Voisi käsitellä pörssin yleistä arvostusriskiä ja sen merkitystä finanssisektorille.
Pariin kertaan melko hiljattain, kun kaikki on näyttänyt hyvälle on koko sektorin alta vedetty matto. Loppuvuosi 2018 & corona-dippi.
Varmaan on jo asialistalla, mutta palatkaa toki niihin sektoria ohjaaviin trendeihin ja helsingin pörssin yhtiöiden suhteutumista noihin trendeihin. Taisi olla juuri tuossa edellisessä podissa hyvin niistä.
Sektorin konsolidaatiomahdollisuuksista on aina hyvä rupatella jos topicit loppuu.
Voisitte tällä kertaa ystävällisesti huomioida myös Ålandsbankenin, kiitos. Kyllä se ihan suomalainen sijoituspalvelufirma on, vaikka suurimmat voittonsa Ruotsista tekeekin.
Vai onko Inderesillä maksullinen sopimus Ålandsbankenin kanssa, että siitä vaietaan?
Mahdollista inflaation ja korkojen nousun vaikutusta sektoriin voisi mieluusti käsitellä (en ole vielä kuunnellut edellistä jaksoa joten en tiedä oliko tuosta jo siellä puhetta).
vaikka Hanhi sanoikin jo niin ehdottomasti pankki unioni. palsta on keskenään yrittänyt selvittää ainoana suomessa vastuita jne. kuuluuko esim aktia siihen ja teoreettinen vastuu noin suunnilleen.
Pankkien yhteisvastuusta siinä oli vähän, mutta suht mieluisaa.
“Kun pankkiunionia viimeistellään, on tärkeää, että pankkien järjestämättömiä saamisia vähennetään. Yhteisen talletussuojan rahoittavat maksut on syytä kerätä siten, että suuremman riskin pankit maksavat suurempia maksuja kuin pienemmän riskin pankit.”
Järjestämättömien saamisten osalta Suomen linjan tulisi olla, että kukin maa hoitaa omat pankkinsa kuntoon ennen kuin yhteisvastuuta lisätään.
Idea pankkien vastuiden määräytymisestä oman riskiluokkansa mukaisesti olisi ehdottomasti kannatettava asia. Tällä hetkellähän mitättömän pieniä luottotappioita tekevät, turvallisiin asuntolainoihin keskittyneet pikkupankit maksavat yhtä suurta prosentuaalista vakausmaksuja, kuin paljon riskisemmät, yrityksille riskirahaa paremmalla tuotolla myöntävät suurpankit.
Valitettavasti tällaista tavoitetta ei jäänyt valtiovarainministeriön viime syksyn papereista mieleen. Eipä saanut Juurikki vastausta, kun kyseli olisiko uudet sitoumukset suuruusluokaltaan parin vuoden tuottojen suuruinen. Siis sen lisäksi, että luovutetaan Suomessa jo kerätyt vakausmaksut EKP:n parempaan tarpeeseen.
Tuskin EKP sentään haluaa vakausmaksuilla eli pankkien yhteisvastuulla pikku pankkeja kaataakaan, vaikka mistä sitä tietää. Systeemihän on sellainen, että OP, Nordea ja Kuntarahoitus ovat EKP:n suorassa valvonnassa ja suojeluksessa. Muut sitten päästetään konkurssiin, jos ovat sinne mennäkseen. Olisi kiva pienpankkien omistajien kuulla vakuutteluja, ettei sitä konkurssia sentään EU:n yhteisvastuulla järjestetä.
Tämä pankkisektorin regulaatio ja yhteisvastuu ovat sellaisia asioita, että voisin yrittää niistä vaikka loppuvuonna tehdä ihan oman podin jonkun oikean asiantuntijan kanssa
Btw podi siirtyihin huomiselle, eli teemoja voi heittää edelleen. Tosiaan keskitytään tässä sijoituspalveluyhtiöihin ja jätetään tuo pankkisektori erilliseen podiin
Saisko jotain konsolidaatiospekulaatioita? Mitkä yhtiöt muodostaisivat kauneimmat kimpat?
