Norjassa on hyvin vähän kaukolämpötuotantoa verrattuna Suomeen. Muistaakseni Helsinki tuottaa enemmän kaukolämpöä kuin koko Norja. Maassa yleisin lämmitysmuoto oli ainakin jokunen vuosi sitten suora sähkölämmitys. Sittemmin lämpöpumput ovat yleistyneet, koska valtio rajoittanut suoraa sähkölämmittämistä, sen lisäksi että öljylämmityshän kiellettiin 2017 liepeillä ja astui voimaan 2020.
Norjassa on paljon esim alumiiniteollisuutta, joka kuluttaa paljon sähköä. 99% sähköstä tuotetaan vesivoimalla.
Jep, heitin vanhasta muistista, joskus 2017-2018 liepeillä luku oli tosiaam 98,x%. Nykyään tuo taitaa olla laskenut jo lähemmäksi 90% kun tuulivoimaa on lisätty. Jotenkin jäänyt jostain työasioiden kautta mieleen, että siellä olisi jo luokkaa 4GW tuulivoimaa…
Edit. Norjan sähkön kokonaistuotanto on joka tapauksessa luokkaa 3x Suomen kapasitetti. Se on kova se. Silti, vaikka maa tunnetaankin vesivoimavaroistaan ja hiilineutraalisesta sähkötuotannostaan, niin vielä joskus 2016-18 liepeillä Norjassa luokkaa yli 50% kulutetusta primäärienergiasta oli fossiilisista polttoaineista. Vastaava luku Suomessa oli luokkaa 37% jos en väärin muista.
Norskit pystyvät joka tapauksessa myymään öljynsä ulkomaille hyvään hintaan (kun kotimaassa voi verottaa aaaah niin rankasti tankkaajia). Noh, ehkä ne pohjoisimmat kentät alkavat olla kalliita tuottaa, Saudit voi kurittaa…
Mutta Fortumiin ja Saksaan liittyen: onko näistä “kivihiili stop” ja “ydinvoima stop” laskelmia, että milloin sakemanneilta loppuu sähkö?
Pahoittelen vilpittömästi sitä, että näistä on varmasti ollut tällä palstalla jo tietoa, mutta näin myöhäisherännäisenä kiinnostaa tuon Nord Stream 2 myötä tuo vääjäämättä koittuva energiavaje, putkihan tuo siihen helpotusta, mutta ei kai sitä sakuvihreä voi väittää ekologiseksi?
Niin eihän tänä päivänä maakaasua pidetä kovin ekologisena. Jostakin se energia on saatava ja koska hiili on no go, samoin ydinvoima, niin seuraavana tulee maakaasu. Maakaasussa on luokkaa puolet pienempi hiilidioksidipäästöt kuin kivihiilessä ja oliko luokkaa 2/3 pienemmät kuin öljyssä. Saksa ei taida kovin ahkera olla CCS-hommissakaan?
Wikipedia: “Norway is a heavy producer of renewable energy because of hydropower. Over 99% of the electricity production in mainland Norway is from 31 GW hydropower plants (86 TWh reservoir capacity, storing water from summer to winter).”
Wikipedian tiedot ovat auttamatta vanhentuneita. Wikipedia alkaa yleisesti pölyttyä, kun ylläpitäjiä ei enää somekansasta nouse.
“Kaikki” maailman öljy tullaan kaivamaan ylös, sitä ei kuitenkaan ehkä jatkossa niin suuressa määrin polteta, vaan siitä tehdään asfalttia, muoviämpäreitä ja televisioita…
Varmasti näin, mutta ei ehkä ihan noihin tuotteisiin…
… mihin, niin en (sitäkään) tiedä, mutta ajatus siitä että esim bensiini loppuisi maailmasta, on täysin absurdi: kyllä joku apteekkari myy sunnuntaiaamuna avo-Jaguar-autoilijalle sieltä ylähyllyltä muutaman litran sopivaan hintaan…
Pah, Jaguaariin voi aina ostaa syntetisoitua litkua kovaan hintaan. Teknologia on olemassa, on vain järjettömän hintaista niin kauan kun tavaraa voi halvalla pumpata maan alta.
Ei ihme, ettei Wikipedian päivittäjiä enää riitä. Juurikki käytti kerran useamman tunnin päivittäessään erään firman tiedot ajan tasalle. Monen kuukauden päästä Juurikki huomasi, että bänniä on vielä 7 kk. Oli ilmeisesti tullut kokonainen vuosi bänniä, kun päivitti ko. firman tiedot suoraan julkisista vuosikertomuksista ja Q-raporteista. Pitäkää tunkkinne. Näytti joku sen jälkeen päivittäneen tilanteen jo vuoteen 2017 asti.
Fortumin osalta olisi kiva tietää, millainen rahoitussopimus Uniperilla on Gazpromin kanssa. Maksetaanko laina ns. puolukoissa eli tässä tapauksessa kaasussa? Sitähän Gazprom puskee Eurooppaan joka tapauksessa. Jos maksetaan rahassa, niin kyllä kansainvälinen oikeus laittaa kansainvälisesti omistetun firman, siis ei Venäjän valtionfirman, maksamaan.
