siihen itselleen merkittävää pottia kiinni - ei niinkään akateemisena harjoituksena siitä, onko kyseessä hyvä käännekeissi vai ei.
7 tykkäystä
7 tykkäystä
Tosi mielenkiintoinen haastis AMWatchilla Veritaksen toimarista: Finnish pensions CIO envisions active management to make a comeback — AMWatch (maksumuurin takana). Ohessa kaksi keskeistä lainausta:
*Vatanen thinks fixed income to become one of the most attractive and stable asset classes for 2023. *
“Fixed income is what we will be looking at in 2023, and even if the exposure in percentage terms would not be going up, we will most likely see values increasing,”
“We can ask if we will be seeing the golden era of diversification as well active asset management, after so many years of growth in passive strategies, when it has been quite difficult to beat market cap weighted ETF’s with active management in the environment where central banks are supporting increasing market valuations,” Vatanen says.
11 tykkäystä
Mielenkiinnolla seuraillut jenkkien pankkisektoria SVB:n ongelmien alkamisesta. Melkein tekisi mieli sekaantua ja se vähän kuulostaa masokistiselta. FRC on kauhean riskinen niin sen kuitenkin hylkäisin vaikka voisi saada satumaiset tuotot.
Kuitenkin sektorilta jos haluaa vähän turvallisempaa niin Bank of America vaikuttaa niin massiivisen isolta ja myös kannattavalta, että se ei kyllä mihinkään kaadu tai sitten kaatuu koko markkinoiden korttitalo. Tähän en usko. Too big to fail. Sinne BAC:aan virtaa pienien pankkien varoja kovaa tahtia eli sehän on varmaan ihan tikissä ja voisikohan olla, että BAC hyötyy tästä kriisistä hankkimalla pienempiä pilkkahintaan? Ainakin niillä varoilla saa tuottoa. P/E luku 8,42 investing.com mukaan ja 8,74 traidingviewin mukaan (mistäköhän tämäkin ero johtuu). Osinkoa n. 3%. Pikkuinen ongelma on että rahaa ei ole ja pitäisi uudelleen allokoida jos tähän meinaisin lähteä. Kertokaa mitkä olisi tässä isoimmat riskit? Jotenkin tämä vaikuttaa vaan hyvältä idealta. BAC ei mennyt nurin tietty edes finanssikriisissä, mutta kurssi kyllä otti runtua. Jos rusahtelee niin voisi saada edullisemminkin tosin. Vuodessa kurssi tullut alas kolmanneksen.
3 tykkäystä
Pankkien saamat vuosittaiset massiiviset sakot on hämmentäviä (tweetit viestin lopussa). Jos tavallinen pulliainen keräilee vuodesta toiseen sakkoja, niin häntä kutsutaan rikolliseksi. Samalla periaatteella pankit näyttävät rikollisorganisaatioilta. Tarvittaisiin tehokkaampia keinoja valkokaulusrikollisten pysäyttämiseksi. Esim. jos sakot ylittävät 100 miljoonaa kahtena vuotena peräkkäin pankin toimari saa vuoden vankeustuomion. Koska toimari viimekädessä on vastuussa koko pankin toiminnasta, ei hänellä voida antaa vapauduvankilasta korttia sillä perusteella ettei hän tiedä. Toimarin tulee tietää kaikki sakot mitkä pankille tulee ja varmasti loppuisi sakotettava toiminta jos uhkana olisi vankeustuomio.
Haluaisin ymmärtää paremmin. Voisiko joku pankkien ekspertti olla erimieltä ja perustella, miksi pankit eivät ole rikollisorganisaatioita, vaikka sakkoja tulee vuosi vuoden jälkeen? Miksei toimarin linnatuomio jos 100miljoonaa menee yli sakoissa kahtena vuotena peräkkäin lopettaisi rikollista toimintaa?
Edit: Sakko keisari Bank of America näyttää ylittävän selvästi sektorin keskiarvon ESG scoressa. Erikoista tämäkin.
9 tykkäystä
Olen samaa mieltä että osaa pankkeja voi verrata järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Ei kuitenkaan ole ainut ala. Mielestäni ehkä pahempi on lääketeollisuus. Violation Tracker
Pankit voivat auttaa rahoittaa mm. terrorismia ja huumekauppaa ja sitä kautta aiheuttaa turhia kuolemia.
Lopulta sijoittajan näkökulmasta näillä eettisillä arvoilla ei ole väliä ellei sitten se kolkuta omaatuntoa. Toki sakkoja maksellaan, mutta nämä lienee lopulta paljon vähemmän kuin mitä on hyöty johdolle ja varmaan myös omistajille.
Edit: Joku veti herneen nenään.
4 tykkäystä
Olen ymmärtänyt, että jenkeissä asuntolainojen korot ovat lähinnä kiinteähintaisia. Meillä pohjolassa on totuttu muuttuviin korkoihin. Aloin miettiä tätä eroa pankin näkökulmasta.
Kun meillä vaikka Nordea hyötyy joka päivä siitä, että jonkun korot tarkastetaan suuremmaksi niin se antaa pankille aika kivaa hyötyä ja turvaa. Korot kun laskee niin toki silloin lähtee alaspäin vastaavasti.
Jos käy niin, että rapakon toisella puolella paikallinen John Smith ottaa lainan kovimman koron aikaan, niin eikö hän pysty sen vaihtamaan halvempaan? Mitä pankit siis jenkeissä hyötyisi kiinteistä koroista? Onko niin että jos korot nousee niin pankit siinä ikäänkuin jäävät tuloista paitsi kiinteänkoron takia ja jos korot laskee niin Smithin perhe kilpailuttaa lainan halvempaan? Onko tällainen kilpailutus sallittu vai onko lainanottaja naimisissa pankin kanssa?
