Jep. Toisaalta tuossa on mahdollista jonkin verran kikkailla ja rebalansoida mahdollisimman pitkälti ostoilla ja harvemmin, toki hajautus jonkin verran kärsii.
Velassa on se kiva puoli etttä korot saa vähentää, vähennettävien pääomatulojen puuttuessa jopa ansiotulosta tiettyyn pisteeseen alijäämähyvityksen kautta.
Toki velan hinta yhtälössä tärkeä tekijä. Vaikkapa 3% spread riskittömään tuhoaa varmaan kaikki laskelmat.
Palaan nyt numeroiden pyörittämisestä enemmän alkuperäisiin kysymyksiin ja jäsennän tässä samalla omiakin ajatuksia asian tiimoilta:
Mikä on tavoitteesi ja sen aikataulu?
Tavoitteena on taloudellinen vapaus, ei niinkään aikaisin eläköityminen sanan tiukassa merkityksessä. Käytännössä vähimmäistavoitteena on, että käytettävissä olevat nettotulot olisi sellainen 2500€/kk (ja velaton asunto). Tiukkaa aikataulua en ole tämän suhteen itselleni asettanut, mutta nykyisissä töissä koitan jaksaa vielä noin 5 vuotta. Nykyisessä työssä on paljon hyviä puolia, mutta en halua loppuelämäni ajan viettää arkipäiviä näytön edessä. Tavoitteena onkin, että viiden vuoden päästä tilanne olisi oikeasti sellainen, että voin miettiä ilman taloudellisia rajoitteita mitä teen ja mihin suuntaan sitä seuraavaksi lähtisi. Voi olla, että haluan/täytyy jotain työksi määriteltävää tehdä, mutta huomattavasti vähemmän kuin 40h viikossa. Karkeana työlukuna tavoitteen suhteen voisi varmaan käyttää 1 miljoonan sijoitusvarallisuutta.
Jään mielummin vähän liian aikaisin ja liian pienellä pääomalla pois työelämästä kuin jatkaisin varmuuden vuoksi palkkatöissä. Ymmärrän mistä kumpuaa halu saada varmuus ja joku nostoprosentti ettei tarvitse enää ikinä palata palkkatöihin. Itse menen mielummin vähän enemmän riskillä. Jos joskus joudun tekemään palkkatöitä niin sitten teen, ei se itselleni ole mikään katastrofi. Vaihtoehtoisesti leikkaan sitten kulutuksesta. Elämässä on aina niin paljon muuttujia ja epävarmuustekijöitä, että ei niitä kaikkia oikein voi exceliin mallintaa. Mutta milli+velaton asunto antaa jo varsin hyvän taloudellisen vapauden ja liikkumavaran.
Missä menet tällä hetkellä tavoitteen suhteen?
Tällä hetkellä sijoitusvarallisuutta on nettona noin 700 000 euroa. Iso osa omaisuudesta on kuitenkin hyvin epälikvidissä muodossa tällä hetkellä, joten vaikka on kiva laskea mitä mikäkin nostoprosentti tarkoittaisi kuukausituloina, niin en koe sitä kovin hyvänä indikaattorina vielä tässä vaiheessa. Lisäksi sijoitusvarallisuuden tarkka laskeminen on hieman hankalaa, sillä omistan listaamatonta yritystä, joka omistaa muita listaamattomia yrityksiä, asuntoja jne. Mutta tuo 700 000 euroa on mielestäni sellainen suht realistinen arvio, ei siinä ainakaan turhaa ilmaa ole. Seuraavan viiden vuoden aikana tavoitteena onkin saada omaisuutta myös likvidimpään muotoon. Tässä vaiheessa elämässä on muutenkin aika paljon muuttujia vielä esimerkiksi asuinpaikan suhteen, mutta nämäkin varmaan tässä tulevina vuosina ratkeavat omalla painollaan.
Oletko karsinut kuluja/mikä on säästöprosentti?
