Fortum - Puhtaan energiasiirtymän vauhdittaja

Toivottavasti Renu voi luottaa sopimukseensa… itse kannattaisin kerrasta poikki linjaa, toivottavasti Fortumilla myynti onnistuu ja mielellään aika äkkiä. Enkä moittisi, jos vähän valottaisivat missä mennään.

Joku hyvä uutinen Fortumiin liittyen olisi kyllä kivaa vaihtelua.

5 tykkäystä

Moi!

Kukaan ei ole vielä pystynyt tarjoamaan minulle tyhjentävää vastausta siihen, miten erilaiset vastuut jakautusivat ja kompensoitaisiin tässä tilanteessa. Tämä johtunee siitä, ettei vastaavaa ole koskaan tehty. Seuraava lausunto on paras käsitykseni tilanteesta tällä hetkellä, mutta se voi olla virheellinen.

Jos kaasuhanat menisivät kokonaan kiinni, kaasujärjestelmän paineet oletettavasti lähtisivät laskemaan ja Saksan viranomaiset ottaisivat järjestelmän haltuun. Silloin “markkinahintaa” ei enää olisi, vaan rajallista kaasua allokoitaisiin (ainakin osittain) muilla perusteilla kuten yhteiskunnan kriittiset tarpeet (ensimmäiseksi omansa saisi varmaan sairaalat jne). Käsittääkseni Uniperin velvollisuudet toimittaa kaasua pitkäaikaisien sopimuksien perusteella tiettyyn hintaa poistuisi samalla, ja yhtiö voisi tarjota asiakkaalle hintaa uuteen hintaan. Asiakas voi päättää, hyväksyykö toimituksen uudella oletettavasti merkittävästi korkeammalla hinnalla vai ei. Uniperin “hintariski” kuitenkin pienentyi voimakkaasti tuon uuden Saksan energiaturvallisuuslain mukana.

Se, mitä tapahtuisi johdannaisille ja niihin liittyville vakuuksille, on vielä monimutkaisempi kysymys. Markkinamekanismin poistuessa voisi kuvitella, että johdannaiset ja niihin liittyvät sopimukset raukeisivat (“force majoure”) ja koko soppa täytyisi purkaa mahdollisimman hallitusti. Käsittääkseni laki ei sisällä suoraa mekanismia tähän, mutta mahdollisesti sopimukset “settlattaisiin” edellisellä “markkinahinnalla”. Olisiko se sitten edellinen päivä ennen häiriötä vai mikä, en tiedä. Uniperin positio on kuitenkin käsitykseni mukaan “markkinaneutraali”, jolloin hinnan vaihtelulla ei pitäisi olla merkittäviä vaikutuksia suuntaan tai toiseen. En toki voi tästä mennä takuuseen, ja olisihan tuo aika äärimmäinen testi sillekin. Sitten järjestelmä oletettavasti “nollattaisiin”, vakuudet palautettaisiin niiden omistajille, ja kaasukauppaa jatkettaisiin viranomaisen käsiohjauksella.

Korostan vielä, ettei kukaan taida vielä tietää, miten tuo käytännössä järjestettäisiin. Se nähtäisiin sitten, jos tämä edelleen suhteellisen epätodennäköinen skenaario toteutuisi. Tahtotila on kuitenkin suhteellisen selvä: energiasektoria halutaan suojella, jotta se pystyy toteuttamaan tehtävänsä mahdollisimman hyvin energiakriisin keskellä. Tämä antaa uskoa siihen, ettei energiayhtiöt jäisi tässä tilanteessa “maksumiehiksi”.

29 tykkäystä

On tässä varmaan Markuksella vähän tuumattavaa, että miten sen lähdön saa tyylikkäästi hoidettua…

8 tykkäystä

Pappa on kulkenut kaasu pohjassa kohti kesää ja golfkausi on avattu, kylmästä kelistä huolimatta.