EDIT: Salaa oon odottanut, että joku ton Titaniumin ostais multa pois. Erityisesti sen suhteen kiinnostais, et onko realismia odottaa jotain liikkeitä.
FINANSSIVALVONNAN (Fiva) johto pääsee selvittämään eduskunnan pankkivaltuustolle, miksi rahanpesun tarkastustoiminta on jämähtänyt paikalleen kasvaneista resursseista huolimatta.
Eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman (sd) kertoo pyytäneensä Fivan johtajan Anneli Tuomisentai ”hänen määräämänsä henkilön” kokoukseen kahden viikon päästä.
Helsingin Sanomat kertoi lauantainaja sunnuntaina, että Suomen finanssivalvoja ei ole aloittanut tänä vuonna yhtäkään tarkastusta, joka liittyy rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen rahalaitoksissa.
NYKÄNEN kertoo arvionaan viiveen johtuvan siitä, että uuden väen rekrytoiminen ja uuden toimiston rakentaminen on vienyt aikaa. Sen jälkeen korona keskeytti kaikki tarkastuksen paikan päällä.
”Finanssivalvonnan voimavarat ovat tarkkailun kohteena yleisemminkin. Siksi on tärkeää, että Fivan toiminta on kustannustehokasta kaikilta osin”, Nykänen muistuttaa.
Se on hyvä että ne kaikki vähätkin resurssit laitetaan kohta taas pankkien kiusaamiseen rahanpesu tekosyynä ja fiva voi jatkaa untaan pörssin kaupankäynnin ja kurssien vedätyksen suhteen.
@Sauli_Vilen yksi ehkä hyvä ehdokas loppuvuoden podiin olisi Olli Salmi finanssialan lakimies. saattaisi hyvinkin olla kiinnostunut tulemaan paikalle. samalla voisi kysäistä Basel 3 päivityksestä, joka sellaisenaan on katastrofi skandipankeille. tässä twitter tili
Anders Oldenburg ihmettelee Seligsonin tuoreessa katsauksessa Handelsbankenin edullista arvostusta. Ihan Euroopan laadukkaimpia pankkeja mitä tulee yrityskulttuuriin, asiakastyytyväisyyteen, pääoman tuottoon ja luottotappioiden vähäiseen määrään, silti P/E alle 11 suhteessa edeltävän 12 kuukauden tulokseen. Korkokatekin on kestänyt melko hyvin viimeisen vuosikymmenen alhaisen korkotason.
härski veikkaukseni on, että seuraavat 2-3 vuotta Nordean ROE on parempi kuin handelsbankenin. niin paljon aikaisemmin tehostettu, ajettu riskiä alas ja jaettu ylimääräistä pääomaa.
Olisiko syynä yleinen kauan kestänyt finanssikriisitrauma? Suomessa on useampia vastaavia aliarvostettuja pankkeja, varsinkin ne, jotka ovat enemmän varainhoitajia, mutta eivät varainhoito- tai sijoituspalvesektorin, vaan pankkisektorin arvostuksilla.
Analyytikot kuin yhdestä suusta toteavat, että perinteisesti pankkeja on arvostettu alas. Hyvin epäanalyyttistä lässytystä. Miksi näin on, olisi mielenkiintoista kuulla.
Hyvä puoli on, että täältä löytyy aliarvostettuja firmoja, jos sijoitusstrategia ei ensisijaisesti perustu pörssiarvonsa nousuun, vaan firman tuloksentekoon.
en tiedä kuinka syvällistä tämä on, mutta syyt miksi en itse pidä pankeista yleensä:
-vähän pääomaa taseessa, eli leveroituja siksi herkkiä shokeille ja kriiseille
-varallisuudenhoito syklistä ja hinnat siellä ehdottomasti paineessa alaspäin
-yrityslaioitus parempikatteista, mutta altis voimakkaille luottotappioille
-pankit eivät ole itsenäisiä vaan voimakkaasti reguloituja keskuspankin jatkeita. pahoja asioita on nähty ja voi olla sieltä tulossa.
-pankit on populististen poliitikkojen mielirankaisukohteita
Jäämme odottamaan sormi pikkupankkien myyntinäppäimellä. 