En ole varsinaisesti karsinut kuluja, mutta tietyt elämänvalinnat kyllä auttavat pitämään ns. peruskulut suht alhaisella tasolla. Esimerkkinä nykyisessä asunnossa ei ole turhia neliöitä ja muutenkin on hyvä hinta-laatusuhde. Tällä varallisuustasolla voisi tietysti leveämminkin elää, mutta kun kyseessä ei ole loppuelämän eikä edes seuraavan 5 vuoden asunto ja tämä toimii hyvin niin mikäs täällä on asustaa. Viime aikoina olen lähinnä kasvattanut menoja, koska tuntuu, että ei paljon kannata enää palkasta säästää vaan antaa sijoitusten kasvaa ja mennä omalla painollaan. Muutaman satasen säästö ei enää tunnu sijoituksissa juurikaan, mutta sillä voi tehdä vaikka mitä. Isolta osin nämä kasvaneet menot ovat kohdistuneet matkustamiseen, harrastuksiin, hyvään ruokaan ja muihin omaa ja lähipiirin hyvinvointia tukeviin asioihin.
Eikös tämä nyt mene kumminkin loisimisen puolelle, eikä firettämisen, jos puolet vuodesta lomaillaan jossain Thaimaassa ansiopäivärahoja nauttien. Varmaan kivaa joo heille, muttei niinkään veronmaksajille.
Onnistuuhan Suomessa eräänlainen lean FIRE niinkin, että jää vain pois töistä.
Nykyään ei riitä puolet vuodesta työntekoa ansiosidonnaiseen.
Työssäolovaatimus 1.9.2024 asti: 26 kalenteriviikkoa (noin puoli vuotta)
Työssäolovaatimus 2.9.2024 alkaen: 12 kalenterikuukautta (1 vuosi)
Ei tuossa ainakaan mainittu että ansiopäivärahoilla oltaisiin (ja nykyäänhän ei ulkomaille edes perustoimeenturvaa maksella). Thaimaassa vain elää herroiksi todella pienellä rahalla (käsittääkseni tyyliin alle tonnilla kuussa) ja tosiaan kuten tuossa mainittiin tuloveroja ei juuri mene jos tulot jäävät koko vuodelta matalaksi (15 000 eurosta lähtee about tuloverot pyörimään).
Suomessa on kyllä aivan poskettomat kulut etenkin asumisessa. Firetyksen toteuttamisen osalta ymmärrän erinomaisesti sen, että ihmiset lähtevät edullisemman hintatason ja paremman ilmaston maahan. Itse tekisin samoin ja on sinänsä harkinnassa, jos pokerit ja työt eivät alat maistumaan (nykyisellä 450k nettopääomalla ei elä helposti vapaaherrana Suomessa, mutta jo Espanjassa voi hyvin pärjätä).
Onko kokemusta? Olen kuvitellut, että Espanjassakaan ei tuolla salkulla vielä fireteltäisi, vaan vaatisi liikahtamista esim. Philippiineille, Thaimaaseen tai Vietnamiin.
Olisi kiinnostavaa kuulla enemmänkin tarinoita geoarbitraasia hyödyntäviltä firettäjiltä tai suunnitelmia sellaiseksi aikovilta.
Sen verran on, että ostettiin kämppä puoliksi isoveljen kanssa noin 90 000 eurolla veroineen ja pienine remppoineen (100k asukkaan kaupungin keskustassa ja lähes merenrannassa Suomen mittapuulla pieni 44 neliön kaksio) ja olin siellä nyt puoli vuotta lähes yhtäjaksoisesti joten kyllä sai kohtuullisen hyvän kuvan hintatasosta, joka monelta osin on matalampi kuin Suomessa. Tonnilla kuussa elää ihan hyvin siellä jos on omistuskämppä, jonka siis saa halvemmallakin jos ei tarvitse keskustassa asua (ja pitkäaikaiselle vuokralle voi saada alle 500€/kk vaikka hinnat ovatkin nousseet). Lennot Suomeen läheiseltä lentokentältä maksavat halvimmillaan kymppejä.