Fortumia pitää tietenkin seurailla. Se onnistuu koska kaasu pohjassa liikutaan silti nuoremmalle väelle kohtuullisella 40 km/h. Löysinkin uudenlaisen dokkarin lontoonkielisistä rapsoista: Microsoft PowerPoint - Potential_of_SMR_technology_for_CS_2022-05-25 (fortum.com) .Sivulta 5 löytyy mielenkiintoista faktaa.


Kyseessä on siis Fortum/Uniperin Suomen ja Ruotsin ydin- ja vesivoima, jota yhteensä on 4951 MW. Ylläolevat luvut ovat varmasti oikein, kun olen taulukoihini aiemmin hakenut tietoja pitkin Interwebiä. Näistä luvuista saadaan aluekohtaiset kapasiteetin ja tuotannon:

MW Ydin/FI Ydin/SE3 Vesi/FI Vesi/SE3 Vesi/SE2 Vesi/SE4
Fortum 1887 1336 1553 1558 1542
Uniper 1727 13 1635 123
TWh Ydin/FI Ydin/SE3 Vesi/FI Vesi/SE3 Vesi/SE2 Vesi/SE4
Fortum 15,3 11,5 7,8 7,8 7,8
Uniper 12,9 8,1
Tässä on jo mukana tuleva OL3 kapasiteetti. Kun Fortumin omissa dokkareissa kerrotaan FI/SE3/SE2 tuotannon olevan n. 40/40/20 niin OL3:n myötä se muuttuu → 45/40/15. Tämä on hyvä asia saavutettavalle hinnalle ja toki myös tuotanto kasvaa yli 3 TWh/a.

Toinenkin nyrkkisääntö muuttuu. Vakiolauseena ollut Generationin liikevaihtoon liittyen “yhden euron muutos saavutettuun hintaan nostaa 45 milj.€ per vuosi”. OL3:n myötä tämän voi pyöristää 50 milj.€ per vuosi.

23 tykkäystä

Fortumin kaukolämmön hintaa korotetaan väliaikaisesti 1.7.2022 alkaen Venäjän hyökkäyksen aiheuttaman merkittävän kustannusten nousun vuoksi. Korotus kohdistuu sekä energia- että tehomaksuun. Keväällä 2023 kaukolämmön tuotteet ja hinnoittelu uudistetaan vastaamaan hiilineutraalia tuotantoa, jolloin energiamaksu tulee laskemaan nykyisestä tasosta. Uudistuksesta hyötyvät erityisesti taloyhtiö- ja omakotiasukkaat, joista suurimmalla osalla myös kokonaishinta laskee.

Sodan ja talouspakotteiden myötä kaukolämmön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden ja jakeluverkoston rakentamisessa käytettyjen materiaalien kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Nyt tehtävä väliaikainen korotus vaihtelee asiakasryhmittäin ja on keskimäärin 13,5 prosenttia vuositasolla. Kerrostaloasukkaalle tilapäinen korotus tarkoittaa noin 6-8 euron kustannusten nousua kuukaudessa.

16 tykkäystä

Talous- ja tekniikka-lehdessä mielenkiintoinen juttu Fortum-Uniperin vetyhankkeista ja maakaasutoiminnan Venäjä-vapautuksesta:

Fortum-Uniperissä vetyhankkeet jälkimmäisen hoteissa. Satakunta henkeä kehitystoiminnassa ja tavoitteena tehdä vedystä globaali kauppatavara. Vihreä, uusiutuvalla sähköllä tuotettu vety kaukomaali, mutta muunkin väristä vetyä edelleen kehitys- ja tuotantoputkessa. Nimittäin harmaasta, sinisestä jne. vedystä teknisesti ei erityisen vaikea vaihtaa vihreään.

Yhteensä noin 20 hanketta eri puolilla läntistä Eurooppaa. 2021-25 panostukset 3 miljardia €. Yhden gigawatin elektrolyysikapasiteetti 2030 mennessä tähtäimessä. Vetylaitosten laajentaminen ei vaikeaa.

Saksan 1. nesteytetyn maakaasun lng:n satama Wilhelmshaveniin Uniperin voimin. Siihen myös vetyterminaali. Tuonti sitten Pohjoismaista ja Lähi-idästä.

