CETI 5,7 = 5-vee tuotot. Eikö?
Ainakin pikkupankkien jakamaton osinko nosti CETI-lukua vähän yli 1.
Jatkoa viikon takaiseen uutisointiin: Finanssiala ry yrittää taivutella hallitusta muuttamaan tehtyä päätöstä. Näyttää kuitenkin melko selvältä, että Suomi pitää päätöksestä kiinni.
Jutun ydin:
FA näkee merkittävän riskin siinä, että suomalaispankit joutuvat maksumiehiksi muiden eurooppalaisten pankkien ongelmista.
Aikaistamista koskevina vuosina 2022-2023 suomalaispankit voisivat FA:n arvion mukaan joutua maksamaan satoja miljoonia euroja kriisinratkaisurahaston varajärjestelmään.
Kauppalehden uutinen aiheesta kokonaisuudessaan:
4 tykkäystä
tunnin päästä tulee vissiin päätös pankkien osinkokiellon jatkosta. saa nähdä jatkuuko itsepetos?
2 tykkäystä
Ei tullut mitään osingoista tänään?
@anon55587152 oli linkannut Nordea-ketjuun uutisen, joka enteilee vaaleanvihreää valoa suomalaisille pankeille:
4 tykkäystä
Koska tämä koskee käytännössä kaikkia seuraamiamme Suomen finanssiyhtiöitä, niin linkitän tämän nyt tänne, enkä jokaiseen ketjuun yksitellen:
“Thus, Carneo’s next big target is Finland, where Folkebo is also looking for a potential domestic flagship firm. “Finland is interesting, but when it comes to the good firms, we do find their valuations and price tags a bit challenging. We are interested in Finland, but we are sort of struggling to come up with the right way to address it,” Folkebo says.”
““In Finland, the leading independent firms are all listed. The rest of the companies are fairly small, and so far, we have said thank you, but no thank you,” he says.”
Carneo on aiemminkin puhunut Suomeen laajentumisesta ja pidän jopa varsin todennäköisenä, että Carneo on yrityskaupan myötä Suomessa ~3v periodilla. Kotimaisista taloista ainakin Evli sopisi Carneon salkkuun erittäin hyvin. Jossain määrin näkisin UB:n myös sopivana.
10 tykkäystä
Ravistellaanpa hereille tätä ketjua. Omat salkkupoimintani: Square, PayPal, Affirm, LendingClub. ARK Invest Big Ideas 2021 — Innovation Research
ARK Invest näkee amerikkalaisten digilompakoissa $4600 miljardia.
Kiinassa maksettiin puhelimella $36000 miljardia eli 2.5 x GDP vuonna 2020.
Jenkeissä Cash App (Square) ja venmo (Paypal) ovat suurimmat palveluntarjoajat. Kiinassa WeChat Pay ja Alipay ovat vahvoja. Eri maissa ovat eri toimijat esillä. Yhtä globaalia valtiasta ei ole.
USA:ssa digilompakkojen määrä on ohittamassa talletustilien määrän.
Digilompakkoasiakkaan hankinta kustantaa vain $20, kun luottokorttiasiakkaan hankinta maksaa $250 - $1500.
Kivijalkapankin konttorien vuokrakulut luonnollisesti kasvavat.
Digilompakkofirmat työntyvät lainamarkkinalle.
3 tykkäystä
Jos jollakin on aikaa ja mielenkiintoa lukea. Pitkä juttu perkaa kolmen suuren varainhoitajan Blackrockin, Vanguardin ja State Streetin vaikutusvaltaa ja roolia rahoitusmarkkinoilla. Vähän myös passiivisten sijoitustuotteiden roolista.
Tässä lyhyt tiivistys käytännössä tuosta paitsi näkökulma euroopasta ja käsittelyssä vain Blackrock.
6 tykkäystä
Mitä mieltä täällä ollaan SoFi “pankista”?
Löytyykö USAn asuntolainamarkkinoille sijoittavia? Mitä mieltä olette FreddyMac/FannyMae keissistä?
Entä löytyykö kasvavasta lainan antajasta PennyMac Financial Servicestä helmi vai huti? Vapaa kassavirta ja jatkuva rahoituksen haku bondien kautta arveluttaa.
Rahoitus ei kuuluu omaan core osaamiseen mutta osana salkkua melkein välttämätön varsinkin kun kaikki muu on ylihinnoiteltua.
Tiedoksi Finanssialan uusin tiedote. Varainhoitajathan ovat tätä jo kilvan toteuttaneet.