Eli jos 450k€ nettopääomalle saa 4% tuoton (18k€ vuodessa / 1,5k€ kuussa) verojen ja inflaation jälkeen niin pärjää ihan hyvin. Toki tässäkin on hyvä olla osakesalkun ulkopuolella joku puskuri ettei tarvitse realisoida kaikkea pohjilla mutta 20k€ riittää jo hyvin vuodeksi.
Portugali on tosin käsittääkseni vielä paljon edullisempi ja varsin suosittu kohde penninvenyttäjille, jotka haluavat jäädä EU-alueelle.
Kiitokset kertomuksesta. Saako udella missä päin Espanjaa kämppänne sijaitsee?
Mainitsemasi hintojen nousuhan tuossa saattaa olla yksi potentiaalinen murheen aihe pitkässä juoksussa. Vaikka firen alussa hinnat ovatkin kohtuulliset saattavat ne ajan mittaan nousta sille tasolle, että alkaa pienellä salkulla operoivaa ahdistaa. Oma kämppä toki auttaa tässä, niin ei kohoava vuokra häiritse, vaan pääsee nauttimaan asuntojen hinnan noususta.
Ei se salaisuus ole eli Torreviejassa. Alicanten lentokentälle se noin 40 kilometriä. Eli Costa Blancalla. Suomalaisia on, mutta ei murheeksi asti ja 50 kilometrin säteellä asuu noin miljoona ihmistä (suurimmat kaupungit Alicante, Elche, Murcia, Cartagena)
Itse kyllä suosittelen asunnon ostoa jos sinne aikoo pysyvästi muuttaa firetyksellä koska se rajoittaa kustannuksia, mutta korkeiden transaktiokustannusten (mm. varainsiirtovero 10%) ja muiden haasteiden takia (vuokrauksen vaikeus lainsäädännön ja mm. asunnonvaltaajien takia) takia kannattaa ensin testata vaikka vuosi vuokralla että viihtyykö siellä ollenkaan. Toki vuokra-asumisen hyvä puoli on että maisemaa voi vaihtaa paljon helpommin.
Halvempiakin paikkoja varmasti on, mutta on siihen syynsä miksi Espanjan rannikkoalueet ovat pitkään olleet mm. suomalaisten eläkeläisten suosiossa.
Riippuu elämäntilanteesta. Osakkeissa ei voi suositella pidettäväksi rahaa mitä voi tarvita lähitulevaisuudessa. Jos oma talous voi mennä kuralle osakkeiden volasta, ainoa tapa rajata riskiä on pienentää osakepainoa. Simple as that.
(Ei vastaus)
Semmoinen tulee mieleen, että kaikki tuntuu tiedostavan että pörssiromahdus sattuu suurella todennäköisyydellä johonkin kohtaan Firetys tavoitteen pitkää sijoitusuraa. Monilla tuntuu olevan back-endinä että jos isosti kosahtaa, niin palataan takaisin työelämään.
Itse uran IT alalla tehneenä en pidä sitä realistisena, Yliopistot pukkaa suuret määrät nuoria tuoreella teknologiaosaamisella ja jos olet vuoden tai kaksi ulkona työelämästä olet auttamattomasti pihalla teknologisesta kehityksestä ja työn saanti muuttuu mahdottomaksi varsin nopeasti, ilman todella rautaisia kontakteja. Linkedin kontaktit on jo vuodessa totaalisesti out of season. Ajan tasalla pysyminen edellyttää vähintään 2-3 tuntia päivässä alan opiskelua pysyäkseen edes ajan tasalla, myös kaikissa pippaloissa pitää kulkea pitääkseen nimen ja naaman mielessä, työssä olevat käyttää 7-8 tuntia päivässä osaamisensa ajan tasalla pitämiseen työskennellessään. Ei ole käytännössä kyse vapaalla olemisesta jos opiskelee tunteja päivässä pitääkseen osaamisen työmarkkinakelpoisena todennäköisen pörssiromahduksen varalta.
Missä näitä riskittömiä tuottomahdollisuuksia on tarjolla?