Kaasuntuonti Venäjältä seis 2023-4, jollei muuta sovita tai Kreml itse sulje hanaa.

Pähkinä purtavana on hinta. Kg harmaata vetyä 1,5 €, uusiutuvista 6,5 €/kg. Eli siirtymävaiheissa tarvitaan julkista tukea. Uniper odottaa, että tuotannon kasvaessa massatasolle hinnat lähtevät laskuun ”merkittävästi”.

Kaiken kaikkiaan saa kuvan, että Uniperissä kova pöhinä yhtiön nahkojen uudelleen luomiseksi, kun itäkaasusta eroon. Tosin lng korvaa osin. Se suuri kysymysmerkki taitaa olla, miten ja milloin vetyhankkeet alkavat tuottaa kunnolla kassavirtaa (ilman julkista tukea). Mutta sama kuviohan oli tuulivoiman kanssa.

15 tykkäystä

Uniper ja venäläisen kaasun maksu…

Tässä jutussa Fortumin omistajalle totisesti hyötytietoja:

Energiayhtiö Fortum pyrkii vetäytymään Venäjältä ensisijaisesti myymällä liiketoimintansa siellä. Toimitusjohtaja Markus Rauramon mukaan Fortumin voimaloista kiinnostuneita ostajia oli jo ennen sotaa, ja niitä on viime aikoina ilmoittautunut lisää sekä Venäjältä että ulkomailta.

Fortum on ollut Venäjän-liiketoimintoineen vaikeassa tilanteessa Venäjän hyökättyä 24. helmikuuta Ukrainaan. Fortumin liiketoimet Venäjällä ovat kannattaneet hyvin, mutta nyt niistä on irtauduttava. Se näyttää kuitenkin onnistuvan hitaasti. Sijoittajat jännittävät, kuinka pahasti sota runtelee Fortumin bisneksiä Venäjällä.

Rauramo ei kuitenkaan pidä Fortumin voimaloiden kansallistamista todennäköisenä niin kauan kuin ne tuottavat Venäjälle sähköä ja lämpöä luotettavasti ja tasaisesti.

”Viranomaisten kiinnostus on kohdistunut Venäjällä toistaiseksi vain siihen, että yhteiskunnan kannalta tärkeä toiminto pysyy käynnissä. Meihin ei ole kohdistunut siellä minkäänlaista painostusta”, Rauramo sanoo.

Fortumin osake on energiayhtiöiden halvimmasta päästä. Osakkeen arvostus on yli puolet halvempi verrattuna offshore-tuulivoimapuistoihin panostaneeseen tanskalaiseen Ørstediin . Varhaiset panostukset tuulivoimaan ovat palkinneet sijoittajia osakkeen arvonnousulla, ja vaikka Fortumkin on rakentanut aurinko- ja tuulivoimaa, se ei sijoittajien silmissä ole uusiutuvan energian etujoukoissa. Fortumin halpa osake tarjoaa kuitenkin muhkeata osinkotuottoa.

Suomessa Fortumin kuluttaja-asiakkaat asiakkaat odottavat kuitenkin, milloin Fortum lähtee Venäjältä.

”Lopetamme investoinnit Venäjälle, emmekä rahoita enää venäläisiä tytäryhtiöitämme. Olemme kertoneet lopettavamme hiilen ja biomassan tuonnin sieltä. Yhtiöidemme kulut ja tulot ovat siellä ruplissa.”

”Tällä hetkellä myös osinkojen nostaminen Venäjältä on luvanvaraista. Odotamme, että Venäjä höllentää rajoituksia keskipitkällä aikavälillä, koska rupla on vahvistunut niin paljon, jolloin otamme sieltä osinkoja ulos kuten tähänkin asti.”

Fortumin osingot eivät ole Rauramon mukaan vaarassa, vaikka Fortum on tehnyt alaskirjauksen Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen 1,2 miljardin euron laina- ja korkosaatavista sekä kirjannut arvonalennuksia Uniprosta, osakkuusyhtiö TGc-1:stä ja Venäjällä toimivista uusiutuvan sähköntuotannon ­yhteisyrityksistä sekä Fortumin omista Venäjän-liiketoiminnoista. Nämä arvonalaennukset ovat yhteensä hurjat 2,1 miljardia euroa.