Katsoin äsken noita Fingridin tämän päivän ennusteita. Suomen aluehinta tänään klo 8-12 on 160…200 €/MWh, joka on melkoisen paljon pörssisähköä ostavalle.
Toivottavasti Fortumin treidaajat saavat hyvin kaupattua suojauksiaan näiden hintojen pohjilta.
Pohjoismaiden hydrobalanssi on parantunut viime aikoina aika merkittävästi kun tuottajat pystyvät tööttämään vesivoimalat täysillä johtuen Norjan ennätyskorkeasta kysynnästä. Muuallakin tietysti aika kylmä
Uniper and Port of Rotterdam Authority start feasibility study for green hydrogen plant at Maasvlakte
Uniper and the Port of Rotterdam Authority are investigating the possibilities of large-scale production of green hydrogen at the Maasvlakte area in Rotterdam. Lower gas prices allow for more economical operation than in the grid reserve. The parties have the ambition to realise a hydrogen plant on the site of Uniper by 2025 with a capacity of 100MW and to expand this capacity to 500MW. The feasibility study will be completed this summer
Andreas Schierenbeck, CEO of Uniper: “Our location at Maasvlakte is the perfect place for large-scale production of green hydrogen. This is where everything comes together: large amounts of renewable energy, the required infrastructure, and industrial customers. A better place for green hydrogen production is hardly imaginable.”
Allard Castelein, CEO Port of Rotterdam Authority: “The production of green hydrogen on the Uniper site fits in perfectly with the strategy of the Port Authority to make the industry more sustainable. Green hydrogen is a sustainable alternative for natural gas to realise high temperatures. Besides, it is an important sustainable feedstock for the chemical industry.”
In the production of green hydrogen, renewable energy is used to split water into hydrogen and oxygen. This process is called electrolysis. Maasvlakte is an ideal location for the production of green hydrogen. Renewable electricity from offshore wind farms will come ashore here, and various relevant facilities are already available on the Uniper site.
After the successful prequalification for the EU IPCEI (Important Projects of Common European Interest) programme, the conceptual design and the technical dimensions of the new hydrogen plant will be developed in the next few months. The potential market for sustainable hydrogen, both in the Rotterdam port area and in Germany, will be looked into. In due course, supply to major industrial complexes in North Rhine-Westphalia will also be possible through pipelines. The project team is also looking at options for import, storage, and export at Maasvlakte.
Mainitsit myyneesi Fortumin. saako täällä kysellä tarkemmin, jos siinä on jotakin tarkempia kohtia mitä avata, miksi ei ole riittävästi potentiaalia enää?
Eli oliko alunperin sinulla otettu positiot jo paljonkin alempaa ja täyttyi ennaltaodottamasi tuotto, vai onko jotakin muutosta tullut yhtiön toiminnassa joka sai tämän myynnin toteutumaan? Ja onko mikä haarukka sinulla “lyhyt aikaväli”?
Olen itsekin mukana Fortumissa, koronakuopasta isomminkin otettu, ja omasta mielestäni ei ole vielä tapahtunut mitään merkittävää miksi tällä hetkellä luopuisin Fortumin kaltaisesta yrityksestä, jot peilaan etenkin eurooppalaisella tasolla ja pohjaismaisessa markkinassa.
Saa kysellä, vois sanoa, että vastaus kysymykseesi on pitkälti toi minkä tulit sanoneeksi, mun targari Fortumille (20€) täyttyi jo pitkän aikaa sitten Pointtina pitkälti se, että nykyisestä kurssitasosta eteenpäin käytännössä aletaan luottaa siihen, että Fortumia aletaan hinnoitella osien summaan, mikä ei hetkeen aikaan ole tässä toteutunut, ja tohon skenaarioon vaadittava katalyytti on ainakin mulle vielä liian epäselvä.
Lyhyt aikaväli tässä tapauksessa on sanotaan 6-9kk tietenkin kurssikehityksestä riippuen Fortum on muutenkin pitkän aikavälin kassavirtacase pitkälti, eli mitään erityistä FOMO:a ei pitäisi tuntea jos nyt jonkun verran missaa nousua tästä eteenpäin. Sievissä (vähän OT) mahd. katalyytti lisänousulle on Indoor Groupin listaus, jonka toteutuminen voidaan nähdä hyvinkin mahdollisena tässä ajan kanssa.
Osallistun sivustaseuraajana keskusteluun.
Millaisen tuotto-odotuksen näet saavasi nyt Fortumin lapuille holdaamalla?
Uskotko arvostustasossa olevan vielä paljon venymävaraa?
Vai näetkö hyvää tuloskasvupotentiaalia?
PE on nyt nyt Juhan ennusteilla 16-17 paikkeilla. Itse en ainakaan merkittävästi haluaisi spekuloida sen venymisellä. Joskin tässä maailmanajassa on helppo olla väärässä.
Osinkotuotto, vähän yli 5%, on toki kohtuullinen, mutta sen lisäksi tarvitaan joko tuloskasvua tai kertoimien venymistä casen ollakseen riittävän tuottava omiin vaatimuksiin.
Disclaimer, omistan pienen siivun, mutta potti on pienentynyt viime kuukausina.