Missä on työpaikkoja joissa ei ole irtisanomisen riskiä ja joissa palkkakehitys seuraa automaattisesti inflaatiokehitystä? Eikö työntekokin sisällä melkoisen riskin? Sijoitat rajallista pääomaasi, eli aikaa, saat vastineeksi rahaa, tietämättä kauanko ja onko sillä tulevaisuudessa mitään merkitystä.
Jos pörssit romahtaa ja pörssiyhtiöt kääntyy vuosikausiksi tappiolliseksi niin sehän on seurausta jostakin valtavasta luonnonkatastrooffista tai maailman sodasta, ei siinä ole silloin mikään työpaikakaan turvattuna.
Listalle voisi lisätä myös erilaiset kuplaantumiset ja niiden puhkeamiset ja jo täällä mainitun demografisen kehityksen. Esim. Japani nikkei-indeksi. Valitsin tahalleen jakson näin - mutta sijoittamista alkeassahan näkyvyys voi olla heikkoa, tai jopa vääristynyttä “kaikki on onnistunut parin viime vuoden ajan, aivan sama mihin laitan eiköhän tule 2x tai 3x takaisin parin vuoden kuluessa”:
Valtioiden ylivelkaantumisesta täällä on ollut yllättävän vähän keskustelua. Jostain hämärästi Taavetin otsalohko muistelee, että sillä ei ole väliä, onko velka kotimailta vai ulkomailta kerättyä, vaan että kun velkaa on tarpeeksi ja usko katoaa, konkurssia kohta pukkaa.
Yhtä kaikki, tällaisia valtioiden tasolta lähteviä hankalien kehitysten esimerkkejä on useampia myös lähivuosilta. Kuka muistaa tai tietää, mitkä valtiot olivat mm. 1900-luvun taitteessa globaaleja talouden edelläkävijöitä? (Nykyäänhän niistä ei näin taideta enää ajatella.)
Voihan sitä mennä esimerkiksi siivoojaksi, kaupan kassalle jne.
Sen verran haastan, että esimerkiksi 2000-luvulla pörssit puolittuivat ensin IT-kuplassa ja muutamia vuosia myöhemmin vielä finanssikriisissä. IT-kuplan huipulla jos sijoitti könttäsumman, kesti noin 17 vuotta, että sijoitus oli taas pysyvästi plussan puolella reaalisesti. Ei osakemarkkinan puolittuminen ja pitkä mörniminen vaadi loppujen lopuksi mitään maailmansotiin verrattavia katastrofeja.
Näinhän joka paikassa neuvotaan tekemään ja kaikki jotka sijoittamalla itsensä elättävät tietenkin tekevät?
Todellisuudessa kukaan ei mennyt all-in kurssipiikissä osakkeisiin jotka eivät koskaan maksaneet osinkoa, vaan sijoituksia on tehty aiemmin/myöhemmin ja saatu osinkoja.
Mutta miten kävi heille jotka ottivat kurssipiikissä ison asuntolainan kun kuvittelivat että hyväpalkkainen työ Nokialla jatkuu eläkeikään asti?
Siinä menee sitten se työpaikka jonka varaan on elämänsä korttitalon rakennellut.
Akateeminen tutkimus sanoo, että todennäköisimmin saa parhaan tuoton kun sijoittaa aina kaiken rahan (myös isot könttäsummat) heti markkinoille. Suuri osa ihmisistä saa perintöä merkittäviä summia, joten tuo riski on yllättävän yleinen. Ja kyllä tuollainen pitkä mörniminen voi tulla silloinkin eteen, kun pörssi ei ole selkeästi kuplaantunut. Esimerkiksi, jos seuraavat 20 vuotta otetaan selvästi takapakkia globalisaation osalta, saattavat osakkeet tuottaa huonosti.
Ei koske Suomea, täällä merkittävä osa perinnöistä on 70-luvun valesokkeli taloja muuttotappiosuomesta ja ränsistyneitä kuivan maan lautamökkejä.