”Alaskirjauksilla ei ole kuitenkaan vaikutusta kassavirtaan. Fortum katsoo osinkojen maksussa liiketoimintojen kannattavuutta keskipitkällä aikavälillä, eikä osinkoja kytketä Venäjän liiketoimintojen myyntiin. Pyrimme maksamaan vakaata, kestävää ja kasvavaa osinkoa”, Rauramo vakuuttaa.

Viime vuonna Fortum maksoi 2,5 miljardin euron liiketuloksesta miljardi euroa osinkoja. Vertailukelpoisesta liikevoitosta tuli Venäjältä viidennes. Fortumin osinko oli Rauramon mukaan vertailukelpoiseen nettotulokseen nähden hyvin kohtuullisella tasolla.

Osinkosuhde ei ollut hyvin korkea. Jos muut asiat pysyisivät ennallaan, niin Venäjän-liiketoimista luopuminen ei vaikuttaisi osinkoon. Fortum on tehnyt viime vuosina paljon yrityskauppoja. Olemme kahdeksan viime vuoden aikana myyneet 15 miljardin euron arvosta liiketoimintoja. Kun vapautamme pääomia Venäjältä, ajatus on sijoittaa niitä uudelleen.”

29 tykkäystä

Minua jäi vähän vaivaamaan tuossa haastattelussa kohta, että ”Venäjä höllentää rajoituksia keskipitkällä aikavälillä, jolloin otamme osinkoja ulos kuten tähänkin asti”.

Jos voimalat on tarkoitus myydä, mitä väliä Venäjän touhuilla on? Vai onko myyminen joku vuosikausien projekti? Jos joku haluaa myydä ja joku haluaa ostaa, niin eikun kättä päälle, mitä sitä vatuloimaan sen enempää.

7 tykkäystä

Yrittävät varmaankin saada edes jotain hintaa noista. Ei niitä kannata roistoille ilmaiseksikaan luovuttaa.

4 tykkäystä

Fortumin voimalinja Imatra-Svetogorsk on Bloombergin uutisen mukaan kytketty pois verkosta.

2 tykkäystä

Ja tuossa vielä lähde: Nord Pool - REMIT UMM

1 tykkäys

Luin tuon Fortum -jutun uusimmasta Talouselämästä tänään. Uniperin tilanteesta puhuttiin perin vähän ja olettamus tuon osingon jatkumisesta perustui näköjään siihen, että mikään muu ei enää muutu.

Jutussa sanottiin, että Saksa rakentaa neljää uutta lng-terminaalia, jotta se voisi korvata Venäjältä tulevaa kaasua “suuren osan”. Uniper on mukana kaiketi yhdessä terminaalissa? Terminaalien lisäksi tarvitaan putkistoa kaasun siirtämiseen. Osaako kukaan arvioida yhtään miten tämä vaikuttaa Uniperin tulevaisuuteen? Saksan kannaltahan tilanne olisi parempi, jos kaasua ei enää tarvi tuoda putkia pitkin, mutta kustannuksethan tuollaisessa lng:ssä ja siihen siirtymisessä varmasti ovat isommat. Hyvä vai huono juttu? :smiley:

4 tykkäystä

Tämäkin taitaa sataa Fortumin laariin suoraan.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ranska-pysayttaa-kymmenia-ydinvoimaloita-erikoisesta-syysta-uhkaako-eurooppaa-sahkokriisi/67733484-5b96-405b-b51a-4176121df463

5 tykkäystä

Valaisetko vähän ymmärtämättömälle miten Ranskan tilanne sataa Fortumin laariin?

3 tykkäystä

Suomeen Keski-Euroopan niukkuus ja korkeat hinnat vaikuttavat siten, että sähkön hinta nousee täälläkin.