Viimeinkin hyviä uutisia vakausmaksuista? No ei vielä, mutta läpinäkyvyyden lisääminen järjestelmäriskin omapääomavaatimuksen osalta voi jonkun hoksaamaan, että olisihan se kiva, jos voisi ennakoida myös vakausmaksun suuruuden.
Kiva huomata, että Suomen eduskunnan talousvaliokunta seuraa EU-tuomioistuimen päätöstä, joka puolestaan “todistettavasti” seuraa Indresin keskustelupalstaa. 
1 tykkäys
Brexitin hyödyt alkavat realisoitumaan, ei brittien, vaan EU-maiden finanssisektorin osalta.
8 tykkäystä
Viimeinkin on tarjolla lukuja vakausmaksu-uhan hahmottamiseen.
Saa tähän keskusteluketjuun muutkin kirjoittaa. 
5 tykkäystä
Laitan tämän tähän ketjuun: Tässä tulee Helsingin pörssin ensimmäinen spac, tavoitteena satojen miljoonien yritysarvo – Taustalla Ehrnroothit, toimitusjohtajaksi finanssialan konkari | Kauppalehti
Lainaus:" Suomen ensimmäisen spac-yhtiön on näillä näkymin tuomassa pörssiin Alexander ja Albert Ehrnroothin perheyhtiö Virala . Alexander Ehrnrooth on uuden Virala Acquisition Companyn eli VAC:n hallituksen puheenjohtaja.
Toimitusjohtajana toimii finanssialalla eri tehtävissä toiminut Johannes Schulman , joka istuu muun muassa Aktian ja Miltton Marketsin hallituksissa."
Ko. herrat on Aktian suuria omistajia ja heillä löytyy kytköksiä Ålandbankeniin ja Capmanniin. Aktia osti juuri Taalerin varainhoito puolen. Nyt keräillään SPAC:illa rahaa. Minusta tuntuu, että varainhoitosektorilla tapahtuu.
4 tykkäystä
Mikä on SPACK? Ei älyä. 
Jutussa asia oli ilmaistu näin: Lainaus: “Spac on yhtiö, joka on perustettu vain yritysostoa varten. Niiden suosio on viime vuonna kasvanut etenkin Yhdysvalloissa. Suomessa ja muissa pohjoismaissa spac-listautuminen tuli mahdolliseksi maaliskuussa, kun pörssejä hallinnoiva Nasdaq muutti sääntöjään.”
Kiitos. Ei aukea maksumuurin takaiset jutut. Siis luottamuksen on oltava luja, jos on valmis ostamaan sian säkissä. Vai ilmoitetaanko etukäteen mikä firma vallataan?
1 tykkäys
Juu pahoittelut, ei löytynyt vastaavaa googletuksella ainakaan eilen. Jutun mukaan yhtiöllä on 36 kuukautta aikaa löytää ostettava yritys. Yrityksen ei käsitykseni mukaan tarvitse olla pörssissä eli tämä on käytännössä yksi tapa saada firma pörssiin. Eikä sinänsä tässä välttämättä tarkoiteta ollaan ostamassa finanssisektorin firmoja. Itse en olisi kuitenkaan yllättänyt, jos Taaleri-Aktia saaga jatkuisi jollakin järjestelyllä. Taalerin iso vaihto on kiinnittänyt allekrijoittaneeseen huomiota ja olen ihmetellyt Ålandbankenin suurta vähennystä 300000 osaketta kuukauden sisään. Ehrnrootheillahan on aika iso iso omistus Ålandsbankenissa Fennogens Investments S.A kautta.
3 tykkäystä
Juu, Jenkki-SPACeilla on 24kk aika löytää ostokohde, mutta kehittymättömillä markkinoilla näkee myös tuota 36kk aikajännettä.
Miksi sitten ostaisit firmaa nyt etkä vaikka parin vuoden päästä? Alkuvaiheen ostajille tarjotaan iso tai pieni pino ’ilmaisia’ warrantteja todella houkuttelevilla ehdoilla. Toki Euroopassa on näkynyt myös Spacceja ilman warrantteja, mutta tässä ei ole mitään järkeä eikä sellainen toimintatapa ole kestävällä pohjalla.
Näin täällä perähikiällä hoidetaan hommat, eli tuossa kotipörssin ensimmäisessä spacissa tosiaan ei ole warrantteja tarjolla, 36 kk aikaa löytää kohde ja kaiken lisäksi redemption price (onko tämä nyt sitten lunastushinta suomeksi?) on 90% NAVista. Eli huonoimmassa tapauksessa parkkeeraat rahasi turhaan 3 vuodeksi ja saat takaisin vain 90% niistä ja vielä päälle 3v inflaatio tuohon. Erittäin houkutteleva tarjous kyllä 
4 tykkäystä