Suomessa kuulemma sähkösopimuksia jengi saanut muutettua jos otti kallilla niin että muuttaa sopparin puolison nimiin tai maksaa jonkun naurettavan summan sopimuksen rikkomisesta. Olen miettinyt, että miksi kukaan sähköyhtiö tekisi kiinteitä sopimuksia jos ne sitoo kunnolla vain toisen osapuolen. Samoin mietin tätä samaa asiaa jenkkipankkien näkökulmasta? Onko jollain tietoa näihin pohdintoihin?
Käsittääkseni kiinteäkorkoisissa asuntolainoissa jenkeissä on käytäntö, että jos lainan vaihtaa halvempaan (eli käytännössä maksaa pois ja ottaa toisesta pankista uuden), joutuu maksamaan joitain prosentteja jäljellä olevasta lainan arvosta kuluina, eli kyllä pankki noistakin hyötyy ja niistä kyllä pääsee eroon.
Keskimääräinen jenkki myös muuttaa aika paljon elämänsä aikana, eli kyllä lainoissa on kiertoakin ja pankit tästä hyötyvät.
Lisäksi muistelisin, että jossain ketjussa mainittiin että noissakin asuntolainoissa on yleensä korontarkistukset jollain aikavälillä (esim. 10 vuoden välein), eli aivan 30 vuotista kiinteää ym. ei kaikilla velallisilla ole.
Tämän päälle asiakasmaksut ym. ovat muistaakseni varsinkin isoissa jenkkipankeissa hyvin paljon korkeammat kuin meillä eli asuntolainaasiakkaat tuottavat pankille muutakin tuloa, toki lainamarginaalit yms se isoin juttu sielläkin (hieman mutuilua koska viimeisestä pidemmästä jenkkireissusta on jo vuosia).
5 tykkäystä
9 tykkäystä
Kyllä, lainanottaja voi USA.ssa maksaa lainansa etuajassa jos korot laskevat. Laskevien korkojen aikana käytännössä kaikki uudelleenrahoittavat lainansa ja taitaa olla varsin yleistä, että kuukausikulu pidetään suunnillen samoissa, eli lainamäärää nostetaan samalla. Saadaan ostettua jotain uutta kivaa, siksi laskevat korot nostavat kulutusta nopeammin kuin nousevat sitä supistavat.
Pankit eivät yleensä pidä sitten noita lainoja taseissaan, vaan iso joukko yksittäisiä asunolainoja kootaan bondeiksi jotka myydään markkinoille. Bondien epäsymmetrinen luonne huomioidaan korossa, joten ei se mikään ilmainen lounas ole asuntovelallisellekaan.
2 tykkäystä
Tätä muuten tehdään jonkin verran myös Euroopassa.
Tanskassa on tästä ihan oma jännä sovelluksensa (lainaaja tietää, mitkä bondit rahoittaa hänen lainansa ja voi ostaa ne pois markkinoilta halutessaan maksaa lainan ennenaikaisesti takaisin):
https://finansdanmark.dk/en/the-association-of-danish-mortgage-banks/the-danish-mortgage-model/
4 tykkäystä
Useisiin ranskalaispankkeihin tehty ratsioita osana laajaa verojen välttelyyn liittyvää tutkintaa
4 tykkäystä
Tämä tilapäinen omistuksen siirto veroparatiisiin osinkoveron välttämiseksi on ollut esillä jo useita vuosia. Olisikohan tämä verohuijaus päässyt leviämään myös keskiluokan piiriin, kun siihen halutaan nyt viimein puuttua?
Mihin unohtui uutisoinnissa pankkien asiakkaat, jotka ovat niitä varsinaisia rikollisia? Veropetos on rikos. Pankit vaan edesauttavat rikollista toimintaa. Rikoskumppaneita silti molemmat, kuten myös bulvaanit, joiden nimiin osakkeet on tilapäisesti siirretty.
Tämä taitaa olla sitä veropohjan täydentämistä, jota punavirheät ovat vaatineet? Sitähän tälläkin foorumilla on moni vastustanut oikeistolaisessa kaiken verotuksen vihaamisessaan. Ja onkos nyt sitten Juurikkikin punavihreä, kun haluaa verorikolliset satimeen? 
9 tykkäystä
Mietinkin vähän, että noiden liikkeet viimeaikoina eivät ole olleet kovin järkeviä mielestäni. Multiname CDS:t on aika likvidejä assetteja nykyään, mutta nämä yhden tahon single name CDS:t ei ole. Sen lisäksi vieläpä noiden single name tuotteiden hinnoittelu on lähes mahdotonta mitenkään hirveän tarkasti.
2 tykkäystä
Markkinaviikko- Korkomarkkina uskoo Fedin leikkaavan
2 tykkäystä
Pieni nosto jutusta:
Hän ei usko, että pankkisektorin ongelmat eskaloituvat uudeksi finanssikriisiksi. Sen sijaan Sheets seuraa, johtaako tilanne luotonannon merkittävään hidastumiseen tai luottokriisiin (credit crunch).
”Monet pankit voivat tehdä johtopäätöksen, että taseessa olevaa riskiä pitää pienentää. Se voi vähentää luotonantoa. Luotonannon merkittävä hidastuminen, credit crunch, ei ole mukana perusskenaariossamme, mutta olemme huolissamme riskin mahdollisuudesta”, hän sanoo.
Maksumuurin takana
3 tykkäystä
Eikös se vähän mene niin että nyt käynnissä oleva aika hinnoiteltiin pörssissä jo viime syksynä 2022
Nyt hinnoitellaan ensi syksyä 2023 
5 tykkäystä
3 tykkäystä
Hyvää äijät hyvä Podi 
4 tykkäystä