5 tykkäystä

Gasgrid Finland ja Fortum ovat allekirjoittaneet esisopimuksen Suomen ensimmäisen kelluvan LNG-terminaalialuksen, Exemplarin, sijoittamisesta Fortumin Inkoon satamaan. Suomen etelärannikolla sijaitsevassa Inkoossa on tarkoitukseen erinomaisesti sopiva syväsatama lähellä putkilinjoja, joita pitkin kaasu jaellaan teollisuus- ja muiden sektoreiden loppukäyttäjille Suomessa, Virossa ja Itämeren alueella. Tämä kehitys auttaa alueen maita irtautumaan venäläisestä putkikaasusta.

21 tykkäystä

Montan kalojen ylisiirtolaitteen kehittämistä jatketaan tänä vuonna asentamalla kaikkiin neljään nostoaltaaseen kiinteät nosturit. Jokaiselle altaalle tulee oma kiinteä nosturi, jonka avulla pystytään nostamaan allas silloin, kun se on tarpeen. Tällä pystytään lyhentämään viivettä, jonka kalat viettävät keräilyaltaassa ja näin myös lyhennetään aikaa, jolloin kalat voivat karata laitteesta. Muutostyöt ovat valmiina heinäkuun loppuun mennessä.

Fortum myy noin 30 prosentin omistuksensa sähköajoneuvojen julkisten latauspisteiden operaattori Recharge AS:stä (Recharge) Infracapitalille. Infracapital on osa sijoitusyhtiö M&G:tä ja vastaa sen pääomasijoituksista infrastruktuuriin. Recharge on Pohjoismaiden suurin latausverkosto, jossa on yli 4 600 latauspistettä 830 paikkakunnalla. Kaupan myötä Infracapital omistaa 100 % Rechargen osakekannasta.

Kauppahinta on noin 80 miljoonaa euroa.

9 tykkäystä

Kalasydän-kalatie on asennettu veteen Fortumin Leppikosken voimalaitoksella. Hydraulinen Kalasydän-kalatie on suomalainen innovaatio, joka mahdollistaa kalojen pääsyn vaellusesteiden yli. Kalasydän asennetaan voimalaitoksen alakanavaan ja sen houkutusvirtaus ohjaa kalat laitteen suuaukolle. Kalasydän tunnistaa järjestelmään uineet kalat tekoälyn avulla ennen kuin ne siirtyvät putkistoa pitkin padon yli. Kalasydän on tarkoitus pitää käytössä lokakuun puoleen väliin asti.

Kaiken kaikkiaan Kalasydän-kalatien kautta Leppikosken voimalaitoksen padon on ohitti viime vuonna 2 452 kalaa. Taimenen lisäksi Kalasydän on rekisteröi viime vuonna muun muassa ahvenia, nahkiaisia, lahnoja, muikkuja, siikoja sekä kuhia.

Fortumin tavoitteena on Oulujärven uhanalaisen järvitaimenen luonnonkierron vahvistaminen Leppikosken vesivoimalaitoksen ympäristössä Hyrynsalmen reitillä. Oulujoen vesistön kansallisen kalatiestrategian kärkikohteet sijaitsevat Hyrynsalmen reitillä, missä on vaelluskalojen luontaiselle elinkierrolle välttämättömiä elin- ja lisääntymisympäristöjä.

15 tykkäystä

Kommersantissa spekulaatiota Venäjän voimaloiden myymisestä:

One of Kommersant’s sources claims that Gazprombank is ready to buy out both Fortum’s assets, including a stake in TGK-1, and Unipro. For each asset, the bank can pay about $1.5-2 billion, which implies 1.5-2 rubles. for a Unipro share, or a 20–60% premium to the market price (since the beginning of the year, the capitalization of Unipro on the Moscow Exchange has fallen by 50%). It is difficult to estimate the market value of Fortum, which is not traded on the stock exchange. However, Gazprom itself has not yet made a decision on the need to submit an application, says one of Kommersant’s interlocutors. Gazprom declined to comment, Gazprombank did not respond to Kommersant.

14 tykkäystä